ARKISTO: Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Harmi että ei vakuuta. Huomattavasti vakuuttavampaa on lukea piezo-anturia skoopilla ja tehdä siitä FFT?

Onko mittaustuloksissani jokin virhe vai itse mittauksessa?

Minusta asiaan kuuluu kertoa lähdeviite, joten missä voin tutustua tuohon viittaamaasi mittaukseen ja sen tuloksiin?

Skoopilla on sentään "kuunneltu" toimivaa moottoria ja anturikin on siinä itsessään kiinni. Ja mittaus proseduuri on sentään kerrottu ja jokaisen halukkaan toistettavissa. 

Jos haluaisin puuttua johonkin tekemäni mittauksen osaan, kävisin heti käsiksi mittausanturin taajuuskaistaan, eli taajuuden/herkkyyden suhteeseen. Mutta miettisin siltikin miksi tuo nopea fourier-muunnos antaa kovasti melua tuonne +40kHz taajuusalueelle.

Sillä jokainen joka jotakin ymmärtää spektrianalyysistä, huomiota kiinnittää melun vähäisyys alle 1kHz taajuusalueella.

Mutta väitteessäsi alle 1000Hz resonanssi taajuudessa tökkii nyt jokin ja pahasti! 

Se lohko ei resonoi.

Ei pidä paikkaansa! 

Pitäisihän sinun tietää, että jokaisella esineellä on resonanssi-taajuutensa. 

Joten....

Mittasin joskus parin lohkon ominaistaajuudet, oli alle 1000 Hz luokkaa. Eri dekadilla kuin naktuskilinä.

Lohkon ominaistaajuus on mitattu Rionin SA-78 mittaushärvelillä, mittaajana tekniikan tohtori, voinet nukkua yösi rauhassa. 

Joten jos SINÄ olet tuo lohkon resonassitaajuuden mitannut tekniikan tohtori, totean, että olet harvinaisen arrogantti keskustelija, etkä tuota mitään tietoa tässä aiheessa! 

Lisäksi tässä on puhuttu koko ajan nakutuksesta ja sen mahdollisesta taajuusspektristä lohkon ominaisuuksien keralla.
Miksi sitä "mitattua" resonanssitaajuuden arvoa pitää pantata? Meinaatko, että siitä joku hyötyy kaupallisesti vai onko se turvaluokiteltua tietoa?

Jotenkin jää erittäin voimakkaasti arveluttamaan tuo lohkon resonanssitaajuuden mittaustulos, tietäen äänennopeus raudassa (5120m/s), lohkon mitat tuntien (alle metri) ja saatuaan tietää mittauslaitteen spektraaliset kyvyt, jää siltä mittaamatta aikas paljon mahdollisesta spektristä!
Koska tuo SA-78 on enemmänkin tärinän mittaukseen tarkoitettu härveli, kuin varsinaisen audiosignaalin mittaukseen. Ja jos mittaus on suoritettu jollakin tärinäanturilla, on senkin taajuuskaista rajoittunut. Kuten on LH:n omallakin anturilla.

Äänennopeus raudassa antaisi metriselle lohkolle jo 5120Hz taajuuden yhden lambdan (aallonmitta) arvolla, joten heittäisin hihasta (RAHI), että resonanssitaajuus pyörii ylempänä.
Vaikka voihan se olla myös 1/4 aaltokin, josta päästään taas siihen seikkaan, että sen arvo on enemmän kuin 1kHz.

Edistynyt arvaus resonoivasta taajuudesta on +1 lambda, joka heittää arvon sinne +5kHz taajuusalueelle. Tätä tukevat myös saadut tulokset.

Mainitaan tähän tietysti se, että tekemäni mittauksen tuloksessa on se huonous, että kyseinen oskiloskooppi on dynaamisesti hyvin rajoittunut AD-muuntimestaan resoluutioltaan, sillä se antaa vain 8-bitin resoluutiolla tuloksia ulos. ja mittauksessakin oli "huonona" puolena sekin, että mittauksen taajuuskaista oli rajoitettu DC-20MHz taajuusalueelle.
Mutta silläkin pärjää, kun tietää mitä tekee ja näkee, vaikkei sen dynaaminen alue olekkaan 85dB:n luokissa.   

