Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Se on hyvä sun harjotella.

Lahjattomat treenaa ja koska olen täysin lahjaton, treenaan jatkuvasti. 

---

---

---

Tänään suoritettu aivan tavallinen huolto-toimenpide, eli öljyjen vaihto. On se vaan huvittavaa, että reilun 10tkm ajetut öljyt on wiinamäen miehellä puhtaammat kuin bensalla ensimmäisen startin jälkeen. Taitavat tummua ainoastaan typettymisen eli siis koneen rankan hapettamisen seurauksena.

No, nyt laitoin 0W-40 viskositeetilla olevat ölpät, notta olisi notkeampi kipakimmilla keleillä. Mailejahan mittarissa oli 471tkm verran vaihdon hetkellä.

Ilmeisesti hinkkaan sen verran paljon maantie-pätkiä, ettei minulla ölpissä wiinakset haise.

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä....

Sain vihdoin asennettua kauan sitten piirtämäni nakuledin paikoilleen, olihan se odottanut asentamista parisen vuotta.

Näin laitoin sen mittaristoon.


Ledin sähköt mittaristosta.


Näkyy myös PEZTL (PIXA 3)-otsakullin valaisemana kännyt salamalla maustettuna.



Pimeässä se näyttää tälle.



Näin se toimii startissa (video).



Ledin asensin siksi, että ajoittain tulee tietyissä tilanteissa karu rikastus, joka vaikuttaa nakurikastukselle. Joten seuraavaksi alan kyylätä IMMun käytöstä, sillä hento epäilys on siinä, että se kikkailee, sillä minulla se on toiminut kaikkiin muihin nähden ihan liian hyvin ja pitkään.

Sillä tänään heitin 92km säätölenkin ja ledi ei välähtänyt edes kertaakaan starin lisäksi mutta nyppimistä tapahtui aluksi. Kyyläsin soppa-karttaa kuin mykkä tavaraa ja sen luvustakaan ei löytynyt mitään ihmeellistä.

Kun olin hapettanut konetta sen 30km, nyppiminen loppui, joten katselen IMMua "sillä silmällä" tarkemmin....   

Mitä "nuoret silmäni" näkevätkään  Piti oikein monta kertaa tarkistaa että näenkö oikein... ROSVOLIITIN  Hyyiiiii 

Mitä "nuoret silmäni" näkevätkään  Piti oikein monta kertaa tarkistaa että näenkö oikein... ROSVOLIITIN  Hyyiiiii 

Hävettää myöntää, mutta laiskuuttani!

Ja koska systeemin virta on enintään 0,01A (10mA) ajattelin oikaista väliaikaisesti näin, sillä tuossa pikkupakkasessa ei näin "vanhana" viitsi ulkona ropata kovin pitkään (juottaa piuhaan ja purkaa liitintä siten, että sen ylitse saisi pujotettua liimakutistesukan).

Sentään laitoin putkiabikon, jotta mittariston saa irroitettua ilman sivuleikkureita. Alunperin tämä systeemi oli tarkoitettu ja tehty asennettavaksi minne sattuu, mutta tänään sain idean työntää sen paikoilleen, kun se on ollut valmiiksi rakennettuna jo parisen vuotta. Tosin käytännössä rakensin sen tänään uusiksi lediä, vastusta ja zeneriä lukuunottamatta piuhojen osalta. Mittariston purku vielä päälle! 

Korjaan kesemmällä! 

Sain nakurikastusen toimintaan tänään! 

Rustailin vähän syttyä ja kiihdytin sitten sellaisella puolikaasulla ylämäkeen ja V'oila! 3800rpm ja ropsahti!
Ei muuten voi olla huomaamatta tuota merkkivaloa, kun se syttyy, sen verran kirkas se on iltasella.

Auton käytöksessä ei persdynolla huomannut mitään outoa, sillä sen verran nätisti se EZK ottaa ennakoita pois ja pyytää soppaa LH:lta!

Olen tässä pienessä päässäni (päissäni) kovasti mietiskellyt ns. kotikonstia, jolla jokainen säätäjä voisi mitata vääntöä eri kierrosluvuilla ja kuormilla. Mutta en tarkoita absoluuttista arvoa, vaan sen muutosta suuntaan tai toiseen.

Venymäliuskoillahan tietysti saisi kaikenlaista kivaa ja jännää aikaiseksi mutta nepä eivät ole ihan jokapojan anturoita kaikkiaan.
Oikea 100Mhz kaistanleveyden skooppikin on turhan kallis (+€1000,-) tälläisen harraste-hommaan, ellei sillä ole muutakin käyttöä. Ja noiden trikkaus ominaisuudet ovat halvemmissa heikkoja ja siten soveltumattomia. Toki esim. 500M/s sämpläysnopeudella sitten katseleekin asioita sellaisella tarkkuudella, että sieltä näkee jo todella jänniä juttuja.

