ARKISTO: Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Osaatko sanoa miksi kone tuntuu olevan terävimmillään e85 98e seoksella eikä pelkällä etanolilla jos säätöjä ei muuteta kuin suutinten skaalaus? Siis lambda pysyy samana.

Sitten tietysti pelkällä etanolilla jos ennakoita hieroo herkkyyttä tulee lisää.

Olisiko palonopeus suurimmillaan bensan ja viinan seoksella ja hidastuu jompaan kumpaan suuntaan siirryttäessä? Vai olisiko pelkän etanolin syttymisessä viivettä josta johtuen kaipaa ennakkoa lisää?

Osaatko sanoa miksi kone tuntuu olevan terävimmillään e85 98e seoksella eikä pelkällä etanolilla jos säätöjä ei muuteta kuin suutinten skaalaus? Siis lambda pysyy samana.

Sitten tietysti pelkällä etanolilla jos ennakoita hieroo herkkyyttä tulee lisää.

Olisiko palonopeus suurimmillaan bensan ja viinan seoksella ja hidastuu jompaan kumpaan suuntaan siirryttäessä? Vai olisiko pelkän etanolin syttymisessä viivettä josta johtuen kaipaa ennakkoa lisää?

Heitän omana arvauksena näin, seoksella on pidempi paloaika mutta nopeampi nousuaika kuin pelkällä bensalla, jolloin ennakon ei tarvitse olla kuin about tontilla, niin saadaan optimi-kohtaan suurempi paine painamaan mäntää alaspäin. Bensa palaa taasen niin hitaasti, että mäntä ehtii karata alta pois ja siksi se ns. terävyys puuttuu wiinaan/seokseen verrattuna.

Wiinalla ennakoiden pitää olla sitten todella kohdillaan, että kaikki tälli saadaan talteen, eikä mäntää lyödä vastapalloon.

Jos olet sitä mieltä, ettei säädöissä ollut mitään vikaa niin sehän selviää helposti:
 "Uusi" pannu nokille ja vetämään lappu lattiassa noita mainitsemiasi yli 100 km matkoja kaasu pohjassa.
Jos kestää vetää muutaman kerran putkeen lappu auki, ni silloin tuskin on säädöissä aiheuttaja.. 
Mutta joo: turha spekuloida ennenkuin on vanha motti auki, sieltä saa todennäköisesti suuntaa aiheuttajasta.

Miksi ei kestäisi, jos jäähdytysjärjestelmä on oikeassa suhteessa tuotettuun tehoon ja voitelu toimii?
Tätä saatanallista säätämistä kun on jatkunut jo 100tkm verran. 

Mutta voihan veivissä olla ollut vaikka valuhuokonen, joka sitten ilmiantoi itsensä nyt?

Lähetät männät mulle, mulla on uä-pesuri mikä on ns. täydellinen mäntien pesemiseen.

Viimeviikolla pestiin kaverin Asconan männät. Kangen yläsilmät oli siniset, joten "ehjä kone" saakin perusteellisemman läpikäynnin.

Mutta voihan veivissä olla ollut vaikka valuhuokonen, joka sitten ilmiantoi itsensä nyt?

Tuli tuossa mieleen että mitähän se aikanaan tapahtunut vesikatastrofi isolla tiellä joka teki kanteen savolaisen muotoilun, kuka tietää mitä sekin lämpökuorma on koneen osille tehnyt. Yksi pieni laajeneman aiheuttama halkeama jossain joka on vuosien varrella elänyt elämäänsä kunnes nyt tuli ritiratipoks? Voi olla, voi olla olematta.

Mutta lisää multimediaa kehiin.



https://www.youtube.com/watch?v=rTuKmgQ1sOE

Tuli tuossa mieleen että mitähän se aikanaan tapahtunut vesikatastrofi isolla tiellä joka teki kanteen savolaisen muotoilun, kuka tietää mitä sekin lämpökuorma on koneen osille tehnyt. Yksi pieni laajeneman aiheuttama halkeama jossain joka on vuosien varrella elänyt elämäänsä kunnes nyt tuli ritiratipoks? Voi olla, voi olla olematta.

Tuosta eventistä on nyt kilometrejä takana liki 100tkm joten voi se olla niinkin kaukaa ottanut vammaa itseensä ja kertoi siitä vasta nyt. Mutta tuolloin oli täysvedot päällä erona tähän posahdukseen, kun jäähdytysnesteet katosivat koneesta valtaisan harmaan savupilven peittäessä tienoon.