Lopultakin minusta alkaa tuntumaan sille, että tämä lohkon ominaistaajuuksien mittaus on täysin erilainen mekaanisiin tärinöihin liittyvä proseduuri, eikä sillä ole juurikaan tekemistä sen kanssa, mikä on lohkon auditiivinen resonanssitaajuus.
Se nimittäin selittäisi alle 1000Hz mittaustulokset! Mutta silläpä ei ole tekemistä nakutuksen kanssa kovinkaan paljoakaan!

Sen verran toivon vinokoneen suunnittelijoiden osanneen hommansa, ettei vinokoneessa ole mekaanisten värähtelyjen resonanssia koneen tuottamilla tutinoilla, sillä moottori olisi kovin lyhyt-ikäinen vienossakin viri-käytössä tuolloin! 

Tämäkin Scheiße tuotettiin pelkällä peruskoulun läpikäymisellä! 

Oho, tulin nimittäneeksi itseni tekniikan tohtoriksi. En sentään ole, mutta mittauksissani oli apuna tohtorismies. Minä taas olen arrogantti munapää enkä ole edes käynyt peruskoulua läpi.

Mittaustulokset löytyy parinvuoden takaisesta nakutusthreadistä, jossa on aika hyvin käsitelty ja joidenkin osalta jopa käsitetty nakutusilmiö.

http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=5882.0


lisäksi tahtoisin huomauttaa että Bosch 006 nakuanturin ilmoitettu mittausalue on 1-20 kilotutinaa sekunnissa. Voipi olla että tulokset mittausalueen ulkopuolelta ei ole 1:1 todellisuuden kanssa, mutta todellisuushan on vain yksi vaihtoehdoista.

Ööö, ihan näin ammattikoulupohjalta sopii varmaan kysyä että hyvinkös ne laitteet nyt sitten likkuu?

Stanan yli-opiskelija!     
Opitkos edes oppimaan tuolla koulutuksella? 

Minusta laitteeni liikkuvat ihan kohtuullisesti huomioiden materiaaleihin kulutettu raha ja materiaali. Ajasta en puhu mitään, sillä mitään apuja ei ole ollut saatavissa, vaan kaikki on tehty omin pikku-kätösin! 

Nykyisin apuja on saatavilla rajoitetusti näiltä kansainvälisiltä LH-säätö guruilta, jotka yrittävät vieläkin "sulatella" tekemiäni juttuja.

Still reading and digesting your mail conversation..

Oho, tulin nimittäneeksi itseni tekniikan tohtoriksi. En sentään ole, mutta mittauksissani oli apuna tohtorismies. Minä taas olen arrogantti munapää enkä ole edes käynyt peruskoulua läpi.

Jep!  Niin tulit! Ja jos sellainen olisit, niin olisit melkoinen munapää tässä keskustelussa! 

Niin, mitäpä noilla koulu-arvosanoilla on lopulta virkaa, jos voi osoittaa jotenkin muutoin kompetenssinsa tason (pitkä ja kivinen tie!).

Suurimmalle osalle nuorista suosittelen (toivoisin pakottavani) käymään ne koulut läpi, sillä harvalla on mielenkiintoa ja kykyäkään lopulta päästä tarpeeksi pitkälle omalla opiskelu-motivaatiolla!

Vaikken ole kouluja käynyt peruskoulun lisäksi, se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi opiskellut asioita! 

Mittaustulokset löytyy parinvuoden takaisesta nakutusthreadistä, jossa on aika hyvin käsitelty ja joidenkin osalta jopa käsitetty nakutusilmiö.
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=5882.0

Kiitos! Muistutit minua kolmen vuoden takaisista höpinöistäni!  :hello:

Huvittavaa kyllä! Olin oikeassa pelkällä ajatustyöllä ja yleistiedolla asioista vinokoneessa! Nyt asioiden oikeellisuus on nyt mikattua dataa^TM! 
Olipas virkistävää luettavaa kaikkiaan! 

Kaipa olen ollut "kartalla" alusta pitäen! 

lisäksi tahtoisin huomauttaa että Bosch 006 nakuanturin ilmoitettu mittausalue on 1-20 kilotutinaa sekunnissa. Voipi olla että tulokset mittausalueen ulkopuolelta ei ole 1:1 todellisuuden kanssa, mutta todellisuushan on vain yksi vaihtoehdoista.

