Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: HiekkaHeikki - 06.02.2021, 18:37:41
-
Kun tuntuu että dieselautosta tehdään valtakunnan vihollinen numero yksi niin vieläkö meinaat sellaisen hankkia kun autonvaihto tulee ajankohtaiseksi?
"Asiantuntija" toisensa perään julistaa synkkää tulevaisuutta. Ensin annetaan porkkanoita sähköön siirtyville mutta kun se ei riitä päästötavoitteeseen pääsyyn niin alkaa tulla keppiä polttoaineveron ja käyttömaksujen korotuksilla. Myös auton arvon romahtamista povataan.
Itse vielä viime kesänä päädyin dieseliin. Tällä mennään muutama vuosi ja seuraavaksi varmaan täyssähköauto kun käytettyjen tarjonta lisääntyy.
-
Niin kauan polttomoottorilla, kun 1800kg vaunun saa sähkön perään kohtuuhinnalla.
-
Niin pitkään kun asun kehä kolmosen ulkopuolella ja latauspisteitä on yli 3km päässä toisistaan niin diesel. Tällä hetkellä latauspisteitä on niin vähän, että jäisi sähköauto tien päälle kun ei vaan pääse tankille. Varsinkin kun sähköauton range on noin puolet talvella.
-
Vakaa aikomus on ajaa vanhoilla autoilla, tosin mun autot onkin bensakrematorioita joten en ehkä ole se tämän ketjun ajatuksen roisto. ::)
Mutta ei tosta talouden nokilekastakaan ole aikomus luopua vielä pitkään aikaan.
-
Tuskin, mutta nykyisellä diesel volvolla tarkoitus ajaa vielä ainakin 10 vuotta. Sen jälkeen tuskin enää kannattaa polttomoottorilaitteilla ajella, veikkaisin että verotus tekee liian kallista dieselistä.
-
Reilu vuosi sitten tuli ostettua elämäni ensimmäinen diesel ja jos tuolla pääsis yhtä pitään kuin edellisellä 2,5T XC:llä, niin silloin alkais ikää olemaan jo melkein 80 v ja saattais siinä vaiheessa jo korttikin joutaa pois. Ja uutta autoa tuskin koskaan tulee ostettua eikä nuo käytetyt pattereilla varustetut autot natsaa yhtään, sama kuin ostais jostain tori.fi:stä akkuporan, toimii mutta akut loppu. Ja konttiinhan pitää mahtua pari koiraa ja mökki- yms kamat ja ainakin jarrutonta kärryä pitää saada vetää täysin painoin.
-
Yhtään dieseliä en ole omistanut, mutta seuraavaksi autoksi sellaista kyllä meinasin.
Niin kauan polttomoottorilla, kun 1800kg vaunun saa sähkön perään kohtuuhinnalla.
Sama, mutta mun asuntovaunu painaa vain 1600kg. Tosin, tehdäänkö kotimaan matkailusta mahdotonta polttoainekuluja nostamalla?
-
Liikun bensalla jatkossakin.
-
Kyllä on seuraavakin niin kauan kun täytyy vetää kärryä ja ajella pitempiä siivuja. Ennen olin vähän vastaan diesel autoja mutta kun on yksi ollut niin on vaikea päästä eroon. Uudemmissa lopö autoissa taitaa päästöt olla todella vähäisiä?
-
Kilometrit on ja ajomäärät pudonneet joten jatkossa mennään bensalla tai hybridillä.
-
Ei sähköautoilija tarvi pikalatausta arjessaan ellei ajele +200km sivuja, kotona/työmaalla se latautuu.
-
Täälläkin vaunun vetäjä. Viime kesänä Kia Sorento2,2 diesel 2011 vaihtui Volvo XC60 D4 2017 . Diisselillä aijon ajaa niin kauan kuin sitä tankeista myydään ja autoja on saatavilla.... tuolla Volvolla vasta ajettu 51000km joten jospa tuolla muutaman vuoden vielä vetelis kun ajotkin on vähentyneet roimasti. Ikävä tulis jos sähköautolla joutuis ajeleen noita meikäläisen reissuja (Lapin perukat, Kainuun korvet ja Pohjois-Norjan vuonot.) Peukku Dieselille.