Silloin oikaistiin kansi ja tehtiin kaikki muu tarpeellinen, mutta alakertaa ei tuolloin avattu, koska vain kansi oli banaanilla ja nokkalinjakin oikaistiin samalla.

Mutta lisää multimediaa kehiin.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
https://www.youtube.com/watch?v=rTuKmgQ1sOE

Aivan w*tun mahtava!!!!   

     

Koneesta on enää laatikossa ja vetolevyssä kiinni, joten kohta sen pääsee nostamaan ulos konehuoneesta. Joten hitaat hautajaiset nämä ovat. 

Jonkin verrran möjäiset imukanavat, mutteivat mitenkään älyttömän pahasti.

Mutta takaisin tuohon nakutus-asiaan. Olen tuota nakutusta tutkinut ja mittareita kytännyt kuin mykkä piparia mutta olen jättänyt yhden ilmiön huomioimatta, jonka EZK myös tunnistaa, eli esi-sytyksen!
Nimittäin olen pitänyt skoopissa toista kanavaa DC-tilassa juuri siten, että sen on näytön yläreunan yläpuolella, jotta näen sen sivusilmälläkin kun nakuilmaisu tippuu sinne 1V nurkkiin. Mutta vastaavasti en huomaa mitenkään sitä, että nakulinjan jännite pomppaa 12V (esi-sytytys).

Eli jos RE85 kestää nakutusta korkean oktaanilukunsa vuoksi, niin miten ihmeessä se sitten tekee esi-sytyksen?
No, siksi että se on pirun herkkää syttymään siellä sylinterissä, joten jokainen, joka epäilee etanolin syttymisherkkyyttä voi keksiä vaihtoehtoisen selityksen syttymis-herkkyyden sijaan.

Törmään nimittäin lontookielisissä lähteissä jatkuvasti tähän:

The research octane of ethanol is impressively high, which is a beautiful thing for high-compression and high-boost applications. However, its motor octane (the more extreme standard) is relatively low when compared to racing gasolines of similar (R+M)/2 octane. What this means is that E85 is highly resistant to knock but somewhat sensitive to preignition, comparatively speaking. (Knock and preignition are two different conditions: Knock is spontaneous combustion in the end gases before the flame-front can arrive, while preignition takes place before the timed ignition spark occurs, typically due to localized incandescence or hot spots in the combustion chamber.)

http://www.hotrod.com/how-to/engine/hrdp-0801-e85-ethanol-alternative-fuel/

Ja tuo vastapalloon mäntää lyöminen kyllä rikkoo minkä tahansa moottorin!

Olen käyttänyt melkein jatkuvasti NGK:n 7 lämpöarvoisia tulppia, jotka ovat pykälää kylmempiä kuin vakiot mutta kaipa se on seuraavaksi kokeiltava ihan sivu-elektroditonta tulppaa jos kansi näyttää sisältä riittävän karstattomalle.

Eikös nakutus/knocking ja aikainen sytytys/pre-ignition ole oikeastaan samaa ilmiötä? Seoksen hallitsematonta syttymistä ennen aikojaan ja siitä aiheutunutta rasitusta moottorille.

Eikös nakutus/knocking ja aikainen sytytys/pre-ignition ole oikeastaan samaa ilmiötä? Seoksen hallitsematonta syttymistä ennen aikojaan ja siitä aiheutunutta rasitusta moottorille.

Erona on se mitä sille tarvii/voi tehdä. Kipinästä syttyneeseen mutta räjähtämällä palavaan (=knock) auttaa kipinän myöhäistäminen. Jos seos syttyy ennen kipinää (=preignition) niin on tehtävä jotain muuta. Hotspotteja pois, eri polttoaine, vähemmän ahtoja, paksumpi soppa.

Eikös nakutus/knocking ja aikainen sytytys/pre-ignition ole oikeastaan samaa ilmiötä? Seoksen hallitsematonta syttymistä ennen aikojaan ja siitä aiheutunutta rasitusta moottorille.

Siinä miele^tmssä, että molemmat tekevät lopputuloksena hallitsematonta tai EI toivottua paine-käytöstä!

Mekanismi molemmissa on yleensä erilainen, eli toinen alkaa kuumasta pisteestä puristuksen alkupuolella (esi-sytytys) ja toinen yleensä puristuksesta jolloin puristus on noussut jo reilusti ja maksimipainepiikki ei ole enää suhteessa yhtä iso kuin esi-sytytyksessä.

