Eeiku heetkinen 
Hiilidioksidin kaappaaminen polttoaineen raaka-aineeksi voi kuulostaa foliopipotason jutulta. Vaan kovasti sitä parhaillaan suunnitellaan mm. voimalaitoksia, missä palokaasuista erotettaisiin hiilidioksidi, mikä varastoitaisiin (toivottavasti) ikiajoiksi vaikkapa ehtyneeseen öljykenttään. Voi olla ihan toimivakin idea yhdistettynä suljettuu voimalaitosprosessiin, missä kattilaan syötetään polttoainetta ja puhdasta happea. Palokaasuista siivotaan pois CO2, minkä jälkeen ne palautetaan takaisin kiertoon. Eipä tarvi murehtia mm. NOx päästöistä, joten prosessin voi virittää paljon totuttua korkeammille lämpötiloille ja hyötysuhteille.
Tosin vielä parempi ideahan se olisi muuntaa ylimääräinen CO2 myytäväksi tuotteeksi. Vetyäkin voisi valmistaa fiksuimmin kuin nyt (tehdään todellisuudessa maakaasusta) tai kovasti kohutun elektrolyysin avulla (kuluttaa paljon sähköä, mutta voi olla fiksua, jos tuuli/aurinkovoiman tuotanto > kulutus), esim. veden terminen hajottaminen korkeassa lämpötilassa ao. tehtävään suunnitellussa ydinvoimalaitoksessa (no, taas ne luutuneet asenteet vastassa

) . Prosessi on (vahingossa) demottu toimivaksi japanilaisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa

Kyllä näille ratkaisuille alkaa kysyntää löytymään, jahka fossiilisen CO2 tupruttelulle laitetaan tarpeeksi korkea hintalappu. Päästökaupan alussa ilmaisia päästökiintiöitä jaeltiin terästehtaille yms. aivan liian avokätisesti ja ylijäämää päätyi jopa myyntiin.
Vrt vaikkapa SSAB:n julistus "hiilivapaasta" terästuotannosta jo tällä vuosikymmenellä. Teoriassa 7 % tiputus Suomen ja 10 % Ruotsin CO2 päästöihin kertalaakista. Ja melkein huomaamatta tavan tallaajan kannalta - toisin kuin joku hirveä vouhotus kauppakasseista yms. kokonaisuuden kannalta täysin merkityksettömistä jutuista.