LH 2.4:n säätäminen

No karkeasti sanottuna autopaikoillaan et saa vaikkapa yli 15% kuormaa.
Mutta kun lähdet autolla liikenteeseen käy kyllä siellä +15% yläpuolella koko ajan.

Eiköhän se LH siitä kuormasta sen tunnista.

No kyllä saa jos haluaa mutta yleensä se muutama sekunti kyllä riittää että saadaan se hyrrä pyörimään.

No kyllä saa jos haluaa mutta yleensä se muutama sekunti kyllä riittää että saadaan se hyrrä pyörimään.

Ai tämä juttu siirrettiin tänne... Miten tämä sitten säätämiseen liittyy?

Aikaisemmin tässä topicissa kun kyselin LHn käyttäytymisestä niin tuli kuittaus että ei kuulu tänne vaan tässä puhutaan puhtaasti säätämisestä...

Paremmin se tänne sopii, käyttäytyminen ja säätäminen kun kuitenkin liittyvät toisiinsa jonkun verran. Jos siis puhutaan LH:n perustoiminnasta eikä vikatilasta, vioista kannattaa kyllä kysyä korjaamopuolella.

PNP kytkin vaikuttaa pelkästään viertalukon ja startin välillä, se ei lh:ta kiinnosta pätkän vertaa.

Väärin!

LH:ta kiinnostaa nimenomaisesti automaatissa se tieto, onko vaihde päällä, vaiko ei. Manuaalissa se on ohitettu johtolenkillä.

Asia vaikuttaa mm. tyhjäkäyntiin ja moottorijarrutukseen yms. asiohin.

Yllä oleva kuormakeskustelu liittyy nopeustietoon ja sen puuttumiseen. Eli LH tarvitsee nopeustiedon, jotta asiat toimivat oikein.

Onko tuolle olemassa jokin kaava?

On ja Ei ole....

Koska ihminen on luontojaan laiska ja käyttää ns. taulukko arvoaja jos sellaiset on saatavilla, vaikka ne olisivatkin vääriä. Olen päättänyt olla kertomatta mitään "taulukko-arvoja", jotta asiat tulisivat oikeasti säädetyiksi.

Nyrkkisääntö on, isommat suuttimet ja pienempi vakio #4, alittamatta arvoa 1000.

Nepierin luvulla on asiassa sormensa pelissä kaikesta päätellen.

Tyhmä kysymys ja varmaan väärässä paikassa kysyn.. Millä tuon rautapannan saa boksin ympäriltä pois? Pitääkö kuvassa näkyvä pultti avata (ei ole kantaa)

Tyhmä kysymys ja varmaan väärässä paikassa kysyn.. Millä tuon rautapannan saa boksin ympäriltä pois? Pitääkö kuvassa näkyvä pultti avata (ei ole kantaa)

Pitää. Kyseessä turvapultti(tms) mistä kanta katkeaa halutun momentin jälkeen. Esim virtalukoissa on usein.

hiton hyvät lukkopihdit joilla saa käännettyä, tai sit dremeli millä vinguttaa uran keskelle.... (näin tein itse) tai sitten poraa kannan pois

Eikös kaikkivoipa LH:n IMMu osannu kertoo jopa sen, missä sylinterissä sytyttää? Vai miten oli mikan?

Kun tuo oma pudottaa edelleen yhden sylinterin muutamaksi sekunniksi pelistä kylmäkäynnistyksen jälkeen. Olisin vaan voinu skoopilla tiirailla tilannetta, jos sieltä löytys mikä pytty kiukuttelee...

Eikös kaikkivoipa LH:n IMMu osannu kertoo jopa sen, missä sylinterissä sytyttää?

Ei varsinaisesti. LH ei tiedä sytytyksestä yhtikäs mitään, vaikka saattaakin IMM mittauskäyrästä näkyä, milloin joku muki on menossa alaspäin imuvena auki. EZK sensijaan osaa laskea mukeja. Sekään ei tosin osaa eritellä mikä fyysinen muki on kyseessä, vaan tunnistaessaan nakun, osaa laskea kolme sytytystä väliin ja sitten sitä neljättä, missä nakutus on havaittu, myöhästää vähän. Oliko nyt kolme astetta. Ja tästäkään ei ole sulle mitään apua, koska tietääkseni kukaan missään ei ole vielä onnistunut kaivamaan EZK:n sisäistä toimintaa auki. Jos on edes ylipäätään mahdollista. Siellä tuskin on olemassa minkäännäköistä live-diagnostiikkaväylää.

Teoriassa mahdollista vois olla nähdä lambdan signaalista, milloin tulee palamatonta, mutta senkin synkronointi sitten ykk-anturin signaaliin lie jo mahdotonta. Sittenkin tiedettäisiin vain että 1 tai 3 vai 2 tai 4, koska nokalla ei ole anturia.