Joten noissa on melkoinen ero, sillä ns. nakutus on normaalia ja sitä tapahtuu aika monessa moottorissa tietyissä tilanteissa.

Esi-sytytys on aina äärimmäisen EI toivottu mutta nakutus hallittavissa ja katoaa lisäsopituksella ja syttymyöhäköllä.
Esi-sytytysta ei sytty-myöhäkkö/lisä-sopitus välttämättä korjaa. Tosin minulla ei ole mitään havaintoa mitä LH tekee esi-sytytyksessä, sillä em. tilannetta en ole havainnut koskaan aikaisemmin. Ja voisin todeta, että bensalla se vaatii äärimmäisen vääriä tulppia tai tajuttoman karstaista konetta.

Yksi sulanut tulppa piisaa

Siinä miele^tmssä, että molemmat tekevät lopputuloksena hallitsematonta tai EI toivottua paine-käytöstä!

Mekanismi molemmissa on yleensä erilainen, eli toinen alkaa kuumasta pisteestä puristuksen alkupuolella (esi-sytytys) ja toinen yleensä puristuksesta jolloin puristus on noussut jo reilusti ja maksimipainepiikki ei ole enää suhteessa yhtä iso kuin esi-sytytyksessä.

Joten noissa on melkoinen ero, sillä ns. nakutus on normaalia ja sitä tapahtuu aika monessa moottorissa tietyissä tilanteissa.

Esi-sytytys on aina äärimmäisen EI toivottu mutta nakutus hallittavissa ja katoaa lisäsopituksella ja syttymyöhäköllä.
Esi-sytytysta ei sytty-myöhäkkö/lisä-sopitus välttämättä korjaa. Tosin minulla ei ole mitään havaintoa mitä LH tekee esi-sytytyksessä, sillä em. tilannetta en ole havainnut koskaan aikaisemmin. Ja voisin todeta, että bensalla se vaatii äärimmäisen vääriä tulppia tai tajuttoman karstaista konetta.

Mä nyt hieman sekä itse tutkiskelin asiaa herra Googlen avustuksella että kyselin paremmin asiaa tietäviltä. Koska minua jäi suunnattomasti häiritsemään miten tämä asia käsitteellisesti oikein menee. Mielenkiintoni on siis oikeastaan vain näissä sanoissa ja käsitteissä -- käytännön kokemus kun ahdetuista virivinokoneista on aika lähellä nollaa.

Tulin sellaiseen johtopäätökseen, että tämä esisytytyksestä puhuminen on jossain määrin semanttista kikkailua, teoreettisesti sekä jatkotoimenpiteiden kannalta toki tärkeä täsmennys, mutta käytännössä lopputuloksen näkökulmasta aika merkityksetöntä. Nakutus on se yläkäsite, jolla on sitten ikäänkuin alakäsitteinä 1) esisytytys ja 2) detonaatio. Syntymekanismi ja korjaustavat ovat ainakin osin erilaisia, mutta yhtä kaikki -- arkikielessä voidaan aika huoletta molemmista puhua käsitteen nakutus alla. Nakutus on oikeastaan vain arkikielen yhdistävä kuvaileva ilmaus näille täsmällisemmin määritellyille tapahtumille, välttämättä termiä nakutus ei tarvisi käyttää lainkaan.

Eli jos koneesi tuho oli tämän esisytytyksen seurausta, voidaan aivan yhtä hyvin sanoa että nakutus sen koneesi tuhosi. Tai toisinpäin, ei ole mielekästä kiistää ettei koneesi tuho ollut nakutuksen seurausta, parempi olisi sanoa ettei detonaatio ollut ilmeisesti tuhon takana.

Toki asiaa sotkee se, että joissain yhteyksissä nimenomaan detonaatio ja nakutus ovat toistensa synonyymejä.

Tieteen tekemisessä on aina tärkeää määritellä täsmällisesti käytettävät käsitteet. Sitä olen tällä viestillä yrittänyt tehdä, oikeastaan siksi että itse ymmärtäisin asiaa paremmin. Vaikka eihän tämä 20v vanhojen vehkeiden virittäminen oikeastaan mitään eksaktia tiedettä ja teoriaa ole, niin moni asia vaikuttaa että vaikka kuinka olisi bitti hierottu viimeiseen asti ja kaikki asiat otettu huomioon, aina tulee yllätyksiä. Siksi varmaan säätämisessäkin olisi syytä malttaa pysytellä hieman turvallisimmilla vesillä, vaikka mitään ei pitäisikään sattua...

