Tyhjäkäynti voi lyhentää merkittävästi moottoreiden ikää

Lähes kaikkia sähkösesti ohjattuja henkilöauton automaattiaskeja ohjataan tahalleen luistolla, että se öljy lämpeäisi.

Niin, turbiinia luistatetaan, koska se on tarkoitettu luistatettavaksi. Jos vaihdepakat luistaa enemmälti, niin täystuho on lähellä. Vaihteiden luisto on sama kuin ajaisi käsijarru päällä. Ei kestä kauan, kun kitkapinnat ylikuumenee ja laatikko joutaa metallinkeräykseen.

Niin, turbiinia luistatetaan, koska se on tarkoitettu luistatettavaksi. Jos vaihdepakat luistaa enemmälti, niin täystuho on lähellä. Vaihteiden luisto on sama kuin ajaisi käsijarru päällä. Ei kestä kauan, kun kitkapinnat ylikuumenee ja laatikko joutaa metallinkeräykseen.

Samalla tavalla on noista ST-mersuistakin rikottu automaattilaatikko, kun on paikallaan poltettu kumia liikaa ja laatikkoöljyt keittäneet/pakat palaneet. Samoin käy traktorin pikavaihteille, mikäli kylmänä lähdetään liian nopeasti ajamaan ja tuon takia noilla vanhoilla pikavaihteistoilla on huono maine, kun ei ole osattu lämmityskäyttää tarpeeksi ja poltettu pakat pilalle. Aika nahkeasti nuo muunninlaitteetkin liikkuvat kylmällä öljyllä.

Luiston kylmänä huomaa hyvin kun on pitkä viive vaihteen kytkennässä, tuossa traktorissa.

Öljynlämpötila on yksi sen merkittävimmistä omituisuuksiin vaikuttavista asioista. Ensin viskositeetin muodossa, seuraavaksi kemian kautta. Typettymistä on oikeasti vaikea seurata kotikonstein, sillä joka jantterin hanskalaatikosta tuskin löytyy PH:n mittaamiseen välineitä.

Puhumattakaan siitä, että öljynvaihtovälit ovat nyky-vehkeissä usein tolkuttoman ylipitkiä! 
Tosin saahan sillä myytyä autoja applen tyyliin, joka on ranskassa joutumassa "päivitysten" takia keltaiseen nesteeseen.....

Olen itse vaihtanut autoihini öljyt n. 10tkm välein, koska annan avosandaalia vehkeille keskimääräistä enemmän. Laatikkoölpät olen vaihdellut siinä 30-40tkm kohdilla. Peräöljytkin vaihdan 50tkm välein.

Huvittavinta oli se, että edellisessä moottorissani sylintereissä ei ollut kulumaa, männän renkaissa kylläkin. Toisaalta +400tkm mikaa on enemmän kuin moni moottori kestää läjässä käytössäni....   

Minä kanssa starttaan esilämmitetyt autot ensin ja annan peilien lämmetä ja menen sitten putsaamaan lumet päältä. Hiacessa on vielä korotettu tyhjäkäynti kun sisätilalämppäri ei riitä tuulilasin alareunan avaamiseen. Automaattivolvoa taas mielellään käyttää sen minuutin niin pahimmat soraääneet konehuoneesta vaimenee ja sitten mennään pintakaasulla turbiinin vonkuessa ekan kilsan.

Talvikaudella käytän moottorinlämmitintä, sellaista joka lämmittää lohkon sisältä. Jos sattuu olemaan päivittäistä ajoa eikä auto seiso pidempään kun yön yli kylmässä tallissa, niin moottorin ollessa esilämmitetty, en käytä rikastinta lainkaan. Lämmityslaitteesta tulee heti lämmintä ilmaa ja lämpötilamittarin neula on noussut normaaliin, pystyasentoon melkein siinä ajassa kun suljen tallin ovet. Tottakai ensi kilometrit ajan korostetun rauhallisesti, että kaikki paikat lämpenevät tasaisesti. Täytyy muistaa, että perässä ja vaihteistossa on edelleen kylmää, vaikka moottorissa lämmin.
Joskus kun oli päivärytmi niin, että aamulla lähti tallista ja illalla kotiin niin, että auto seisoi parkkialueella ulkona päivän, niin silloin käytin rikastinta sen pienen hetken kun auton harjaamiseen lumesta kului ja sillä välin moottorin lämpötilakin nousi melko pitkälle. Harjaamisen aikana tosin työnsin rikastinta pienemmälle kun lämpeneminen sai aikaan kierrosluvun nousemisen. Sitten taas liikkeelle hiljalleen rauhallisesti. Ylipäätään tuon rikastimen kanssa yritän pärjätä niin vähäisellä käytöllä kuin suinkin enkä vedä sitä yleensä enempää päälle kuin sen, että kierrosluku on 1500 max, koneen ollessa ihan kylmä. Käsirikastin on siitä kiva, että se ei ole yhtään enempää päällä kun mitä haluan ja tarvitsen. Ölynvaihtoväli minulla kerran vuodessa, harrasteautolle tulee aika maltillisesti kilometrejä vuodessa. Ennen kun ajoa oli reilusti niin pidin vaihtovälinä alle 10.000km