Mahtaisikohan yksinkertaisin ratkaisu olla niinkin helppo kuin IR-lämpömittari koska jos joku pytty työntää seoksen kylmänä ulos sekuntikaupalla samaan aikaan kun muista tulee kohtalaisen lämpimiä kaasuja niin se saattaisi näkyä pakosarjan putkien lämmöissä. Ehkä, mitään en asiasta varsinaisesti tiedä.

Eikös kaikkivoipa LH:n IMMu osannu kertoo jopa sen, missä sylinterissä sytyttää? Vai miten oli mikan?

Kun tuo oma pudottaa edelleen yhden sylinterin muutamaksi sekunniksi pelistä kylmäkäynnistyksen jälkeen. Olisin vaan voinu skoopilla tiirailla tilannetta, jos sieltä löytys mikä pytty kiukuttelee...

Mistäs se IMMu näkisi mikä pytty sytyttää? 

Tai voihan siinä näkyä imuvirtauksessa jotain eroja sytyttämättömän ja syttyvän pytyn välillä. Tosin mikä pytty se sitten mahtaa olla, ei ole tietystikkään IMMun tiedossa. Tätä asentotietoa kannattaa kysellä virranjakajalta. 

Joten skoopilla kapasitiivisesti puolan johtoa tiirailemaan (piuha siihen viereen) ja sitten sama temppu vaikka pytyn 1 tulpan piuhalle, niin näet missä mennään tulille ja missä ei!

Mahtaisikohan yksinkertaisin ratkaisu olla niinkin helppo kuin IR-lämpömittari koska jos joku pytty työntää seoksen kylmänä ulos sekuntikaupalla samaan aikaan kun muista tulee kohtalaisen lämpimiä kaasuja niin se saattaisi näkyä pakosarjan putkien lämmöissä. Ehkä, mitään en asiasta varsinaisesti tiedä.

Toimii ennenkuin pakosarja ehtii alkaa johtamaan lämpöä rajummin.

Jos kyseessä on 1-5 sekunnin pimeneminen, niin kiirus kyllä tulee...

Joten skoopilla kapasitiivisesti puolan johtoa tiirailemaan (piuha siihen viereen) ja sitten sama temppu vaikka pytyn 1 tulpan piuhalle, niin näet missä mennään tulille ja missä ei!

Tämähän kertoo vain että leiskauttaako puola kipunan matkaan. Mikäli seos jossakin mukissa jää syttymättä esim. suuttimen jumittamisen tai oikosulkevan tulpan takia, pimentoon jää.

Mistäs se IMMu näkisi mikä pytty sytyttää? 

Mistä minä tiedän, sinähän se tässä Mooses olet!

Toimii ennenkuin pakosarja ehtii alkaa johtamaan lämpöä rajummin.
Jos kyseessä on 1-5 sekunnin pimeneminen, niin kiirus kyllä tulee...

Joo-o, aika kiirus kyllä tulee, kun lyö yhellä sellasen 5-10 hutia, ja sitten alkaa käymään taas tasasesti kaikilla. Enkä usko että noin lyhytkestoisella vikatilanteella edes ehtii pakolämpöihin vaikuttaa.

Tosin en oo vielä kokeillu mitä tapahtuu jos käynnistyksen jälkeen ei painakaan kaasua ollenkaan, vaan antas käydä joutoa vähän pidempään. Koska kaikillahan tää käy siihen asti kun kaasuun koskee.

Ja onhan tässä tosissaan stroboskooppi tyrkyllä, että vilkkuuhan se hullun lailla jos johdossa tuli kulkee 

Mutta eipä sekään tiedä syttyykö sylinterissä mikään

Tämähän kertoo vain että leiskauttaako puola kipunan matkaan. Mikäli seos jossakin mukissa jää syttymättä esim. suuttimen jumittamisen tai oikosulkevan tulpan takia, pimentoon jää.

    Eipä jääkkään!

Kipinän palosta näkee selvästi sen, onko pytyssä seosta vaiko ei ja leimahtaako se tulille.

Jopa kipinän paloaika vaihtelee sen mukaan millainen seos pytyssä on, joten se ei nyt ihan näkymätöntä mitä pytyssä tapahtuu. Aika-ikkuna on vain pirskatin lyhyt, eli mikrosekunnin ajoista puhutaan (µS).

Tässä ehjä kipuna.


Tässä pipinä versiona päätteeltä katsottuna.


Ja tässä sama pipi-versio sieltä puolan johdosta katseltuna.


Muistutan tässä baassin ion-sensing tekniikasta, jolla baas haisteli mitä pytyssä tapahtuu tulppien kautta...