Moonshine motorsport- Wiinamäen miehen kokeilu

Mites muuten kun tuossa sun jakamassa sytkäkartassa on aika korkeatkin ennakot täyskuormilla, verrattuna mitä joskus aiemmin sulla oli käytössä noin 10° pienemmät ja alkoi kai nakutella jos enempää yritti? Onko löytynyt jotain vikaa mikä sen aiheutti, kun ahdotkaan ei kai kovin paljoa ole muuttuneet?

Ennakot on hitusen kovemmat kuin vakio bensalla vain siellä +4500rpm kohdilla, jossa vakiossa jämähdetään 25 asteeseen tappiin asti.

Ennakkojen heittelyn on aiheuttanut lämpöanturitieto EZK:lle. Eli ennakkoa lisää, kun kone on kylmä (piuhavika).

Mutta tuossa ennakko-asiassa wiinaksilla on myös ns. "kielletty alue", jossa ennakot aiheuttavat jotain kululatiivisia lämpökertymiä kanteen ja sitten ropisee tietyissä kuormitustilanteissa kuumalla koneella.
Eli NO-NO aluetta suuremmat ennakot käyvät ja pienemmät.
Isot ennakot rajoittuvat käytännössä väännön kippi-pisteeseen, eivät ropinaan.

Tähän kummemmin liittymättä, koska ei ole kovin vertailukelpoista, mutta mulla on 242 mennyt matkassa Turku-Helsinki väliä E85:llä ~11 l/100km. Rauhallista ajoa, vauhtia ~105 km/h, kevyempi auto, manuaali ja pitkä välitys.

No, minulla suurempaa kulutusta aiheuttaa osittain wammalaatikko ja päättäväiset nilkan liikkeet.

Tänään säädetty sitten tälläistä settiä....



Jännästi se 012 IMMu pohjasi baarissa ja #14 pakopesä meni tukkoon....

Sintterikytkin piti ja kumikin, kun autossa oli lastia maksimikantavuuden verran...

Miellyttävän ripeä kokoonpano! 

Mielenkiintoista todeta, kuinka erilailla kovan laatikon käyttäjä kokee automaatin käyttäjään nähden viimeksi tekemäni syttykartat. Jakelin wiinamäenmiehille uudet kulutus optimoidut lastut tuossa taannoin lauantain miitissä.
Tomaattimies tykkäsi ja manuaalimies valitteli kun olin poistanut kardaanin jyrinät vitos vaihteella kiihdytettäessä...   

Omassa käytössä vajaakuormien optimointi on tuottanut liki kahdella liki 400km lenkillä 50/50% kaupunki maantie kulutukseksi 14,1L/100km etanolia, mikä merkkaa bensalla 10,3L/100km, mikä ei ole onnistunut kuin kerran ajamalla katiskallani 600km yö aikaan. Tämä kulutus on suoritettu normaalilla mikamaisella ajotyylillä.

Omassa käytössä vajaakuormien optimointi on tuottanut liki kahdella liki 400km lenkillä 50/50% kaupunki maantie kulutukseksi 14,1L/100km etanolia, mikä merkkaa bensalla 10,3km/h, mikä ei ole onnistunut kuin kerran ajamalla katiskallani 600km yö aikaan. Tämä kulutus on suoritettu normaalilla mikamaisella ajotyylillä.

Öh, minäkin juoksen kovempaa? 

Vaatii jo Lapin kaamoksen että 10 km/h kerkiää 600 km ajamaan yön aikana.

Öh, minäkin juoksen kovempaa? 

Vaatii jo Lapin kaamoksen että 10 km/h kerkiää 600 km ajamaan yön aikana.

 




Korjattu! 

Tulipa tuossa viime viikonloppuna rassattua taas katiskaa hitusen.



Arvannette mikä jumitti, vaikka se viisi vuotta sitten fiksattiin kuntoon.
Meni keväällä niin jumiin, ettei moottori jaksanut enää pyörittää sitä lainkaan, joten nousin motivaatiomontusta viime lauantaina ja fiksasin sen taas.

