Ikäkriisin painaessa päälle ja nelivetoisen kiesin himoissa tuli selailtua nettiautoa ja erityisesti V70 nelivetoja, yhtä sellaista kun pääsin vielä kokeilemaan talviolosuhteissa niin kaikki muut vaihtoehdot karsiutuivat pois. Porissa oli myynnissä kuvien ja kuvausten perusteella kelvollinen yksilö. Laitoin siellä asuvan kaverin käymään koeajolla jonka päätteeksi hetkinen puhelimessa rupateltiin. Kaverini keljumaisuuttaan ojensi puhelimensa autoliikkeessä myyjälle ja voi taivas kun oli taitava myyjä. Noin tunnin kuluttua löysin itseni allekirjoittamassa papereita autoliikeketjun Kokkolan myymälässä. Tästä pari päivää eteenpäin ja auto saapui kotipihaan josta sitten ennen pitkää kimppahallille.
Vuosimallia -07 V70 2.5T AWD Classic Business, mittarissa 224 tkm. Sisällään mustaa nahkaa ja silikonia. Sitä en tiedä, että kenen idea on ollut tyhjentää purkkitolkulla spraysilikonia auton joka nurkkaan, konehuoneesta lähtien. Auto on nyt ollut minulla reilun kuukauden, sinä aikana tuota silikonia, vanhan vihtahousun liukkaria, on koitettu hinkata pois parhaan mukaan kaikkialta. Ymmärrän, että kojelauta voi näyttää kivalta kun on silikonia päällä, mutta mielestäni nahkaistuimien päällystäminen silikonilla on vain typerää.
Sitä on jakkaroista hinkattu irti kissasaippualla, ovat jokseenkin paremmat, mutta ennen pitkää koitan uudelleen pestä ne, ajan kanssa.
Yksi ehtoo auto sai ehostusta pesun merkeissä. Väri lienee Electric Silver, tai näin minulle on kerrottu. Jossain vaiheessa saanee jonkinasteisen kiillotuksen. Odottelemme, että budjetti sallii ja Henri on halukas tekemään.
Toinen ehtoo sai vähän lisää ulkonäkömuokkausta, HenkkaR1 pyöräytti usvat pois ajovaloista ja takapään merkinnät pois, paljon kiitoksia hänelle siitä vielä täälläkin.
Mielestäni paljon siistimmän näköinen. Kuva on vähän huonolaatuinen, puhelimella yön pimeydessä napsaistu.
Ei tietenkään mitään niin hyvää ettei jotain huonoakin, säikäytti pahemman kerran ajossa kun alkoi auto valittamaan öljyn määrän vähyyttä ja tarkastessani öljyn määrää tulin pyöräyttäneeksi öljykorkin auki. Majoneesinomaista tavaraahan siellä, kauhukuvat kansivioista alkoivat pyöriä mielessä. Syyksi paljastui kuitenkin pikaisella diagnostiikalla huohotinjärjestelmä, öljyloukku varmaankin täynnä/jäässä.
Nyt pirssi käynee elämänsä viimeistä kertaa merkkihuollossa. Laitetaan jakopää ja huohottimen öljyloukku, samalla apulaitehihnaa ja muuta pientä mukavaa ettei niistä tarvitse sitten stressata.
Saa nähdä siirtyykö tämä jossain vaiheessa projektiosioon. Suunnitelmia on tosiaan kiillotuksen ja muutenkin ulkonäön saralla, mutta myös äänentoiston kanssa. Pohdinnassa 2-DIN kosketusnäyttösoitin, uudet kaiuttimet ja vahvistin, vaimennuksia oviin ja muualle, kenties subbaria varapyöräkoteloon. Nämä saavat nyt toistaiseksi odottaa rahakkaampia päiviä…