Antureiden mittausalue on ilmoitettu jollain -6dB tms. rajalla! Ja kun ne ovat taajuus-spesifisiä luonnonvakioiden mukaisestio, ne kuulevat "mittaus-alueensa" ulkopuolisia taajuuksiakin, mutta ne vaimentuvat XX-dB määrän. Siksi minusta vakion naku-anturin kuulema taajuusalue on miele^TMnkiintoinen.

Todellisuus on minulle ainoa vaihtoehto!  :hello:

---

---

Mutta taas siihen pirskatin "motorsporttiin"! 

Olin jo hetken epäillyt, että jostakin vuotaa painetta pihalle! Olin oikeassa, sillä hiili-pytyn paksu letku oli pullahtanut paikaltaan pois, eli painetta vuoti pihalle ainakin ahdoilla.

Ongelma korjattu laittamalla U-lenkki hiilipytyn letkujen tilalle kaasuläppäkotelossa.

Lisäksi 0,5 baarin jälkeen kuuluu ikkuna-auki ajaessa tuhinaa sieltä repsikan puolelta ja ahdot nousevat hitusen hitaasti puoliklkaan baarin jälkeen, joten muukin vuoto on siellä jossain! 

Mitään käsin kosketeltavaa ei ole näkyvissä tai tunnusteltavissa purkamatta paikkoja.

Joten täytyypä kai ryhtyä ns. normaali autoliikkeen korjaus-tyyliin ja tilata uudet ahtoputket.
http://www.do88.se/en/artiklar/volvo-740_940-turbo-92-98-pressure-hoses.html

Mustana tietysti! 

Kaiken lisäksi huomasin että, putsarikotelon lähtevän putken O-rengas oli katkennut ja roikkui puoliksi imuputkessa! 
Tässä oli ainekset IMMun tuhoon ja turbon myös, koten säätäjät^TM omasta kokemuksesta tietävät!

Minulla sentään on IMMun verkot paikoillaan!  :hello:
Joten jos verkko kestää paikoillaan, niin turbon täys-tuho ei toteudu ainakaan heti! 

Onneksi kumi-osien miljoona-laatikosta löytyi heti korvaava kappale, joka oli "hitusen" tuoreempi.

Painevuotojen kestosta ei ole mitään havaintoa, joten voipi olla, että joudun säätämään polttoainepuolen uusiksi hienosäädön osalta ja sen jälkeen joudun tekemään sytty-puolella samat jutut!
Sillä jo hiilipytyn korjauksen jäljiltä +3 astetta meni hienosti siihen, mikä viimeksi nakutti iloisesti, vaikka lämpötila oli testin aikana +4C korkeampi! 

Tälläistä on Saatanallinen säätäminen^TM   

Description   Unit price   Qty   Amount
Volvo 740/940 Turboahdin 92-98 Musta Paineletkut
Item# do88-kit4S   880.00 SEK   1   880.00 SEK
Subtotal   880.00 SEK
Shipping and handling   112.64 SEK
Tax   248.16 SEK
Total   1,240.80 SEK
Payment   1,240.80 SEK

Tracking events
Date/Time   Location   Tracking event
7/10/2014 8:13 AM   do88 AB, Sweden   The electronic shipping instructions have been received

Joten paineletkut ovat tulollaan ja saatanallinen säätäminen^tm voi jatkua!

Samalla täytyy ryhtyä tutkiskelemaan virtalukon pohjaa... 

Sulla taisi alkaa leviämään käsiin tämä?

Onneksi mulla on wapari, niin ei ole ylimääräisiä osia konehuoneessa.

Sulla taisi alkaa leviämään käsiin tämä?

Onneksi mulla on wapari, niin ei ole ylimääräisiä osia konehuoneessa.

Putket ja letkut ovat kyllä teknisen käyttöikänsä ehtoo puolella selvästi!

Päätin tilata uudet ahtoputket sen vuoksi, kun katselin, että aikas mukavasti ne pullistuvat jo ahdettaessa, joten ajan kysymys milloin jotakin pettää.

