ARKISTO: Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Koska silloin kun momentin muunnin ei luista siinä välissä nii kitkapintoihin kohdistuu suoranaisesti suurempi voima, kun tuommoista airodynamiikaltaan kivikautista malmikasaa aletaan laittamaan liikkeelle.

Jos momentinmuunnin luistaa niin se muuttaa momenttia.

Viivalta lähtien vakiopaineinen vakiolastullinen ~165 bhp manuaali vs. vajaan kilon paineilla ja virilastulla ~200+ bhp automaatti, ero lakkasi kasvamasta manuaalin eduksi jossain 60 metrin kohdalla. Jossain 200 metrin tuolla puolen tomaatti pääsi ohi kun käsin hämmennettävästä yksinkertaisesti loppui voima työntää viktoriaanista kivikirkkoa ilman läpi.

Lähtikö tomaatti liikkeelle jarrua vastaan?

mikan: paljonko sun auto nykyään kiertää jarrua vastaan? Paljonko silloin ahtopainetta?

Lähtikö tomaatti liikkeelle jarrua vastaan?

mikan: paljonko sun auto nykyään kiertää jarrua vastaan? Paljonko silloin ahtopainetta?

Mikan tuntien se ei tuota jarrua vastaan lähtöä harrasta. Se on jalka jarrulta kaasulle...  :hello:

Noin epäilisin itsekin asian olleen. Manuaalissa oli startissa kierroksia jotain parin tonnin luokkaa ja lähtö mallia kytkintä säälivä, kaasu pohjaan vasta kun veto oli kokonaan päällä. Varmasti lähtisi kumpikin nopeammin jos tomaatti vedettäisiin jarrua vasten ja manuaali kiskaistaisiin liikkeelle kytkinpommilla maksimiväännön kierroksilta.

Automaatissa tosin tapahtuu jarrua vastaan ahtoja nostaessa yksi asia mitä ehkä ei tule ajatelleeksi, turbo rutistaa ilmaa imusarjaan melkoisella voimalla ja tunnetusti kaasu kuumenee kokoon puristuessaan varsin hätäistä tahtia mutta välijäähdytin ei tee auton paikallaan ollessaan mitään järkevää. Se alkaa toimia vasta saadessaan ilmavirtaa eli siinä kohdassa kun "normaalilla" lähdöllä ahdot on nousseet voimaa tulee enemmän kuin jarrua vasten lähdöllä koska imuilma on viileämpää kiitos välijäähyn joka ei ole kerännyt itseensä reilua lämpökuormaa jota se sitten yrittää hävittää siinä samalla kun pitäisi sitä ahtoilmaakin jäähdyttää.

manuaali kiskaistaisiin liikkeelle kytkinpommilla maksimiväännön kierroksilta.

Yli maksimi väännön kierrosten.
Kierrokset saattaa pudota lähtiessä

Automaatissa tosin tapahtuu jarrua vastaan ahtoja nostaessa yksi asia mitä ehkä ei tule ajatelleeksi, turbo rutistaa ilmaa imusarjaan melkoisella voimalla ja tunnetusti kaasu kuumenee kokoon puristuessaan varsin hätäistä tahtia mutta välijäähdytin ei tee auton paikallaan ollessaan mitään järkevää. Se alkaa toimia vasta saadessaan ilmavirtaa eli siinä kohdassa kun "normaalilla" lähdöllä ahdot on nousseet voimaa tulee enemmän kuin jarrua vasten lähdöllä koska imuilma on viileämpää kiitos välijäähyn joka ei ole kerännyt itseensä reilua lämpökuormaa jota se sitten yrittää hävittää siinä samalla kun pitäisi sitä ahtoilmaakin jäähdyttää.

Mitäs se flekti tekee?
Vipu kojelautaan ja täysi puhallus päälle

mikan: paljonko sun auto nykyään kiertää jarrua vastaan? Paljonko silloin ahtopainetta?

Viimeksi kun kokeilin, niin vaivattomasti 2600rpm kiekkamittarin mukaan ja sitten kun jatkaa rutistusta, niin 4500rpm ja ahtoja tuolloin se säädetty.