Ruiskukoneissa ei edes oikeastaan huomaa koko kylmärikastusta, vaikka lähtisi kylmällä koneella liikkeelle. Vanhoilla B19A ja B200K, huomaa kylmän koneen kyllä nykimisestä ajossa, mikäli ryypyn ottaa liian aikaisin pois päältä ja samoin kone huutaa ryyppy päällä 1300-1500rpm, mitä ei ruiskukone tee. Tosin jotkin ruiskukoneet korottavat vähän tyhjäkäyntiä kylmällä koneella.

Mahtaakohan se imuilman esilämmitys-systeemi olla se, jonka ansiosta vinokone lämpeää niin nopeasti?

Mahtaakohan se imuilman esilämmitys-systeemi olla se, jonka ansiosta vinokone lämpeää niin nopeasti?

Epäilen. Minulta se lähti pois heti auton ostettuani ja lämpeää edelleen kiitettävän nopeasti.

Mahtaakohan se imuilman esilämmitys-systeemi olla se, jonka ansiosta vinokone lämpeää niin nopeasti?

Turbossa...   Äi ole!

Epäilen. Minulta se lähti pois heti auton ostettuani ja lämpeää edelleen kiitettävän nopeasti.

Vaikka wiina palaa kylmempänä kuin hiilipitoisemmat polttoaineet, niin sen julmettu vesihöyryn määrä palokaasuissa siirtää lämpöä uskomattoman tehokkaasti (suuri ominaislämpökapasiteetti ja 42% korkeampi palokaasujen määrä stoikassa, kylmänä 100% enemmän kaasuja kuin bensalla).

Toi EGR on kyllä semmoinen dieselissä että voisi epäillä että tyhjäkäynnillä menee enemmän sontaa imusarjaan pakopuolelta ennen kuin se sulkeutuu, kuin heti ajamaan lähtemällä moottorin lämmittäessä.

Vaikka wiina palaa kylmempänä kuin hiilipitoisemmat polttoaineet, niin sen julmettu vesihöyryn määrä palokaasuissa siirtää lämpöä uskomattoman tehokkaasti (suuri ominaislämpökapasiteetti ja 42% korkeampi palokaasujen määrä stoikassa, kylmänä 100% enemmän kaasuja kuin bensalla).

Juujuu, mutta kuumeni bensallakin kiitettävän nopeasti.

Eiköhän kyseessä ole hyötysuhde ja sen huonous. Vinokone ei ole mikään laihaseos-talousihme, ainakaan vakiona. Tosin, ei se järin janoinen ole kokoonsa nähden, mutta kylmänä on varmaan polttoaine/sytkäpuolen kartat hyvin pitkälle lämpeämistä ajatellen tehty, tiettyyn rajaan asti.


Yksi pikkuinen (1.2 litrainen) bensiinimoottori oli semmoinen, että -25°C pakkasissa 80km/h ei vitosvaihteella (2800rpm) voinut ajella, koska lämmöt alkoivat laskemaan (termostaatti uusi 88°C ja koko maski vuorattu umpeen). Piti päästellä joko nelosella, kiihdytellä kokoajan tai sitten painella 100km/h.
Sama härveli saavutti mittarista katsottuna moottorin "normaalilämmön" lähtökohtiin nähden riittävän nopeasti (kaupunkiajossa noin 10-15 minuuttia noilla pakkasilla). Tosin jotta se lämpö saatiin sisälle, siihen menikin tunti.   Volvoissa mitä olen istunut, alkaa sitä lämpöä tulemaan sisälle aika äkkiä käynnistyksen ja liikkeelle lähdön jälkeen.

Tänäaamuna, vaikkei ollut pakkasta kuin pari astetta, kuuntelin taas naapurin manöövereitä volkkarinsa kanssa. Aikalailla 5-6 sekuntia kävi käynnistyksen jälkeen, kunnes lähti liikkeelle. Ei lämmössä, auto seissyt kaksi päivää.
Kyllä se tuommoinen -09 autonkin moottori pitää sitä mekaanista ääntä ja aika rumasti, kuin noin lähdetään menemään.