Mä nyt hieman sekä itse tutkiskelin asiaa herra Googlen avustuksella että kyselin paremmin asiaa tietäviltä. Koska minua jäi suunnattomasti häiritsemään miten tämä asia käsitteellisesti oikein menee. Mielenkiintoni on siis oikeastaan vain näissä sanoissa ja käsitteissä -- käytännön kokemus kun ahdetuista virivinokoneista on aika lähellä nollaa.

Tulin sellaiseen johtopäätökseen, että tämä esisytytyksestä puhuminen on jossain määrin semanttista kikkailua, teoreettisesti sekä jatkotoimenpiteiden kannalta toki tärkeä täsmennys, mutta käytännössä lopputuloksen näkökulmasta aika merkityksetöntä. Nakutus on se yläkäsite, jolla on sitten ikäänkuin alakäsitteinä 1) esisytytys ja 2) detonaatio. Syntymekanismi ja korjaustavat ovat ainakin osin erilaisia, mutta yhtä kaikki -- arkikielessä voidaan aika huoletta molemmista puhua käsitteen nakutus alla. Nakutus on oikeastaan vain arkikielen yhdistävä kuvaileva ilmaus näille täsmällisemmin määritellyille tapahtumille, välttämättä termiä nakutus ei tarvisi käyttää lainkaan.

Suomen kielessä puhutaan yleensä nakutuksesta koska esisytytys usein aiheuttaa myös sitä, vaikka kyse onkin minusta kansansuussa käsitteellisestä virheestä.
Esisytytys kun ei automaattisesti tarkoita, että konessa tapahtuu detonaatio (nakutus), vaikka bensiinillä tämä käytännössä toteutuu, jonka vuoksi nakutus on jäänyt tarkoittamaan molempia. Wiinalla näin ei välttämättä tapahdu korkeamman oktaalilukunsa vuoksi.

Esisytytys vastaan samaa tilannetta jossa sytytysennakkoa on pirusti liikaa mutta palo-tapahtuma ei ole saanut alkuaan kipinästä, vaan jostakin muusta, kuten kuumasta pisteestä kannessa, tulpassa tms.

Nakutus on taasen tilanne, jota voi esiintyä moottorissa ihan normaalistikkin ja se voi olla täysin hallittuakin kevyenä muotona (ns. light-knocking).

Ja nakutuksen tapahtuman hetki on hyvin merkittävä sille, onko se moottorille vahingollista. Jos se tapahtuu sen jälkeen kun mäntä on YKK takapuolella, siitä ei ole välttämättä mitään haittaa. Mutta jos se tapahtuu ennen YKK:ta, se tappaa koneen hyvin nopeasti, kuten esisytyskin, aiheuttaessaan huippupaineen aivan väärälle kohtaa työkiertoa ja se rasittaa veivejä pirskatisti.

Eli jos koneesi tuho oli tämän esisytytyksen seurausta, voidaan aivan yhtä hyvin sanoa että nakutus sen koneesi tuhosi. Tai toisinpäin, ei ole mielekästä kiistää ettei koneesi tuho ollut nakutuksen seurausta, parempi olisi sanoa ettei detonaatio ollut ilmeisesti tuhon takana.

Jos tuho tuli esisytyksestä, niin kone ei silti välttämättä nakuttanut, joten en käytä "nakutus tappoi koneen" ilmaisua.
Nakutus-rikastusta ei ilmennyt tuhon tullessa, joten voisin väittää, ettei sitä tapahtunut tai sitten LH ei tee sitä havaitessaan esisytyksen, mene ja tiedä ennen simulointia!

Toki asiaa sotkee se, että joissain yhteyksissä nimenomaan detonaatio ja nakutus ovat toistensa synonyymejä.

Tieteen tekemisessä on aina tärkeää määritellä täsmällisesti käytettävät käsitteet. Sitä olen tällä viestillä yrittänyt tehdä, oikeastaan siksi että itse ymmärtäisin asiaa paremmin. Vaikka eihän tämä 20v vanhojen vehkeiden virittäminen oikeastaan mitään eksaktia tiedettä ja teoriaa ole, niin moni asia vaikuttaa että vaikka kuinka olisi bitti hierottu viimeiseen asti ja kaikki asiat otettu huomioon, aina tulee yllätyksiä. Siksi varmaan säätämisessäkin olisi syytä malttaa pysytellä hieman turvallisimmilla vesillä, vaikka mitään ei pitäisikään sattua...