Juu, itse ei tule harrastettua sitä jarruavasten lähtöjä, sillä satojen testien mukaan se on nopeampi vain täydellisen optimaalisesti lähtettäessä, sillä Greycapin mainitsema välijäähdyttimen lämpeneminen alkaa nopeasti haitata suorituskykyä, vaikka coolerini onkin +15kg painoinen.
Se näkyy hyvin GPS-logissa, jossa kiihtyvyys on hitaampi siinä +30km/h ja 2-vaihteen vaihdon välillä. Ja turha niitä laatikon öljyjäkään on lämmitellä.

Koska silloin kun momentin muunnin ei luista siinä välissä nii kitkapintoihin kohdistuu suoranaisesti suurempi voima, kun tuommoista airodynamiikaltaan kivikautista malmikasaa aletaan laittamaan liikkeelle.

Hm....  Mietippäs asiaa uudelleen! 

Turbiinin lukko lukittuna vaihteistoon tulee tasan vain se vääntömomentti, joka kampiakselilta on saatavissa, eikä yhtään Newtonia enempää. Turbiinin lukon ollessa auki vaihteiston pääakselille tulee enimmillään 2*moottorin kampiakselin momentti (turbiinin momentinmuuntosuhde).

Joten kyllä sitä vaihteiston kitkalevyjä wituttaa kaksin verron enemmän turbin stall-speedin ylittävissä moottorin kierrosluvuissa. Kyllä sitä AW:ta saattaa vähäsen kevyehkösti ahdistaa kun runttaan sitä +800Nm väännöllä.

Mitäs se flekti tekee?
Vipu kojelautaan ja täysi puhallus päälle

No, tuokin kikkailu on vähän siinä ja hänessä onko siitä paljoakaan apua, vaikkakin se sähköflekti täysteholla liikuttaa ilmaa suhteellisen kiitettävästi.
Mutta tuolla kikkailulla ei ole meikäläisen käytössä mitään virkaa, sillä jarruavasten ahtaminen ja kiihdyttäminen on liian epätarkkaa mittaustarkkuuden osalta sillä kiihdytyksen alkuvaihe ei ole enää ns. luonnollinen.

Toki tuo toimii, jos harrastelee liikennevaloista kiihdyttelyä ja suorituskyvyn viimeiset rippeet pitää repiä irti kaikista vähistä voimavaroista.

Säätäjän temppu tuo ei ole edella mainituista syistä. Sillä se likemmäs sekunti joka kunnolliseen liikkumiseen menee triggaa 10Hz GPS:n kevyesti ja liikkeellelähdön saa kopitettua paljon tarkemmin.
Puhumattakaan siitä, ettei kello tykkää lähdössä sutaisevista takagummeista! 

No kuinkas paljon niitä ahtoilman lämpöjä sitten on, kun niin lämpiää?

No kuinkas paljon niitä ahtoilman lämpöjä sitten on, kun niin lämpiää?

Toisella sadalla. Tarkkaa lukua en muista.

Tästä GPS:n tarkkuudesta kun joskus oli parran pärinää, niin laitetaampas tähän hitunen mikattua dataa^tm.
10Hz härvelillä se alkaa olla aikasmoista kunhan satelliitteja on tarpeeksi näkyvissä (yli 10), tietysti 100Hz härvelillä saisi vielä parempia tuloksia, mutta ne alkavat olla "hitusen" hintavia.
Toisaalta vanhaan 1Hz gps (vaikkapa puhelin) tuo 10Hz GPS tuo uskomattoman parannuksen varsinkin A-gps tilassa.

Tässä muutemien vetojen logit satelliittikuvaan täsmäytettynä.


Tarkemmin sama kohta.

Nuolen kohdalla on oltu parkissa toistakymmentä sekuntia.

Samaa dataa graafina yhdestä vedosta.

Matka vs. aika


Aika vs. Nopeus


Yksityiskohta ylemmän kilahduksista ja näkyy siinä vaihtokin

Siis mitä? 

Siis tarkoitatko yli 100 astetta?  Ei toi ole mahdollista, jos sulla cuuleri pelaa yhtään.

Siis oliko tämä mitattu ennen vai jälkeen kuulerin? 

