Ysillä ajeltu ja hieman palokuntaakin työllistetty. Paukahti turbon päästä öljyletku irti ja öljyt tielle, onneksi selvittiin pelkästään öljyn siivoamisella ja ei ihan niin kiireellisellä tapauksella. Tuossa kun on eväät vähän isompaan katastrofiin. Olisi myös ehkä aiheellista hommata tähän osakasko vihdoin...


Myös etupään korkeutta on hieman rukattu ja se alkaa olla kohtalaisen miellyttävällä korkeudella. Alemmas jos haluais niin vanteita joutais ottamaan sisemmäs sekä tolpat vaatis jämäkämpää iskaria/jousta, jotka ovat tulevaisuuden hommia. Fitmentti alkaa sillai suunnilleen olla kohallaan etupäästä, taakse on uudet jouset tulossa Mamasanilta. Katotaan millaiseksi niiden kanssa perä saadaan askarreltua


Tuli myös löydettyä edullisesti käypä talviauto tai ainakin aihio moiseen. Ensimmäinen vetovammainen ruotsinrauta, joka sekin tosin valmistettu Belgiassa. Neekerimallin 850 2.4GLE, huikeat kymmenen venttiiliä ja 140hv. Moottorin jatkona onneksi manuaaliaski niin ei tunnu aivan niin laiskalta

Vajaa pari vuotta seissyt kummisedän tallin nurkalla. Lähti uudella akulla paremmin käymään kuin uusi, alkuun hieman poltteli öljyä, mutta pienen lenkin jälkeen ei enää savuttanut sinistä ja muutenkin kulki kohtalaisen ryhdikkäästi. Varusteinta sähkölasit edessä, sähköpeilit sekä kattoluukku vanhanliiton veivillä! Netistä löytyneen tiedon perusteella lähes yllättäen ABS-valo loistaa läsnäolollaan, pakoputki vuotaa sekä sisustassa + ulkokuoressa on pientä laittamista. Katsotaan nyt ensimmäisenä nuo pois ja käydään näyttämässä leimasedälle.




Saattaa olla myös, että mahdollisen leimaamiseen jälkeen menee myyntiin. Takavetokoppa kiinnostaisi, lähinnä tiilikeula 740 koska kaverilla ois moiseen näppärä tekniikka irtonaisena ja itellä melkolailla villit visiot moisesta...
