Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Te T-nokkauskovaiset saatte kyllä tuon itse akselin vaihdon jo tuntumaan niin monimutkaiselta asialta että nuoremmat harrastajat eivät uskalla edes kokeilla eri nokkia  Puhumattakaan vaikutuksien liioittelusta.

Te T-nokkauskovaiset saatte kyllä tuon itse akselin vaihdon jo tuntumaan niin monimutkaiselta asialta että nuoremmat harrastajat eivät uskalla edes kokeilla eri nokkia  Puhumattakaan vaikutuksien liioittelusta.

T-Nokka nyt vaan on pikkuviri viinakäyttikseen paras nokka Volvolta. Ei kait siinä mitään uskomista kaivata, A ja VX3 häviää sille. Onhan se jo todistettu.

Nokka nyt on vaan moottorin sydän, se vaatii vähän seoksien ja ennakoiden katselemista eri nokilla.

Jos sitä ei ymmärrä, että eri nokat vaikuttaa moottorin käytökseen, sekä täytökseen.. niin ehkä sitten kannattaa olla vaihtamatta nokkia, ettei tuhoa autoaan siihen.

Moottoritutkimuksen maailmassa joskus tarkastellaan sellaista käsitettä kuin dynaaminen puristussuhde. Jos on kireä nokka, tarvitaan paljon puristussuhdetta, koska puristustahti alkaa vasta kun imuventtiili on sulkeutunut.

Moottoritutkimuksen maailmassa joskus tarkastellaan sellaista käsitettä kuin dynaaminen puristussuhde. Jos on kireä nokka, tarvitaan paljon puristussuhdetta, koska puristustahti alkaa vasta kun imuventtiili on sulkeutunut.

Ja eikös tästä syystä matalapuristeisessa moottorissa kireä nokka ole "ylivirittämistä"?

Mitenkäs ahtopaine vaikuttaa tilanteeseen?

Ja edelleenhän sen itselle mieluisimman nokan määrää oma ajotyyli ja mieltymykset.

M nokka turbokoneessa oli kyllä ihan polttoainetaloudellinen ratkaisu. Tosin resepti oli B230F+M47+13c, rengastus 195-65/15 , korina 4-ovinen Facelift 740, omamassa 1300
Ysikasia 8L/100km  se vei.
Bulkkilastuilla
oli se kyllä aivan kuollut 4000rpm ylöspäin
Hyvin sillä kyllä vääntöä oli, puristukset vaikutti varmaan siihen

Paljonko antaa maksimiennakkoa vakio sytkälastu?

Mitenkäs ahtopaine vaikuttaa tilanteeseen?

Ahtopaine ei sinällään määrää puristuksen loppulämpötilaa (eli nakutusrajaa) vaan puristuksen alkulämpötila ja puristussuhde. Mutta huono cooleri lisää lämpötilaa ja ahtimen käyttäminen huonolla hyötysuhteella kanssa.

Ahtopaine ei sinällään määrää puristuksen loppulämpötilaa (eli nakutusrajaa) vaan puristuksen alkulämpötila ja puristussuhde. Mutta huono cooleri lisää lämpötilaa ja ahtimen käyttäminen huonolla hyötysuhteella kanssa.

Eli voidaanko tästä päätellä kireän nokan tekevän matalapuristeisesta turbomoottorista "ongelmallisen"?

Tällöin voi laakeavetoinen turbokone olla nopeampi, paitsi jos kireänokkaisessa on yksinkertaisesti tehoa reilusti enemmän.

Tällöin voi laakeavetoinen turbokone olla nopeampi, paitsi jos kireänokkaisessa on yksinkertaisesti tehoa reilusti enemmän.

Nimenomaan. Jos toinen moottori saavuttaa 150 bhp jossain kolmen tonnin paikkeilla ja antaa maksimissaan 200 bhp kuudessa tonnissa se on "laiska" mutta käytännössä yhtä rivakkaliikkeinen ellei jopa nopeampikin kuin se joka kolmessa tonnissa tuottaa vasta sata hevosta mutta nousee siellä kuudessa tonnissa 250 bhp lukemaan. Toki jälkimmäinen menee menojaan jos kierrokset pystyy pitämään koko ajan vetoalueella mutta tavallisesta käyttökatuautosta puhuttaessa ensinmainittu liikkuu paremmin.

