Race.fi  TamCar

Nokka-akseleista

  • 1 Vastauksia
  • 14624 Lukukerrat

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa JuHaU

  • Hallituksen jäsen - Yhdistysyhteistyövastaava - The Insinööri - Pyhimystyyppi
  • Administrator
  • Turbo+
  • *
  • Viestejä: 7268
  • Recycle Racing #01
    • Juhan Volvosivut
Nokka-akseleista
« : 28.10.2010, 11:49:09 »
Lainaus käyttäjältä: Hannu_264
Pelkkä nosto ei kerro koko totuutta, eikä kyllä asteetkaan, esim. kuplan 1.3 on vakiona yli 300 astetta mutta tehoa vain 30 hv! Nokan profiilista näkee heti minkätasoisesta kepistä on kysymys. Löysässä siviiliversiossa nokkien kyljet ovat lähes suorat ja kärkialueet terävät, kun taas kireissä akseleissa kyljet ovat voimakkaasti kaarevat ja nokan kärki on pyöreä (R paljon isompi). Tällöin venttiili saavuttaa maksimi aukiolon nopeammin ja pysy auki pitempään.

Tuosta taulukoista ei näe itse profiilin muotoa, mutta aukeamisasteista, nostosta ja nokkienvälisestä kulmasta voi pitkälti päätellä jo nokan luonteen. Asteissa aukioloja ilmoitetaan monella eri välyksellä mitattuna, joka pitää huomioida nokkia vertaillessa. Tyypillisiä välyksiä ovat 0.1, 0.4, 0.5 ja 1 mm. Mitä suurempi välys sitä pienemmät asteet saa nokasta mitatuksi. Lisäksi venttiilit eivät virtaa oikeastaan mitään <0.3 mm avautumilla, joten kaasujen vaihdon ajoituksen kannalta vasta 0,3 mm suuremmat arvot kiinnostavat! 

Taulukon aukeaa ja sulkeutuu arvojen puolivälissä vinokoneen tapauksessa voi olettaa maksimi aukeamiskohda sijaitsevan. Imu ja pakonokan huippuarvojen välinen kulma saadaan laskemalla esim. myöhemmin, tätä huippuarvojen välistä kulmaa sanotaan nokkienvälinen kulma ja niiden arvot ovat tyypillisesti 105-115 välillä. Volvon vapaasti hengittävät vakionokat ovat 110-114 asteen paikkeilla ja kilpanokat 100-105 tietämillä. Arvo kuvaa tavallaan moottorin "ajoitusta" mitä pienempi arvo sitä korkeammalta vasta herää ja pitemmälle kiertää (jos muut asiat ovat kunnossa)

Nokan nosto kertoo vain venttiilin max aukeamisen mm. Kannen virtaus riippuu nostosta, joten tehoja haettaessa kannattaa venttiili aukaista hieman 0,5-1 mm parhaan virtauksen päälle, koska tällöin venttiilille saadaan parhaan virtauksen läheisyyteen paljon aukioloa aikaa kampiakselin asteissa. Vinokoneessa venttiilin painimet riittävät hiotulla nokalla 13-13.7 mm nostoihin, kansi ei virtaa ilman muutoksia kuin karkeasti 11 mm nostoille -> 12-12.5 riittää hyvin. Suurempi nosto rasittaa kierroksilla venttilikoneistoa etenkin kilpanokkien tapauksissa aukeamisramppit ovat toisinaan niin jyrkät ja venttilijouset jäykät -> nokat / paininkupit kuluvat. Suurilla aukioloilla kilpanokissa koitetaan helpottaa hieman tuota avautumisramppia...

Esimerkkinä vaikka vertailu Volvon nokista T ja GT6

T          9.94     3.8     41.8     41.8     3.8
GT6     12.5            49     83     82     44

Taulukossa ei ilmoiteta asteiden mittausvälystä, muistaakseni tuossa on käytetty 0,5 mm arvoja ja taulukko ontuu muutenkin kun laskee itse asteet ja vertaa ilmoitettuun esim k nokalle 253 ja kestoaika ilmoitettu 268!

T nokan imu aukeaa 3.8 ennen yläkuolokohtaa ja sulkeutuu 41.8 jälkeen alakuolokohdan. Asteina 3.8+180+41.8 = 225.6 imu- ja pakonokan aukioloasteina.

Nokkienvälinen kulma löytyy puolesta välistä eli asteina 225.6/2-3.8=109 jälkeen yläkuolokohdan ja pakolle 109 ennen yläkuolokohtaa vastaavasti. Nokkien välinen kulma siis (109+109)/2=109. Arvoina ilmoittamalla nokka olisi 226/226/109-9.94 mikä usein sievennetään 226/109-10.

GT6 312/108-12.5
T     226/109-10

Turbokäyttöön molemmat akselit soveltuvat, T nokan 226 aukiolo ja 2,5 mm pienempi nosto rajaa tehoja, etenkin pakoventtiili taitaa ahdistaa huuhtelua. Hyvänä puolena pieni overlap eli imu- ja pakoventtiilin päälekkäinen aukiolo (bensa ilma seosta kulkeutuu pakokanavaan...) asteina venttiilit raollaan vain 7.6 (venttiilit vain vähän raollaan luokkaa 0.1 mm) kun taas GT6:dessa overlap 93 astetta arviolta ja venttiilit jopa 3 mm auki parhaillaan... GT6 taitaa alkaa toimia vasta T nokan jo "kuollessa" ehkä 4000-7500 rpm välillä sopivan ahtimen kera.

Vapaasti hengittävissä nokkienvälinen kulma vaikuttaa karkeasti seuraavasti (riippuu sitten pitkälti kaikesta mahdollisesta imu- ja pakosarjoistas alkaen...):

112 max tehot 5500 rpm
110 max tehot 6000 rpm
108 max tehot 6500 rpm
104 max tehot 7000 rpm

käytännössä kokeiltu esimerkkii pienestä ja isosta ahtimesta samassa moottorissa 1 bar ahdolla:

Pieni ahdin "toimii" 2500-4500 rpm => 180 hv @ 5000 rpm (hyvä käyttöautoon)
Iso ahdin "toimii" 4000-6000 rpm => 280 hv @ 6500 rpm (käyttöautoon hieman huonosti sopiva...)

Ahtimien järkevä (vastapaine & hyötysuhde) toiminta-alue on yleinsä luokkaa 2000-2500 rpm. Ahtimesta oli mielestäni hyvä kuvaus vanhassa landiassa missä kompuraa ja turbiinia verrattiin putkeen minkä päässä on kuristin. Moni ei vain tunnu mieltävän asiaa, joten tässä kertaus:

Pieni ahdin, pieni reikä -> iso kuristus = suuri vastapaine => pieni max teho, koska osa pakokaasuista jää sylinteriin
Iso ahdin, iso reikä -> pieni kuristus = vähäinen vastapaine => suuri max teho

Nokka-aksellillakin saa toki muutosta aikaan, mutta jos pakoputkessa "kuristin" rajoittaa kaasuvirtaa niin pelkällä nokan vaihdolla ei ihmeitä saa aikaiseksi.

The moose

  • Vieras
Vs: Nokka-akseleista
« Vastaus #1 : 17.11.2010, 10:42:54 »
http://www.turbobricks.com/resources.php?content=camspec

Hipo tietoa volvon nokista  :coolsmiley:

-KG trimning
-SAM
-ENEM
-Sten Partner Motor
-IPD
-TG Motor
-VOLVO original

 

Autoracing  KL-varaosat