---

Jokaiselta säätäjältä löytyy joka tapauksessa läppäri ja USB-portti, jolloin halpoja PuuCee-skooppeja löytyy €50,- hinnoilla.
Ne eivät välttämättä ole ihan mahdottoman hyviä datan tallennukseen mutta varmasti mittaavat tarvittavat asian. Jopa läppärin äänikortti käy työkaluksi, jos se näytteistää +40kHz taajuudella (käytännössä jokainen).

Tuolloin näytteiden välinen aika on 0,000025 sekuntia (= 25µs), mikä tekee kampiakselin asteina 6000rpm nopeudella 0,9 astetta.
Jos äänikortti on nopsempi, niin tarkkuus paranee entisestään.

Ja nyt siihen pöhköön ideaani, eli miten mitata vääntöä äänikortilla?

Ajatukseni on yksinkertainen, eli pöllitään EZK:lta sen pulse-shaper piiriltä kanttiaaltoa ja nauhoitetaan se äänikortilla.

Jaa.... Miksikö? Siksi, että kampiakselin  nopeus vaihtelee ihan sen mukaan, mitä siellä tapahtuu, puristustahti vaiko työtahti tms.

Idea on mitata sitä kampikulman muutosnopeutta eri kohdissa kierrosta. Eli mitä vihaisemmin kampi kiertyy, sitä kiukkuisemmin sitä vääntöä on kammella.

Sen me tiedämme, että 6000rpm tarkoittaa 6000 pulssia per kierros, mistä puuttuu 200 pulssia kaikkiaan, mistä tiedämme missä asennossa kampi on (poikkema on 90 astetta ennen YKK).

Jolloin meidän täytyisi enää tietää missä kohden on optimaalisin kohta painehuipulle sylinterissä, jolloin tietäisimme mitä hammasväliä pitäisi erityisesti kyylätä tuo muutosnopeuden osalta.

Kaikkea hullua sitä tuleekin mietittyä iltojen valaistuessa....

Tämänkin ajatuksen trikkasi se, että modernimmat moottorinohjaukset kyyläävät tuolla tavalla sylinterikohtaisia asioita vaikkeivat ne mitään huipputarkkoja mittalaitteita olekkaan. 

Juttelin tuossa tovin(pitkän)...

Erään moottoreista ja niiden tekniikasta/ohjauksesta erittäin hyvin perillä olevan säätöryhmäläisen kanssa ja tulimme siihen liittimeen (johtopäätös), että aivoflatukseni on ihan oikea mutta suuruusluokka on kysymysmerkki?

Joten täytyy kehitellä mittaus-setti tälle läpyskälle, jonka äänikortti väittää tukevansa 384kHz näytteistysnopeutta.

Ihan suoraa signaalia ei pidä mittailla, sillä tiedossani ei ole, sietääkö läpyskän äänikortti 0-5V signaalia suoraan, jos kestää, hyvä niin.

Ja jollei kestä, niin lienen 0-0,6V välillä pyörivä signaali on ihan sopiva, sillä täydellisen absoluuttisen tarkka amplitudi ei ole merkityksellinen, vaan aika/muutos.

Kuvittelen analysoivani tuota ääninauhoitetta samalla tavoin, kuin aikoinaan tutkalla luotien omituisuuksia mittaillessani.

Skoopilla saisin kiinni alle 5ns asioita (0,000 000 005 s) resoluution puolesta, mutta datan veivaaminen onkin sitten työläs sarka kynnettäväksi. Eikä tuo polku ole ihan jokaisen käveltäväksi....   

Tein tuossa eilen testisetin ja tänään sitten testasin sen.
Siis tuosta vääntö/kampi-akselin nopeusmuutos.

Valitettavasti täytyy todeta, että täytyyhän tässä olla sawolaiset super-sankarit paikalla (Wituiksmen ja Uusiksmen), sillä eihän tämä voi kerralla onnistua! 

Mutta kun jo muutaman kilsan testailuilla sain tulokseksi 10% pulssiväli hajontaa kuormitustilanteesta riippuen ja vieläpä skoopilla, joka ei ole erityisen hyvä tässä asiassa noin matalilla taajuuksilla, kun se ei pysty tallentamaan kuin muutamia hassuja kilotavuja suoria sämpläyksiä vaivaisella 500M sämplen maksiminäytteistyistaajuuksilla.



Vasempi punainen viiva muuttuu heti kun koneelta pyydetään vääntöä.
Moottorijarrutuksen kohdalla em. viivan vieressä oleva vihreän korkean palkin (perustaajuus) viereinen nousee selvästi. Eli jokin muutos perustaajuudessa.