-
Kyllä mutta ei ehdoton vaatimus. Dieselissä on kuitenkin se vääntö ja taloudellisuus. Webastokin usein varusteena. Nyt diesel avensis. Nettiautossa selattu E-mersuja :D.
Bensakin voi olla jos siinä on jotain mielenkiintoista ja riittävän edullinen. Hybridi toyota esim (autona tylsä mutta hybridin lasken mielenkiintoiseksi)
Etanoli tuskin enää. Liian vähän käyttäjiä jotta sillä olisi tulevaisuutta.
Sähkökin olisi mielenkiintoinen esim VW id3.
Mutta budjettihan tuon määrittää. 1000-2000€ on asiallinen hinta käyttöautosta ja 10000€ on siellä ylärajoilla.
-
Niin kauan polttomoottorilla, kun 1800kg vaunun saa sähkön perään kohtuuhinnalla.
Täällä sama tai 2500kg vaunu.
-
2007 tuumasin, että seuraava auto on täyssähkö.. No tuolloin ei oikein ollut tarjontaa. 2012 saakka odotin vuosi kerrallaan (mieleisen) sähkökärryn tulemista ja edelleen on "väliaikainen diesel" alla. Joskin en enää aktiivisesti odota - todennäköisesti seuraava ei ole diesel, muttei dieseliä pidä mitenkään hylkiä - se voi biopolttoaineiden myötä tulla houkuttelevaksikin.
-
Reilu pari vuotta ajellut V60 CC D4 AWD:llä. Diisselin vääntö on kyllä arkiajossa mukava ja muutenkin täydellinen auto omaan käyttöön. Todennäköisesti ajan tämän paaliin asti.
-
Itseasiassa, ei dieselissä ole vääntöä yhtään sen enempää kuin bensakoneessakaan, pikemminkin päinvastoin, se kapempi kierrosalue vaan sattuu paljon paremmin niille normaalisti käytetyille kierrosnopeuksille.
Hybrideissähän on nykyään tuo vääntöpuolikin tuotettu sähkömoottorilla.
Mun haaveissa on edelleen sähköauto 100-150km rangella ja pieni REX generaattori. Kaikki normiajot menisi sähköllä, mutta silloin kun pitää päästä pidemmälle, sinne pääsee ilman että täytyy vääntää pikalatausasemien kanssa.
Yhtään dieseliä en ole omistanut, mutta seuraavaksi autoksi sellaista kyllä meinasin.
Sama, mutta mun asuntovaunu painaa vain 1600kg. Tosin, tehdäänkö kotimaan matkailusta mahdotonta polttoainekuluja nostamalla?
Loppujenlopuksi sen asuntovaunun vetämiseen / ylipäätään kotimaan matkaluun käytetty polttoainemäärä on niin pieni ettei se oikeastaan muuta niitä matkailukuluja merkittävästi mihinkään suuntaan. Se päivittäinen arkiajo muodostaa kuitenkin leijonan osan niistä kuluista.
-
Ei vieläkään.
-
Diesel plugari tai diesel kevythybridi saattaa hyvinkin olla seuraava autoni. Koska pidän dieselin käytöksestä ja väännöstä. Ainoa bummer on tuo verotus mutta ostan auton sen mukaan millaisella haluan ajaa, en sen mukaan mitä se maksaa. Aiempia autoja on ollut mm. V6 ja V8 koneet ja sellaisillakin oli kallista ajaa, mutta mukavuus ja hauskuus selätti kustannukset.
-
Ikävä tulis jos sähköautolla joutuis ajeleen noita meikäläisen reissuja (Lapin perukat, Kainuun korvet ja Pohjois-Norjan vuonot.) Peukku Dieselille.