Eli voidaanko tästä päätellä kireän nokan tekevän matalapuristeisesta turbomoottorista "ongelmallisen"?

Tällöin voi laakeavetoinen turbokone olla nopeampi, paitsi jos kireänokkaisessa on yksinkertaisesti tehoa reilusti enemmän.

Turbokoneissa on aina murheena se ahtimen herääminen, pakokaasuturbiini kun saa energiansa niistä pakopuolen pulsseista. VVTllä voidaan hetkellisesti siirtää pakonokkaa aukeamaan aikaisemmin niin sylinteristä tulee enempi painetta ahtimelle, mutta täähän ei päde vinokoneelle. Löysänokkaiset hyvin hengittävät isoporauksiset moottori reagoivat mukavasti maltilliseen ahtamiseen. Turbo tavallaan jatkaa siitä mihin nokka loppuu.

Kun tässä topicissa on niitä penkkilappuja kyselty, niin nyt sellainen on käsillä.
Se on sellainen kuin omin pikku-kätösin sain säädettyä.

http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=464.msg1060991639#msg1060991639

Ja vastaava setti bensalla. Edit: en ole sekaantunut tähän vertailu-settiin mitenkään!
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=464.msg1060952789#msg1060952789

Tuo bensan ylittävät arvot wiinakoneesta revittiin 0,9 baarin ahdoilla.

Olisi kiva tietää pakopaineen määrä?   Nimittäin pukkaa vääntöä aikas paljon ja yläkierroksilla kone menee aivan tukkoon.

Toihan on kuin diesel.   

Saattaapi olla niin että kun kehutte t-nokkaa, johtuu sen hyvä toiminta näissä siitä että turbon pakopuoli menee hiemankin paremmalla huuhtelulla omaavalla nokalla tukkoon ja syö ominaisuudet siinä.
Eli jos haluaisi ylärekisteriin lisää, on turbo suurennettava ja laitettava rajumpi nokka.

Olisi kiva tietää pakopaineen määrä?

Oli aika 1:1 ahtopaineen kanssa viimeksi. 

Omituista?

Tehokäyrä laskee kuitenkin kuin lehmän häntä yläkierroksilla. Kai se vaan sitten tuo nokka sen aiheuttaa???

Tehokäyrä laskee kuitenkin kuin lehmän häntä yläkierroksilla. Kai se vaan sitten tuo nokka sen aiheuttaa???

Vai oliko nyt kyse vääntökäyrästä?

Minusta näissä kahdessa on aika samanmoiset vääntökäyrät, vai oonko ihan väärässä?




Molemmissa kuitenkin T-nokka, ja muu setuppi onkin sitten hieman poikkeavaa toisistaan?

Pah. Alle 2500rpm aika kuollutta

Joo, nämä setit ovat kyllä kuolleita alle 2500rpm, koska se vetoa välittävä elin siellä tunnelissa ei tykkää hirvittävästi siitä vedosta alle 2500rpm, kytkimistä puhumattakaan.   

Eilen eräs foorumilainen asiaa kommentoikin, että hän kuulee jo tutun jyrinän tuolta tunnelista, kun lähdin liikkeelle puolikaasulla. 

Wiinamäen miesten pontikkapannuissa on manne-öljyä käyttävien veto, mutta tuplaten isommalla kierrosluku-alueella vailla manne-öljyn veroja tms. Kulutus sitten on sen pontikan omituisuuksista johtuen isompaa mutta loppukustannus sama, jos samalla tavalla pitää liikkua.

Tehokäyrä laskee kuitenkin kuin lehmän häntä yläkierroksilla. Kai se vaan sitten tuo nokka sen aiheuttaa???

Tehokäyrä on harvinaisen tasainen +4000rpm lukemista, vääntö laskee loppua kohden kauniin tasaisesti.
Saatte muuten kaivella nätimpää vääntökäyrää (lue: tasaisesti muuttuvaa) hitusen aikaa.

Maksimin maksimia en pysty kadulla vääntämään esiin, en sitten millään.

Ihan aidossa jarrupenkissä sen saisi esille, mutta vaatisi päivien sessiota siellä per moottori.

Vääntökäppyrä on sitten nokan määräämä, pois lukien alle 2500rpm rajoitukset.