Viime viikolla nykäisin reipas henkisen 1000km lenkin (pääosin maantietä) ja sain kulutukseksi 14L/100km (bensa-ekvalenttina 10,2L/100km), mikä on koko katiskan historian aikana jäänyt käytännössä tekemättä kuin yhden kerran (oulunsalo->kouvostoliitto, yöllä).

Sytkän vajaakuormia hieromalla tuohon on päästy.

Laatikko on kuolemassa kovaa tahtia ja täytyy todeta, että teen viimeisen voitelun type F:llä, josta puuttuvat kaikki luistamista edistävät aineet.
ATF320 ei ole sopiva öljy AW71L:n, vaan vaikka mielummin ATF200:sta tai suosituksen mukaista ATF220, joka sekin luistaa vähemmän kuin 320.

Laatikko on kuolemassa kovaa tahtia...

Jokohan se pitäisi uskoa, ettei minua kannata päästää kenenkään käyttökatiskan rattiin...?

Tuskinpa tuosta laatikon lusikan nurkkaan heittämisestä voi ketään ulkopuolista syyttää vaikka itsekin olen korteni kekoon kantanut, nimim. "taisi vaihtaa rajoittajassa" mutta eihän siitä mihinkään pääse että se on jokapäiväisellä mikailulla hajotettu. Mitä nyt voi odottaa laatikolta joka on tehty kestämään joku 250 Nm.

Onkos sinulla vielä mikan käytössä pelkkä kuparimutka lisäjäähdytyksenä, vai joko olet sen oikean lisäkennon sinne hankkinut?

Nimittäin kuuman jäähdytysnesteen kanssa samassa syylärissä kiertävä ATF ei varmasti tarvitse paljoa voimanvälitystä, että alkaa lämmöt karkaamaan.

Onkos sinulla vielä mikan käytössä pelkkä kuparimutka lisäjäähdytyksenä, vai joko olet sen oikean lisäkennon sinne hankkinut?

Sitä 10mm kupariputkea on siellä keulassa sen 10m verran, joten melko ison kennon saa laittaa, että se pärjää tuolle, sillä tuota on kokeiltu jo.

Nimittäin kuuman jäähdytysnesteen kanssa samassa syylärissä kiertävä ATF ei varmasti tarvitse paljoa voimanvälitystä, että alkaa lämmöt karkaamaan.

Vakio moottorille tuo syylärin kylmässä päässä kiertävä jäähdytys on oikein oiva, mutta vähän pirteämmässä se jää kuumilla keleillä ja avosandaalia annettaessa pieneksi.

Nykyisellä laatikolla en ole kertaakaan polttanut kumia jarrua vasten tms. mikailua, mutta onhan ne gummit sutaisseet "muutamia" kertoja kun nilkalla on tehty laajoja ja päättäväisiä liikkeitä.

Viimeiksi vaihdettaessa tuli laitettua nuo ATF320:set siksi, kun mätänetissä ei ollut riittävää määrää ATF220.
Tosin täytynee hakea kaverilta pois 150L ATF200:sta, jolla voi laatikon pestä oikein hyvin ja kyseinen aine toimii ihan ajossakin normaalisti.

Tein viime viikonloppuna viimeisen vaihdon AW71L:leni. Joten nyt laatikossa rullaa fluid F tms. loppuun asti, joka ei ole kaukana.




Laatikko yritti luistella kun kaasun painoi pohjaan siellä 4trpm kohdilla ATF320 ölpillä. Tuota parempaa on jopa motox dextreon II/IID ölpät!

Hieman hienosäätöä leima-sedän tämän vuotiseen tapaamiseen liittyen.
Jopa hieman enemmän, kuin leima-setä on pyytänyt, vaikka pyydetty reikä oli paikattu jo aikaisemmin.



Huomattiin nimittäin toinen ruostevaurion alku (melkein reikä) helmakotelosta n. 40cm edempänä kuin ihan ehta reikä oli, koko roska sahan alle ja uusi paikka ja kemppi-liimaa perään.