Vesiletkujen osalta noita onkin jo lojahdellut/vaihdeltu kuumimmista paikoista.
Kuten lämppärille tuleva putki kannesta, lämppärin hanan jälkeinen mutka, lämppäriltä lähtevä putki, turbolta paisarille lähtevä putkihässäkkä.

Ylävesiletku vaihdettiin siksi, että se vaikutti termostaatin puolelta sen verran paisuneelle, etten jäänyt odottamaan sen hajoamista.

No, toisaalta onhan tuo härveli meikäläisen avosandaalia^tm kestänyt kuutisen vuotta! 

Sillä määrällä mikä kottero on saanut mikaa, olisi moni muu jo paalattu! 

Sulla taisi alkaa leviämään käsiin tämä?

Onneksi mulla on wapari, niin ei ole ylimääräisiä osia konehuoneessa.

Mun mielestä se turbo siellä ei oo mikää ylimääränen osa, sikälimikäli on aikaa ja rahaa sitä rakentaa.

Kun nyt tuolle letkujen uusimislinjalle lähdit niin hae volvolta uudet letkut siihen öljynsiirtojalan vesikiertoon, minoon pariin autoon ne vaihtanu ennenko ne oli ehtiny räjähtää, molemmissa tapauksissa letkujen sisä- ja ulkovaipat oli monen sentin matkalta irti toisistaan ja tukikankaasta, ja koko rakenne muistutti lähinnä pensselöitävää alustamassaa...

Kun nyt tuolle letkujen uusimislinjalle lähdit niin hae volvolta uudet letkut siihen öljynsiirtojalan vesikiertoon, minoon pariin autoon ne vaihtanu ennenko ne oli ehtiny räjähtää, molemmissa tapauksissa letkujen sisä- ja ulkovaipat oli monen sentin matkalta irti toisistaan ja tukikankaasta, ja koko rakenne muistutti lähinnä pensselöitävää alustamassaa...

Mulla poksahti ekasta ysistä kyseinen letku... Olin just öljyn vaihdossa kattonu et ei  oo pitkä ikänen... Ja eräs kaunis pakkas yö ja vedet kadulle 

Kun nyt tuolle letkujen uusimislinjalle lähdit niin hae volvolta uudet letkut siihen öljynsiirtojalan vesikiertoon, minoon pariin autoon ne vaihtanu ennenko ne oli ehtiny räjähtää, molemmissa tapauksissa letkujen sisä- ja ulkovaipat oli monen sentin matkalta irti toisistaan ja tukikankaasta, ja koko rakenne muistutti lähinnä pensselöitävää alustamassaa...

Nämä just kannattaa vaihtaa, samoin ne lämppärin letkut. Tai oikeastaan kaikki 

Siis paljon siellä nyt on painetta jos ahtoPUTKET pullistelee? 

Eihän siihen tarvita kuin 2500hPa paine! 

Letkut pullistelevat sitten senkin edestä! 
Putkien pullistimakin on mitattavissa tönärin mittaustarkkuuden rajoissa! 

Letkut ovat pullistelleet sen verran, että turbolta imupuolelle tuleva coolerin letku on hinkannut itseään ilmanputsarikotelon jalkaan aikas huolella!

Kottaraissuodattimella koneeseen olisi mennyt tässä viimeisessä vedossa kourallinen hiekkaa! Mikä löytyi nyt putsarikotelon pohjalta ja putsarista! 

Siellä on ihan mikana painetta nii alkaa putketki pettämään.

     

---

---

Tänään vaihdettu ilmansuodatin! 
Jösses! Mikä määrä sontaa ja hiekkaa sieltä kotelosta löytyi, vaikken ole paljoakaan sorateitä ajellut viime putsauksen jälkeen! Putsari oli myös +40tkm ajetun näköinen, vaikkei sillä ole ajettu kuin vajaat 7tkm.
No, täys-ahtoja on käytetty putsarin vaihdon jälkeen hiukan vajaat 2000 kertaa 1/4 mailin stripillä!

Huvittavaa todeta, että se hiilipytyn putken vuotaminen laski maksimi kuorman ahtojen syttyennakkoja 2X asteesta sinne 10,5 asteeseen.
Kaipa se mitsun yritys paineistaa ilmakehä oli pikkuiselle mitsulle liikaa!     

