Sääliksi ihan käy noita autoilun ja liikenteen kehitysmaita, kun meillä tätä viisautta riittää 
Lainaan itseäni ja epävarmaa lähdettä: Tällä hetkellä pelkästään teollisuuden sivuvirtojen hukkaan heitettävällä vedyllä liikkuisi 20 000 vetyautoa. EU-maista kahdella edelläkävijällä, Suomella ja Portugalilla ei ole ainuttakaan vedyn jakeluasemaa. Rikkaalla Suomella on varaa puhaltaa päästötöntä energiaa taivaan tuuliin ja haihatella uusiutuvien perään. Suomi lienee ainoa myös EU-maa, jossa rakennetaan uusia jätteenpolttolaitoksia?
Saksassa -liikkumisen ja tekniikan takapajulassa- vetyasemia on enemmän, kuin Suomessa TB-asemia. Tavoite on 400 asemaa vuonna 2025. Miksi?
Norja, jolla on sekä öljyä, että puoli-ilmaista sähköä, rakentaa vetyverkkoa pääteiden varsille. Ovatpa typeryksiä 
Myös täällä pohjoisessa, älyliikenteen luvatussa ihmemaassa, puuhastellaan mm polttokennojen kanssa eri tahoilla. Lähes 15 vuotta sitten rakensimme jo konttikokoluokan prototyyppejä. Ongelmana oli materiaalien saatavuus tänne "saareen" ja ammattikoulutuksen alasajo, eli ammattitaitoisen työvoiman puute. Maa on täynnä keskinkertaisia insinöörejä, mutta TIG-hitsaria ei löydy rahallakaan.
Suomessa osataan rakentaa LNG-terminaaleja ja jakeluasemia, miksi emme osaisi rakentaa niitä myös vedylle?
Vetyä valmistetaan maakaasusta, koska sitä on tarjolla. Vetyä voidaan valmistaa myös alumiinista, joka on sangen yleinen aine maaperässä. Myös ydinvoimala voisi sivutuotteena valmistaa vetyä, niissä on sekä sähköä että lämpöä. Vaihtoehtoisia prosesseja on lukuisia.
Vetysäiliö on käsittämätön suuri riski, toista on lähes auton kokoinen akkupaketti tai hehtolitra bensiiniä sangen ohutpeltisessä säiliössä. Pelastushenkilöstö toki välttelee myös autoissa olevia räjähteitä ja jopa kaasujousia.
Voi olla, että henkilöautoissa vety hylätään. Toyota saavutti käsittämättömän menestyksen differoitumalla hybriditeknologiaan. Suomikin on pullollaan hybridejä, joista ei kriittisesti tarkasteltuna ole mitään iloa, paitsi myyjälle. Onneksi tekniikka niissä toimii luotettavasti.
Onneksi olemme sekä koulutuksen että hallinnon mallimaa. Ja rikas! Näen myös luonnollisena, että ajoneuvojen paikannusjärjestelmiä kehittävän yrityksen avainhenkilö istuu liikenteen suuntaviivoja laativan uuden yhtiön hallituksessa.
Eihän kosketusnäytössäkään ollut mitään järkeä 
En mä väitä että vedyn ilmaan laskemisessa järkeä on, mutta se vety voitaisiin sekottaa maakaasuun, jossa sitä on jo luonnollisesti ennestäänkin, ja käyttää missä maakaasua käytetään, jolloin päästään siitä vedyn hyötysuhteen romahduttavasta kompressorivaiheesta eroon.
Jos nyt koitettaisiin miettiä sen vedyn hyviä puolia miksi me sitä käytettäisiin ajoneuvojen energialähteena?
1. Sen ajoneuvon energiavarannon täyttäminen nykytekniikalla kestää n. neljänneksen siitä mitä pikalataaminen.
2. ?
Tuo vedyn tankkaaminen on itseasiassa aika vittumaisen mittainen ajanjakso. Se tapahtuu kuitenkin huomattavasti hitaammin kuuin perinteinen tankkaaminen, eli siinä auton vierellä postaaminen alkaa käydä aika puuduttavaksi, mutta niin nopeasti ettei siitä oikein ehdi lähteä mihinkään menemäänkään.