Jännittävintä tässä on se, että tämä volvo on ensimmäinen auto, joka ruostuu koteloiden sisältä, antamatta merkkiäkään ulos ennen reiän muodostumista. Joten tämän kesän tutkimuskohde on kotelot, endoskoopilla kuvaillen.

Mitä!?
Volvo ruostuu puhki vasta 21 vuoden kuluttua valmistuksesta! Ei ole laatukaan, kuten ennen! 

Sentään ooppeliksi ei volvosta ole, edes yrittämällä, joista minulla on myös runsaasti kokemusta (3 auton ruostevauriot).

---

---

---

Nyt kun Fluid F:t ova olleet laatikossa muutaman tuhannen kilometrin ajan, on vaihtotapahtuma saavuttanut napakkuutta, jollaista ei ATF320:lla saa koskaan.
Taidan vaihtaa tuossa pikapuoliin ölpät taas motox dextron II/IID versioon, jollaisella ajelin viimeiset metrit edellisellä AW71:llä ja joka toimii tuossa Aisin-Warnerissa moitteettomasti pikkaisen piristetyn vinokoneen perässä, toisin kuin ATF320.
Vakion vinon wiinakoneen perässä (FT tehot) ATF320 palvelee varmasti 2/3 AW:n normaalista kestosta ilman avosandaalia hienosti, mutta avosandaalin keralla ajettaessa tilanne on täysin toinen.

---

---

---

Moottori pelaa hienosti ja "hitusen" olen taas sytkäkarttaa hieronut siitä suurimman väännön kohdilta 50-100% kuormilta. Onneksi ahdin spoolaa vasta siinä 2500/3000rpm kohdalla, josta veto on niin kuikkuista kuin voi olla, sinne rajoittimeen asti. Jos ahdin spoolaisi yhtään alempana, olisi laatikko kerta vedosta entinen! 

Viimeisen reissun (hankasalmi) wiinan kulutus oli avosandaalista huolimatta 51,4L/363km (kuskin kulutusta ei mitattu). Siedettävää, muttei ihan niin hyvä kuin halua olisi...   

Onko autoa ruostesuojattu säännöllisesti tai ylipäätään edes joskus?

Näyttäisi kiveniskumassan ja pellin välissä kulkevalta korroosiolta. Oma 1995 on suojattu kaksi kertaa. 2002 heti Saksasta tuonnin jälkeen ja 2010 lisätty kotelosuojaa omakätisesti helmoihin ja pyöräkoteloihin. Kun kerrankin pääsi kiinni hyväkoriseen autoon niin yrittää pitää sen hengissä.

Onko autoa ruostesuojattu säännöllisesti tai ylipäätään edes joskus?

Koteloita ei koskaan ennen minua. Nyt suojasin repsikan puolen, kun kuskin puolen hoitelin joitakin vuosia sitten.

Kaikki syöpymät ovat kotelon sisäpuolelta alkaneita, eivät ulkopinnasta. Pohjalevyä on tullut sudittua aina silloin tällöin takistusten yhteydessä.

Näyttäisi kiveniskumassan ja pellin välissä kulkevalta korroosiolta. Oma 1995 on suojattu kaksi kertaa. 2002 heti Saksasta tuonnin jälkeen ja 2010 lisätty kotelosuojaa omakätisesti helmoihin ja pyöräkoteloihin. Kun kerrankin pääsi kiinni hyväkoriseen autoon niin yrittää pitää sen hengissä.

Korroosio on sisäpuolelta peltiä tullutta. Kun reikien ympäristöä hinkkailin massasta puhtaaksi, pelti oli ulkopuolelta ruosteetonta, muttei kotelin sisäpinnasta.

No, minäkin oletin, että repsikan puolella olisi kotelon suoja-ainetta, vaan aukileikatessa ei löytynytkään, vaikka tirkistys luukuista edempää sellaiselle näyttikin etuoven kohdalta.

Tämä nyt laitettu paikka on takaoven alla.