Aikaisemmin julkaisemani syttykartat ovat täysin metsässä tietyiltä osin!  :hello:
Toivottavasti kukaan ei niitä ole suoraan kopioinut mihinkään, sillä skuttaan meni ja pitkälle tietyiltä osin!

Nakupiste on "kivasti" +3000rpm jälkeen, jatkuen pitkälle. Ennen nakupistettä kestää ahtoja sen 1500Hpa iloisesti ja sitten naksahtaa kunnolla! Ja kun naksahtaa, ei kilinä lopu ennenkuin kaasua höllätään! 

Kiukkua on ala-kierroksilla ihan mukavasti, kun tomaati piirtää harmaata viivaa sukka-imusarjassa lähdössä sinne vaihtoon asti. Vaihtoon se kiukku sitten loppuukin aikas nopeasti, sillä herkästi kilahtaa vaihdossa!

Ja tietysti se "tissi-kuva" pitää laittaa! 



Kaikki asteikot ovat sitten jotain muuta kuin vakiot!
Maksimi syttyennakko raja on tällä hetkellä asetettu sinne 58 asteeseen! 

Kiukkua on ala-kierroksilla ihan mukavasti, kun tomaati piirtää harmaata viivaa sukka-imusarjassa lähdössä sinne vaihtoon asti.

Suosittelen vakavasti uusien pitävien renkaiden hommaamista, AW:lla 1->2 vaihto tapahtuu kaasu pohjassa about 80km/h vauhdissa, sekä tehokkaampiakin vinokoneellisia ajanut ja omistanut niin ei tuommoista efektiä kyllä pääse käymään, ellei jarrua vasten sudittele

Mutta onko päässyt ahtoletkut kylpemään öljyssä vai miten ne on niin löystyneet? Omassa kummassakin lintassa sekä kavereiden takavetovolvoissa ei tuommoista ongelmaa ole ollut että letkut pullistelisi tai antautuisi (ainut mikä on heikko osa, on putsarilta ahtimelle). Tosin ainut haveri mitä itelläni käynyt on ollut se että klemmari pettänyt ahtimelta lähtevästä paineputkesta/letkusta ja irtosi koko letku sitten, tosin tästä ei ole mitattua dataa, koska mittari riitti vain 1.5bar ylipainetta ja asteikko loppui kesken kyseisessä vedossa.

Miten imuilman lämpötilat käyttäytyy vedossa? Olet varmaan niitäkin mittailluit. Eikö olisi jo aika vaihtaa se STD ahtimen irikuva hiukan isompaan saisi tämänkin jo liikkumaan tuon säätötyöhön käytetyn ajan edellyttämällä tavalla.

Suosittelen vakavasti uusien pitävien renkaiden hommaamista, AW:lla 1->2 vaihto tapahtuu kaasu pohjassa about 80km/h vauhdissa, sekä tehokkaampiakin vinokoneellisia ajanut ja omistanut niin ei tuommoista efektiä kyllä pääse käymään, ellei jarrua vasten sudittele

Meikäläisen AW vaihtaa 1-2 hitusen päälle 60km/h nopeudessa ihan nöyrästi sukka coolerissa ajettaessa.  :hello:
Kovat nordmanit sutaisevat kyllä mielellään ykkösellä hitusen kunhan ahdin herää, koska ennakkokartta on sen verran agresiivinen. Tätä auttavat myös T-nokka ja 13C. 
A-nokalla tästä ilmiöstä voi vain haaveilla! 

Ja renkaat menevät kyllä vaihtoon tämän kesän päätteeksi, sillä pintaa on kadonnut siihen tahtiin. 

Mutta onko päässyt ahtoletkut kylpemään öljyssä vai miten ne on niin löystyneet? Omassa kummassakin lintassa sekä kavereiden takavetovolvoissa ei tuommoista ongelmaa ole ollut että letkut pullistelisi tai antautuisi (ainut mikä on heikko osa, on putsarilta ahtimelle). Tosin ainut haveri mitä itelläni käynyt on ollut se että klemmari pettänyt ahtimelta lähtevästä paineputkesta/letkusta ja irtosi koko letku sitten, tosin tästä ei ole mitattua dataa, koska mittari riitti vain 1.5bar ylipainetta ja asteikko loppui kesken kyseisessä vedossa.