Tulipa viimetalvelta eräs esmerkki mieleen. Sain koulukaverin kanssa tehtävän hakea varaosia koulun Priuksella. Prius laitettiin käyntiin (siis oikeasti moottori käymään) 10 minuuttia ennen lähtöä, koska pakkanen paukkui taas yli parissa kymmenessä. Kun lähdettiin, moottorin lämpö oli noussut "yhden palkin" (en osaa sanoa mitään, paljonko on. Sen avaruus-sukkulan tingelitangelinäyttö on mitä on). Pari kilometriä oli taajamaa, jolloin moottori pörisi tyhjäkäyntiä ja liikuttiin sähköllä, lämmöt eivät nousseet.

Sitten alkoi maantie ja prius sai happea. Moottori parkaisi sinne 4500rpm tuntumaan hetkeksi, jonka jälkeen jatkettiin 2500rpm muutama kilometri. Moottorin lämmöt nousivat heti normaaliin, sitten moottori sammuikin.

Sama efekti oli eräässä -12 Yariksessa. Kymmenen minuuttia tyhjäkäyntiä -10°C pakkasissa, eikä sisälle tule juurikaan lämpöä eikä lämmöt ole nousseet. Heti liikkeelle lähdettyä alkoi lämmön tulo lisääntymään ja moottoritielle liittymisen jälkeen alkoi lämmöt kohoamaan silmissä ja sisälle tuli lämmin.

Molemmilla Toyotilla on yksi yhteinen, lämmitysjärjestelmään liittyvä piirre. "Vesijäähdytetty" pakoputken alkuosa toiselle katalysaattorille asti, eli pakoputken/ensimmäisen katalysaattorin kuori on vesivaippa.   Ja kyllä, toinen katalysaattori (tai siltä se ainakin näytti), vaikka bensakone.

Yksi pikkuinen (1.2 litrainen) bensiinimoottori oli semmoinen, että -25°C pakkasissa 80km/h ei vitosvaihteella (2800rpm) voinut ajella, koska lämmöt alkoivat laskemaan (termostaatti uusi 88°C ja koko maski vuorattu umpeen). Piti päästellä joko nelosella, kiihdytellä kokoajan tai sitten painella 100km/h.
Sama härveli saavutti mittarista katsottuna moottorin "normaalilämmön" lähtökohtiin nähden riittävän nopeasti (kaupunkiajossa noin 10-15 minuuttia noilla pakkasilla). Tosin jotta se lämpö saatiin sisälle, siihen menikin tunti.   Volvoissa mitä olen istunut, alkaa sitä lämpöä tulemaan sisälle aika äkkiä käynnistyksen ja liikkeelle lähdön jälkeen.

Tää on uudemmissa aika normaalia.

Omistan ite nyt ekaa kertaa dieselin. Tän 2014 vuoden V70sen. Edellispäivä kun vein vanteet maalarille, lähdin tuossa ~19-19.30 aikaan illalla ajelemaan. Auto seissyt 2pv pihalla. +3 astetta lämmintä ulkona. Nyt oli mutta yleensä ei, eli tankin varanto sen verran heikko ettei webasto ollu käytettävissä (valopalaa) ~range 100km. Tuon seurauksena webasto ei käytössä.

Huomaamaani "ongelmaan" Eipä lämpene nämätkään. Käyttölämpötilan saavutti ~15km ajon jälkeen kun olin jo päästellyt 110km/h vauhtiakin tovin. Sisälle alkoi tulla lämmintä haalean sijasta vasta 10km/20min ajon jälkeen.

Normaalissa ajossa, webasto olisi lämmittäny auton 1/3 osaa jo ennen lähtöä, sisältä oltaisiin oltu krematorio lämmössä ja ~2km ajon jälkeen olisi ollut normaali lämpötila.

Eli ei lämpene uudemmat Volvotakaan ilman lämmitintä.

Edit: Ja minä en vuoraa keulaa

Tää on uudemmissa aika normaalia.

Omistan ite nyt ekaa kertaa dieselin. Tän 2014 vuoden V70sen. Edellispäivä kun vein vanteet maalarille, lähdin tuossa ~19-19.30 aikaan illalla ajelemaan. Auto seissyt 2pv pihalla. +3 astetta lämmintä ulkona. Nyt oli mutta yleensä ei, eli tankin varanto sen verran heikko ettei webasto ollu käytettävissä (valopalaa) ~range 100km. Tuon seurauksena webasto ei käytössä.

Huomaamaani "ongelmaan" Eipä lämpene nämätkään. Käyttölämpötilan saavutti ~15km ajon jälkeen kun olin jo päästellyt 110km/h vauhtiakin tovin. Sisälle alkoi tulla lämmintä haalean sijasta vasta 10km/20min ajon jälkeen.