Tämä. Jos pohjoisessa on yksi tai kaksi latausasemaa parinsadan kilometrin säteellä, se ei paljon lämmitä. Sähkökatkos olisi myös entistä ikävämpi, jos sellaisen seurauksena ei pääsisi myöskään autolla mihinkään. Kaasu, etanoli tai polttokenno voisi olla realistinen vaihtoehto, jos niillä toimivan auton saisi nelivetona ja 800+ km toimintasäteellä, sähkö sen sijaan ei ole.
-
Loppujenlopuksi sen asuntovaunun vetämiseen / ylipäätään kotimaan matkaluun käytetty polttoainemäärä on niin pieni ettei se oikeastaan muuta niitä matkailukuluja merkittävästi mihinkään suuntaan. Se päivittäinen arkiajo muodostaa kuitenkin leijonan osan niistä kuluista.
Totta, osaltaan tämän takia ajan bensa-autolla tällä hetkellä. Pakottavaa tarvetta ei ole väkisin etsiä dieseliä. Täyssähkö ei vaan tule kysymykseen toimintasäteen ja täyteen ladattavuuden hitauden takia. Ehkä ne kehittyy tulevaisuudessa tarpeeksi, tällä hetkellä ei vain näytä siltä.
-
En itse enää seuraavaksi autoksi osta dieseliä koska ajomäärät on tippunut merkittävästi siitä mitä oli kun aloin ajaa dieselillä... nykyinen 25tkm ei oikein enää riitä perusteeksi dieselille ja koska tarviin vetoauton pitää sen olla isohko ja sitä kautta dieselvero myös iso ja paikkojakin on oltava autossa... mutta T8 XC90 houkuttaa kyllä kovasti paljon ei vain talous kestä alkaa vaihtamaan :(
-
Muuten voisi ollakin, mutta eipä taida enää seuraavissa vuosimalleissa olla juurikaan tarjolla. Tällä nykyisellä mennään kuitenkin vielä vuosia.
-
Tämä. Jos pohjoisessa on yksi tai kaksi latausasemaa parinsadan kilometrin säteellä, se ei paljon lämmitä. Sähkökatkos olisi myös entistä ikävämpi, jos sellaisen seurauksena ei pääsisi myöskään autolla mihinkään. Kaasu, etanoli tai polttokenno voisi olla realistinen vaihtoehto, jos niillä toimivan auton saisi nelivetona ja 800+ km toimintasäteellä, sähkö sen sijaan ei ole.
Toisaalta jos polttomoottoriautossa tankkityhjä niin kyllä senkin tankkaus tarvii sähköä. Polttokenno ei ole vielä suomessa oikein realistinen. Taitaa olla yksi tai kaksi vetytankkauspistettä suomessa. Sähköä kun taas voi tankata kaikkialla missä on asutusta. Tesla just esitteli päivitetyn Model S:n. Sen range on +800km, on neliveto ja taitaa olla nopein auto mitä sillä rahalla saa.
-
En itse enää seuraavaksi autoksi osta dieseliä koska ajomäärät on tippunut merkittävästi siitä mitä oli kun aloin ajaa dieselillä... nykyinen 25tkm ei oikein enää riitä perusteeksi dieselille
Itse ajan dieselillä vaikka kilometrejä tuli viime vuonna alle 10 tkm. Ei tuo neljä hunttia vuodessa niin paha vero ole, autoon menee enemmän rahaa kaikenmaailman pesuihin ja kilkkeisiin muutenkin. Valikoin auton ihan sen mukaan millä on mukavin ajaa. En mieti kulutusta (näin pienillä kilometreillä on ihan sama kuluttaako se 6, 8 vai 10 litraa satasella) tai tuleeko joku 400 euron käyttövoimavero kerran vuoteen. Sinne se hukkuu vakuutusmaksujen ja muiden kulujen joukkoon. Turhuuksiin se kuluisi jos lompakkoon jäisi. ;D
-
Mulla toi vero on yli 600 ja siihen se autovero mukaan liki tonni vuoteen
-
Hieman yli 20 vuoteen on tainnut olla vain yksi bensa-auto (S40 T5) mutta seuraava on suurella todennäköisyydellä bensa, johtuen koko ajan vähenevistä kilsoista. Dieselissä toki se vääntö on arkikäyttöön toimivalla alueella mutta jotenkin on ikävä myös sitä bensamoottorin herkkyyttä. Asia erikseen milloin tulee ajankohtaiseksi kun ei velkaakaan kiinnostaisi tässä maailman tilanteessa ottaa ja maku muuttuu viikon päivien mukaan...