Ihan yhtä "eksaktia"-tiedettä on virittää 20 vuotta vanhaa moottoria, kuin eilen suunniteluakin. 

Suomessa esisytys on omituisuus, johon on törmätty äärimmäisen harvoin ilman nakutusta, koska yleisesti käytetyn polttoaineen (bensiini) ominaisuudet vaikuttavat asiaan. Luultavasti brasiliassa aihepiiri tunnetaan paremmin, kuten jenkkilässäkin, jossa E85:sta on saanut jo pitkään!

Nykyisin on saatavilla jopa RED-85:sta, eli etanoli-dieseliä. Siinä vasta vinkeä moottoripolttoaine! 
http://www.st1.fi/tuotteet/etanolidiesel

Tuota etanoli-dieseliä kun voisi tehdä kotonakin! 

Wiina on kumma aine! Sillä on korkea oktaaniluku ja myös setaaniluku, vaikka ne yleensä löyvät toisiaan korville! 
Vastaavasti bensiinin setaani-luku on matala ja oktaani-luku korkea!

Jos tuho tuli esisytyksestä, niin kone ei silti välttämättä nakuttanut, joten en käytä "nakutus tappoi koneen" ilmaisua.
Nakutus-rikastusta ei ilmennyt tuhon tullessa, joten voisin väittää, ettei sitä tapahtunut tai sitten LH ei tee sitä havaitessaan esisytyksen, mene ja tiedä ennen simulointia!

Ajoin tuossa jo aiemmin takaa sitä, että ymmärtääkö se EZK:n vakio nakutusanturi omassa kuunteluikkunassaan välttämättä E85:lla tapahtuvaa nakutusta, detonaatiota, esisytytystä, ihan mitä nyt vaan. Jos nakutuksen havaitsemisessa ihan ihmiskorvallakin on eroja 98:n ja E85:n välillä niin voisi olettaa että näin on myös anturin/moottorinohjaimen osalta?

Ja vinokonehan ei kyllä ihan varmasti jäähdytyksen ja voitelun toimiessa räjähdä noilla tehoilla ainakaan voimasta, joten jäljelle jääviä mahdollisia syitä tuholle on aika vähän...

Jättääkös tuo esisytytys (tälli vastapalloon puristustahdin aikana) laakereihin mitään jälkiä, vai jääkö jäljet ainoastaan mäntään ja kanteen?

Itse odottelen kuvia kangista ja laakereista. Tosin, kone ehti pyöriä tömäyksen jälkeen jokusen sekunnin, joten laakereissa on takuuvarmana jälki...

Nimittäin tuo paskan liikkeellelähdön mahdollisuus "moottoripesussa" on erittäin mahdollinen voiteluongelman aiheuttaja. Tästä syystä oma isäukko on aina karttanut moottorin "huuhtelua", pitäisi sitten huuhdella niin perkeleen hyvin ettei mitään rotia.

Oletko mikan koskaan tarkistanut, paljonko moottorisi on huohottanut säätämisen aikana? Ihan perinteisesti, mittatikku raolleen ja kierroksia koneeseen? Mainitsit mählän imusarjassa, ettei olisi merkki huohotuksesta (joku sylinteri päässyt voiteluongelman vuoksi väljistymään)?

Kannattaa se huohotuspönttö uudesta moottorista (ja koko huohotinjärjestelmä) pestä nyt niin hyvin kuin suinkin voi. Löpöön likoamaan riittävän pitkäksi aikaa ja paineilmaa tjsp. Omaan (vapari) vinokoneeseen kun tuon pöntön vaihdoin, pesin "uutta" (noin 200tkm ajettua) osaa yhden päivän liuotinaineilla moottoripesukoneessa. Niitä mömmön kökkäreitä tuli ulos aika rajusti ja jotain 5-7 pesukerran jälkeen ei pöntöstä saanut puhaltamalla tulemaan ulos enään mitään muuta kuin pesuainetta. Reipas kourallinen sieltä taisi sitä pikeentynyttä öljyä kaikenkaikkiaan irrota ja reilusti pölyä.