Samaten oikean punaisen pystyviivan toinen harmooninen reagoi voimakkaasti kiihdyttämiseen/hidastamiseen.

Täytyy ensi kuun puolella viritellä läpyskä mittailemaan äänikortilla asiaa....
Kun tuolle audiopuolelle on olemassa pirun paljon parempia ja monipuolisempia softia spektraaliseen analyysiin.....

Laitatko sen nakutusledin piirroksen uusiksi. En löytänyt vaikka kuinka etsin
Tuon saisi rakennella jokaiseen LH turboon ennen ahtojen nostoa Hienoa työtä!

Laitatko sen nakutusledin piirroksen uusiksi. En löytänyt vaikka kuinka etsin
Tuon saisi rakennella jokaiseen LH turboon ennen ahtojen nostoa Hienoa työtä!

Näin säätämistopicissa;

Testailimpa tuossa tälläistä kytkentää, joka on vedetty niin KISS-periaatteella, ettei sitä pysty enää yksinkertaistamaan.



Palikan idea on sytyttää ledi kun LH tekee nakutusrikastusta EZK:n käskemänä.

Kytkentä on helppo, eli tuo +12V kytketään EZK:n virtalukolta tulevaan plussaan ja tuo VSS pinni kytketään siihen EZK:n harmaa-punaiseen piuhaan (nakutusrikastuksen ohjaus).

Toiminta on yksinkertaista. Heti kun nakutusrikastuspinnin jännite laskee alle 4,7V jännitteeseen, niin ledi syttyy.
EZK pitää nakurikastuksen niin pitkään päällä sen alettua, kunnes LH:lta tulee tieto siitä, että moottorin kuormitusta on laskettu voimakkaasti (kaasu höllätty).

Kun virrat laittaa päälle, ledi syttyy ja jää palamaan. Startin aikana ledi tulee vilkkumaan koneen kierroslukua vastaavalla pulssisuhteella, kunnes moottori käy LH:n mielestä.

Seuraavan kerran startin jälkeen ledi syttyy naktusrikastuksessa tai moottorin sammuessa.

Nyt runkittu Skooppi kiinni VR-anturaan ja tulokset ovat lupaavia.




Punainen vasen viiva on YKK ja oikea on AKK.

Hyvin näkyy vetolevyn wammaisuus antura kehästä, mutta kyllä tuosta saa irti ne asiat mitä etsin.

Suoraan tietokonetta ei saa kytkeä tuohon VR-anturan signaaliin, ellei halua päästää tietokoneesta valmistusavuja ulos. Nimittäin sieltä tulee jopa 40V jännite! 

Jännästi huippukohta asettuu tuohon noin 60-65% kohdalle, ei liene sattumaa että fillarissa (samalla periaatteellahan sekin vehje toimii, painetaan kampea alaspäin) osa käyttää ovaalinmuotoisia rattaita joissa säde on suurimmillaan juuri samoilla kohdilla. Jokin fysiikan laki tuntuu määräävän että suurin voima saavutetaan vähän vaakatason alapuolella.

Tai sitten luin taas kuvaa aivan pitkin honkia. Jos näin kävi syytän sitä siitä ettei se ole numeraalisessa muodossa.

Tässä moni varmaan on ihmetellyt mitä haen tässä takaa tuolla anturien kyyläämisellä?

Kerron tässä menetelmän, jolla jokainen voi säätää sytkäennakon kohdilleen niin hyvin kuin jaksaa ruuvata välineillä, jotka ovat kaikkien saatavilla ja säätäjillä luonnostaan.

Eli moottorin vääntöä voi tarkastella VR-anturin tuottamasta signaalista kahdella tavalla. Mittaamalla pulssien välistä aikaa tai tutkimalla VR-anturin tuottamaa amplitudia eri kohdissa kierrosta.
VR-anturi on äärimmäisen herkkä tuottaman amplitudin suhteen nopeudelle ja näkee hämmentävän pieniä muutoksia nopeudessa.

Meikäläisen Wiina winokoneen pyörimisnopeus heittelee jopa reilun 10% kierroksen aikana 3000 rpm kohdilla kun koneelta pyydetään woimaa.

Selitys asialle tässä:


Joten tuon jopa vammaisella vetolevyllä tuottama amplitudi muuttuu kierroksen aikana yllättävän paljon, mikä on mitattava suure.

Pulssievälien ajan mittaaminen onkin sitten haastavampaa, ellei satu omistamaan äänikortti tai siis skooppia joka tallentaa pitkiä aikoja yli 20M samplea sekunnissa. Vasta tuolla nopeudella ajanmittaus alkaa olla järkevällä tarkkuudella. Ei siis jokaisen työkalupakin varuste.

Reaali-aikaisesti mittaaminen vaatii spektrianalysaattoria, joka sekään ei ole jokaisen työkalupakin varuste.