Taitaa olla ennen, pointtina nimenomaan että sitä välijäähdytintä lämmitetään aikamoisella energialla. Vakiocooleri se vasta kevyempänä lämpeneekin, imuilman lämmöt ei vedon alussa paljoa eroa siitä ettei olisi välijäähyä ollenkaan.

Kauanko niitä ahtoja pitää keräillä jarrua vasten?
Kuinka nopeasti se +15kg cooleri lämpiää 100 asteiseksi?

Yksityiskohta ylemmän kilahduksista ja näkyy siinä vaihtokin

Robert kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, että LH 2.4 nakutus näkyy satelliitissa asti.

Siis tarkoitatko yli 100 astetta?  Ei toi ole mahdollista, jos sulla cuuleri pelaa yhtään.
Siis oliko tämä mitattu ennen vai jälkeen kuulerin? 

Vakiocoolerilla imuilman lämpötila oli parhaimmillaan +110C.

Nykyisellään sukka imusarjassa kesähelteellä ilmastointi päällä on mitattu enimmillään +40C ja pienimmillään -20C paikallaan +18C ulkolämpötilassa vedon jälkeen.
Joten kyllä se coolerini toimii ihan kuten pitääkin.

Kauanko niitä ahtoja pitää keräillä jarrua vasten?
Kuinka nopeasti se +15kg cooleri lämpiää 100 asteiseksi?

Riippuu siitä, kuinka paljon niitä haluaa. Sekunteja joka tapauksessa, bensalla enemmän ja wiinalla vähemmän.

Coolerin painosta aika suuri osa on sen valupäädyissä kennosto lämpeää itsessään yllättävänkin nopeasti kun paikallaan ahdistaa. Kennosta lämpö ei poistu ennenkuin nopeutta on tarpeeksi.
Coolerin lämpeämistä tuohon lämpötilaan en ole mittaillut mutta imuilmaa aiemmin bensiinin kanssa paljonkin. Paikallaan sinne koneeseen saa todellakin tuon lämpöistä ilmaa kesällä. Talvella en ole mittaillut.

Mutta pointti on tuossa myös se, että kun se cooleri ehtii lämmetä, niin sen lämmön poistuminen vaatii aikaa ja nopeutta.

Tässä unohdetaan taas se, että 13C tekee paljon lämpöä kun se yrittää saada niitä paineita aikaiseksi.

Robert kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, että LH 2.4 nakutus näkyy satelliitissa asti.

 

---

---

---

Katiskani uumenissa olevat kartat näyttävät tällä hetkellä tälle.
Alkavat olla aikas hierottuja.



Syttykartassa on muodostunut jännä "ura" jonka ennakko vaikuttaa suoraan pienillä kuormilla siihen miten herkästi yli 50% kuormilla kone ropisee 3300-3800 rpm välisellä alueella.
Eli 2300-2800rpm ennakko vaikuttaa tajuttomasti nakutusherkkyyteen isommilla kierroksilla. Kesti kotvasen selvittää asian syy-yhteys.

Noissa kartoissa ei ole jäljelläkään alkuperäisestä! 

Cooleri-ihmettelyyn todettakoon, että kun kyseessä ei ole mikään super-urpo-mannelavetti, niin ei liene mitään tekoa kenenkään elämään jos ahtoja kelaa jarrua vasten. Sitten jos on tuota edellämainittua sorttia oleva härveli, jolla vartilla aletaan kelaamaan ahtoja vartti ennen lähtöä, ja silti toisella radalla joutuu ajamaan 5 autoa ja yleisö ehtii lähteä kotio ennenko se musta savu vähän rauhottuu ja laite kipittää repivän 13 sekunnin varttiajan niin tällaisessa ymmärrän ongelman ahtojen keräämisessä viivalla. Toistettavuuden nimissä ymmärrän tuon rauhallisen lähdön systeemin...

PS: ET+ZF meni 0-100 (joten oletettavasti myös varttimaililla) nopeimman ajan sillai että noin 40kmh asti kävi tasainen kitinä ja tiehen jäi haalea jälki lähdöstä. Edellytti arviolta 5 sek molemmat lattiassa-lähtöä, jokatapauksssa niin pitkään että meinasi usko loppua että se verme lähtisi sutimaan jarrua vasten