-
Toisaalta jos polttomoottoriautossa tankkityhjä niin kyllä senkin tankkaus tarvii sähköä. Polttokenno ei ole vielä suomessa oikein realistinen. Taitaa olla yksi tai kaksi vetytankkauspistettä suomessa. Sähköä kun taas voi tankata kaikkialla missä on asutusta. Tesla just esitteli päivitetyn Model S:n. Sen range on +800km, on neliveto ja taitaa olla nopein auto mitä sillä rahalla saa.
Bensaa tai dieseliä voi olla kanisterissa hätätilannetta varten, mutta käyttökelpoista määrää sähköä ei painoltaan/kooltaan järkevästi kannettavassa koossa säilytetä. Ja mikä sen Model S:n kantama on, jos vedät perässä asuntovaunua?
-
Kyllä on. Vetoautoa kun tarvitsee ja 60km/päivä on työmatka-ajoa niin jatkossakin meillä tankataan pensaa vain veneeseen, mönkijään ja ruohonleikkuriin.
-
Bensaa tai dieseliä voi olla kanisterissa hätätilannetta varten, mutta käyttökelpoista määrää sähköä ei painoltaan/kooltaan järkevästi kannettavassa koossa säilytetä. Ja mikä sen Model S:n kantama on, jos vedät perässä asuntovaunua?
Jos asuu alueella jossa sähkökatkot on niin yleisiä että joutuu pitämään polttoainetta varalla, niin kannattaa sähköäkin pitää esim. agrigaatin muodossa varalla. Kuinka monessa Volvossa on range +800km kun perässä on asuntovaunu? Tiedän että karavaanarit on hulluja mutta mikä saa ajamaan +800km vaunuperässä ilman taukoja.
-
Mulla toi vero on yli 600 ja siihen se autovero mukaan liki tonni vuoteen
Ihan mielenkiinnosta missä autossa ajoneuvovero on melkein neljäsataa? Itsellä koko vero on 650e josta nelisen sataa on käyttövoimaa.
-
Ihan mielenkiinnosta missä autossa ajoneuvovero on melkein neljäsataa? Itsellä koko vero on 650e josta nelisen sataa on käyttövoimaa.
Ristuksella on mk1 mallin XC90 7 paikkaisena.
-
Diisselin vääntö on kyllä arkiajossa mukava
Itseasiassa, ei dieselissä ole vääntöä yhtään sen enempää kuin bensakoneessakaan, pikemminkin päinvastoin, se kapempi kierrosalue vaan sattuu paljon paremmin niille normaalisti käytetyille kierrosnopeuksille.
Tämä on vähän kaksiteräinen lause.
Ensinnäkin kyllä yleensä tuntuu olevan enemmän ihan huippuvääntöä. Esim. tässä pikavertailulla omaan V60:seeni, vm 2017, dieselissä D4 on 400Nm (tai 440 jos AWD), bensakoneessa T4 on vain 300Nm, hevosvoimia samat 190. Samoin aiemmin oli eri merkkinen ajokki, itse päädyin dieselversioon 3l V6 jossa oli 275hv ja 600Nm, vaihtoehtoisessa bensakoneessa myöskin 3l V6 oli 340hv, mutta vain 450Nm. Aika yleisesti diesel-versiossa on paljonkin enemmän vääntöä.
Ja toisekseen, vaikka huiput olisivatkin samat, niin jos se huippu asettuu arjessa käytetylle kierrosalueelle on aivan osuvasti sanottu tuo ylläollut "Diisselin vääntö on kyllä arkiajossa mukava"
-
Ihan mielenkiinnosta missä autossa ajoneuvovero on melkein neljäsataa? Itsellä koko vero on 650e josta nelisen sataa on käyttövoimaa.