Normaalissa ajossa, webasto olisi lämmittäny auton 1/3 osaa jo ennen lähtöä, sisältä oltaisiin oltu krematorio lämmössä ja ~2km ajon jälkeen olisi ollut normaali lämpötila.

Eli ei lämpene uudemmat Volvotakaan ilman lämmitintä.

Edit: Ja minä en vuoraa keulaa

Dieselissä tuo "ongelma" on ollut jo iät ajat, nykyään tosin voimistuneempana kokoajan polttoainetaloudellisuuden ja hyötysuhteen parantuessa. Mutta nykyään tuo ongelma vaivaa myös bensamoottorisia autoja, joidenka moottori on pieni ja kuristettu polttoainetaloutta silmällä pitäen.

Tämän topicin innoittaman piti aamulla katsoa, kuinka nopeasti se 60-lukuista suunnittelua oleva vinokone lämpenee etanolikäytössä. Yöllä noin asteen verran ollut pakkasta, josta noussut nollaan joka oli käynnistyshetkellä.

Mittari alkoi nousemaan reilun kolmen minuutin tyhjäkäynnin jälkeen, vaihde kytkettynä (D, eli pyörii momentinmuunninta vasten). Tuolloin lähdin liikkeelle:


Reipas pari kilometriä kaupunkia (yksi liikenneympyrä, pitkähkö alamäki, yhdet liikennevalot ja kilometrin suora joka nousee lopusta) ja lämpötila normaalissa:



Sisälle alkoi tulemaan haaleaa noin 50 sekuntia käynnistyksestä. Tuossa reippaan kolmen minuutin kuvassa sisälle tuleva ilma oli jo huomattavasti kättä lämpimämpää ja jälkimmäisessä kuvassa pienen ajon jälkeen tulikuumaa.

Mulla menee auton käynnistys yleensä näin:

Kun tiedän milloin olen lähdössä liikkeelle niin viittä tuntia ennen nostan autotallin sisälämpöä viidellä asteella.

Kahta tuntia ennen kytken lohkolämmittimen ja öljypohjan säteilylämmittimen päälle.
Lohkolämmitin lämmitää nestettä ja säteilylämmitin lämmittää öljyt valmiiksi.

Puoli tuntia ennen lähtöä laitan webaston päälle.

Varttia ennen lähtöä käynnistän moottorin ja ajan auton ulos tallista.
Samalla notkistelen vaihteistoöljyjä kokeilemalla vaihteita läpi.

Pari kertaa lievästi kokeilen miten auto ottaa kierroksia vapaalla.

Kun moottorin lämpötila on 90 astetta ja sisätilat ovat lämmenneet ja automaatti-ilmastoinnin puhallus on tasaantunut lähden varovasti liikkeelle ensin pienillä vaihteilla pienillä kierroksilla iskunvaimentimia herkistellen ja loivia mutkia tehden että öhjaustehostimen öljyt lämpenevät.

Noin puolen tunnin ajon jälkeen kytken automaatin D-asentoon ja nostan maantielläkin nopeuden 80-km/h -tasoon.

Näillä toimilla olen autoilla selvinnyt ilman että on tarvinnut sylinterejä porailla ylikokoihin.

Mulla menee auton käynnistys yleensä näin:

Kun tiedän milloin olen lähdössä liikkeelle niin viittä tuntia ennen nostan autotallin sisälämpöä viidellä asteella.

Kahta tuntia ennen kytken lohkolämmittimen ja öljypohjan säteilylämmittimen päälle.
Lohkolämmitin lämmitää nestettä ja säteilylämmitin lämmittää öljyt valmiiksi.

Puoli tuntia ennen lähtöä laitan webaston päälle.

Varttia ennen lähtöä käynnistän moottorin ja ajan auton ulos tallista.
Samalla notkistelen vaihteistoöljyjä kokeilemalla vaihteita läpi.

Pari kertaa lievästi kokeilen miten auto ottaa kierroksia vapaalla.

Kun moottorin lämpötila on 90 astetta ja sisätilat ovat lämmenneet ja automaatti-ilmastoinnin puhallus on tasaantunut lähden varovasti liikkeelle ensin pienillä vaihteilla pienillä kierroksilla iskunvaimentimia herkistellen ja loivia mutkia tehden että öhjaustehostimen öljyt lämpenevät.

Noin puolen tunnin ajon jälkeen kytken automaatin D-asentoon ja nostan maantielläkin nopeuden 80-km/h -tasoon.

Näillä toimilla olen autoilla selvinnyt ilman että on tarvinnut sylinterejä porailla ylikokoihin.

Tämä pitäisi liimata johonkin autokoulun oveen.