Jolloin kyylätään tälläistä näkymää.


Mutta itse temppuun.

VR-anturan tuottama signaalista asioita näkee myös näin.


Vihreän viivan kohdalla kone ei tee työtä, vaan kuluttaa energiaa pakokaasujen poistoon ja puristukseen.
Punaisen viivan alue pulssien päällä kertoo kohdan missä kohden kierrosta ainoastaan tehdään työtä polttamalla tässä tapauksessa wiinaa!

Tuo on koneen yhden kierroksen ajalta.

Mitä suurempi amplitudi, sitä suurempi kiihtyvyys kampuralla on. Tosin vetolevyni on vammainen, joten olen värjännyt vialliset pulssit sinisellä.

Tuossa ei kyylätä yksittäistä pulssia, vaan keskiarvoa. Kuva kertoo asiota aikas paljon niille, jotka hoksaavat pointin.

Kehittelen tässä vielä kytkentää, millä VR-anturan signaali saadaan äänikortin luettavaksi, rikkomatta äänikorttia ja silti pysyen jossain määrin äänikortin dynaamisella alueella.

Joten myöhemmin lisää aiheesta... 

Tämä nyt taas oli sellainen kuin sattui tulemaan, kun omin pikku-kätösin sen väsäsin.... 




Eli kytkentä, jolla äänikortilla voi kyyläillä miten VR-antura käyttäytyy.
Toimii myös siten, että läppäri saa sähkönsä autosta jollain virtalähteen retaleelta.
Konkkien jännitteen kesto sitten mielellään 100V ettei tule valmistussavuja laitteista ulos.

Sitten niitä filejä voi tehdä vaikka Wavosaur ohjelmalla.
http://www.wavosaur.com/

Joka on ilmainen, eikä tee mitään muutoksia wintoosaan, vaan voidaan käyttää vaikka muistitikulta.

Tuossa wavosaurissa on myös mukava spektrianalyysi toiminne, jolla saa suoraan kierrokset näkyviin viemällä kursorin ensimmäisen ja korkeimman piikin päälle. Joten täytyy vain muistaa millä kuormarivillä ajettiin tuolloin.


Tälle tulokset sitten näyttävät kun jotain on saatu valmiiksi.

Amplitudi:

Eli tuossa on vasemmalta oikealle turbaaninlukon tarttuminen, sen jälkeen rauhallinen kiihdytyksen lopetus, viivan kohdalla sitten tallataan kaasua reilummin. Sen jälkeen höllätään ja annetaan lukon aueta, minkä jälkeen nopsasti takaisin kiinni ilman kaasun survomista.
Kaikki muutokset amplitudin verhokäyrässä ovat muutoksia myös kaasupolkimella.

Ja tästä näkyy kierrokset kun turbaanin lukko on kiinni:



Tästä voikin sitten analysoida paljon enemmän ajatuksen kanssa.


Varsinkin harmoonisista näkee jänniä asioita. 

Jos haluaa analysoida noita vetoa ns. yhdessä ikkunassa, niin siihen soveltuva softa on audacity.
http://www.audacityteam.org/

Joka on myös ilmainen ja ihan käyttökelpoinen softa, kunhan sitä opettelee käyttämään.
Audacityn hyvä puoli on siinä, että samaan ikkunaan saa ihan niin monta vetoa rinnakkain vertailtavaksi kun niitä jaksaa tehdä. Eli jokainen veto pitää tehdä omana raitanaan ja nauhoittaa audacityllä.

Sillä saa tälläisiä näkymiä.


Tuossa on neljä vetoa samoilla kierroksilla (kolme näkyvissä) ja ne on aikatarkasti samalla kierrosluvulla tehtyjä.
Se mitä noista pitää kyyläillä on amplitudi vaihtelua kierroksen sisällä, mikä kertoo koneen vääntömomentista. Erot ovat pieniä, mutta mitattuja ja havaittavissa ihan näin kotikutoisilla systeemeillä.

Eroa voi etsiä myös spektrogrammeista, joka on tuossa kuvassa ylinnä olevassa vedosta otettuna.

---

---

---

Asiasta kukkaruukkuun.

Nakuledistä voi muuten katsoa missä vaiheessa startti menee.

Eli kun EZK havaitsee koneen pyörivän nakuledi vilkkuu kierrosluvun mukaisesti ja kun LH sitten saa pyörimistiedon EZK:lta ja alkaa kertomaan EZK:lle kuormatietoa, vikkuminen muuttuu ns. syklisesti tiheneväksi ja ledi sammuu kun kone käy.

Eli tuosta tietää kun molemmat purkit toimivat normaalisti tai jos eivät toimi, niin senkin tietää kumpaa purkkia on syytä kyylätä tarkemmin.