Ahtoletkujen löystyminen on pääsääntönä ajan syytä. Toisaalta, kuinka moni on katsellut ahtoletkujaan ajon aikana? 
Selkeä merkki pullistumisesta on myös se, että coolerille menevässä letkussa on ilmanputsari jalan kohdalla useamman millin syvä vekki, jonka putsarikotelon jalka on letkuun hiertänyt aikojen saatossa. Jos välimatka on sentin luokissa, niin koneen täytyy liikkua melkoisesti tai sitten letkun pullistua. 

Letkun pullistuminen on kuitenkin havaittu asia, sillä se tapahtuu selvästi jo silloin kun koneeseen laittaa kierroksia paikallaan +3000rpm ja päästää kaasun nopeasti, niin ahtoletkut ovat selvästi paisuneita.

Ja kuten tiedät, noita ahtoletkuja on hajonnut foorumilaisilta monestikkin. Ikuista kumi-osaa kun ei moottoritilan olosuhteissa ole olemassa, jos auto on ajossa. Ainoa aikojen öljyä saanut letku on jo vaihdettu IMMun keralla.

Miten imuilman lämpötilat käyttäytyy vedossa? Olet varmaan niitäkin mittailluit. Eikö olisi jo aika vaihtaa se STD ahtimen irikuva hiukan isompaan saisi tämänkin jo liikkumaan tuon säätötyöhön käytetyn ajan edellyttämällä tavalla.

Imu-ilman lämpötilaa en ole juuri nyt mitannut. Meinaan kyllä mitata, kunhan kaivan piuhat ja anturin taas esille.

Isompaa ahdinta vaihdan vasta sitten kun perusasiat ovat kunnossa. Isolla ahtimella tämän säätösession tekeminen olisi tarkoittanut moottoriremonttia 101% varmuudella. Sen verran monesti virittäjän joululaulua tässä on lauleltu! 

Pikku-mitsu ei jaksa puhaltaa painetta niin paljoa, että jotain pettäisi, eivätkä suuttimeni lopu 13C:n kanssa edes nakutustilanteessa! Joten olen turvallisesti voinut hukuttaa nakutusmurheeni Wiinaan LH:n keralla! 

Olen voinut aikas turvallisesti kokeilla melkein mitä sattuu mieleeni juolahtamaan!  :hello:

LH:n kohdallakin olen Wiinan vuoksi joutunut säätelemään reilua paria kymmentä karttaa, jotta tulos olisi mieleiseni ja toimiva. EZK:n kanssa yritän pysyä yhdessä! 
Täytyy kyllä myöntää, että sormet syyhyävät paria EZK:n karttaa katsellessa kovin, mutta olen onnistunut malttamaan kutkan räpylöissäni toistaiseksi!

13C:llä säädetyt perusarvot ovat turvallinen lähtökohta mihin tahansa settiin minulla! Ennakkoa ei voi säätää 13C:llä liian isoksi, eikä sopitustakaan liian laihalle kuormalla tai tuttu kilinä alkaa kuulumaan nakuanturilta. 

Minulla taatusti huomaa sen, kun LH tekee nakutusrikastuksen, sillä suuttimissa on varaa laittaa lisää kakkua koneen kilistessä, enemmän kuin kartassa on milloinkaan laitettu. Isomalla ahtimella näin ei olisi, joten tämäkin puoltaa säätösettiäni.

Lisäksi nakutuksen mittaamalla tapahtuva todentaminen ajossa yksin säätäessä vaatisi hyönteisen näkökenttää.
Nyt sen havaitsee selvästi siitä, että sopat hyppäävät kattoon ja kone puutuu kunnolla LH:n hukuttaessa nakutuksen murheet alkoholiin! 
Tuolloin riittää pikainen silmäys mittaristosettiin ja todentaa tapahtunut, joka on sitten seuraavan karttojen korjauksen aihe.

Sitä vaan meinasin, että imuilman lämpö on varmaan hiukan eri luokkaa 13C:llä ja esim 19T:llä tuolla käytössäsi olevalla paineella. Kyllähän tuo imuilman lämpökin vaikuttaa tuohon nakutusherkkyyteen seokseen ym...