Missä autossa sinulla 650€ verot? Omassa S60 kaikki verot yhteensä 656€/v. S60 D5 AWD mallissa käyttövoimavero on 441€/v
Edit: ihan huvikseen katsoin random S90 T8 mallin tiedot. Siinä kaikki verot on yhteensä 124€/v. Tuolla erotuksella ostaa bensaa ja sähköä jonkin verran.
Edit2: tai Ristuksen katselemassa XC90 mallissa on 135€
-
Missä autossa sinulla 650€ verot? Omassa S60 kaikki verot yhteensä 656€/v. S60 D5 AWD mallissa käyttövoimavero on 441€/v
V60 D4 AWD aut MY17, vero samaa luokkaa, itsellä on muistikuva 657€/v, mutta en muista paljonko siitä on käyttövoimaveroa varmaan sekin about samaa luokkaa kuin sinulla. Ei ole tässä käsillä tarkat tiedot, joten voi muutamalla eurolla heittää.
-
Edit2: tai Ristuksen katselemassa XC90 mallissa on 135€
Piti vielä katsoa uusi korinen XC90 D5. Verot vuodessa 762,485€
V60 D4 AWD aut MY17, vero samaa luokkaa, itsellä on muistikuva 657€/v, mutta en muista paljonko siitä on käyttövoimaveroa varmaan sekin about samaa luokkaa kuin sinulla. Ei ole tässä käsillä tarkat tiedot, joten voi muutamalla eurolla heittää.
V60 on vähän painavampi niin voipi olla tuota luokkaa. D4 koneessa taisi olla aavistuksen pienemmät päästöt niin se vaikuttaa kanssa.
-
D4 koneessa taisi olla aavistuksen pienemmät päästöt niin se vaikuttaa kanssa.
146g/km
Tuolla erotuksella ostaa bensaa ja sähköä jonkin verran.
Totta, mutta kuten tuolla aiemmin omaa autovalintaa perustelin, en juuri katsele noin pieniä vuosikustannuksia minään. Niin kauan kuin tulee ostettua 1-3 vuotta vanhoja autoja joiden hinnat on useita kymppitonneja, joku neljäsataa vuodessa on mitätön pihahdus. Jos olisin taloudellisuuskulma edellä autoja valitsemassa, ajaisin jollain Toyota/Lexus pikkuhybridillä, koska oikeaa tarvetta muuhun ei ole. Autosta maksaisin 5000-10000 ja pitäisin kulut kurissa. Mutta oma autovalinta on enemmän luokkaa "haluan tämän" siksi aiempi erimerkkinenkin oli iso diesel ja sitä ennen oli V8 bensa. Ei näihin vaikuta nyt eikä tulevaisuudessa joku käyttövoimavero. Sillä perusteella vastaukseni otsikon kysymykseen: seuraavakin saattaa olla diesel. Vaikka kilometrejä tulee se max 10tkm vuodessa. Omat työmatka-ajot ovat itseasiassa 5 tkm, joten kunhan lapset kasvavat ulos päiväkoti-iästä ja muut harrasteajot vähenevät, voi ajot olla puolet nykyisestä. :)
-
D4 XC70 -16 perusvero 0,57€/pv, k-voimavero 1,32€/pv vs edellinen 2.5T XC70 -04 perusvero oli 1,16€/pvä eli ei tuosta tule kovin isoa vuosittaista eroa.
Bensakin olis voinut uudemmassa mennä, jos olis ollut saatavilla.
-
Ihan mielenkiinnosta missä autossa ajoneuvovero on melkein neljäsataa? Itsellä koko vero on 650e josta nelisen sataa on käyttövoimaa.
-05 V70 2.5T AWD ajoneuvovero n. 400eur/vuosi. :idiot2:
-
"ajaisin jollain Toyota/Lexus pikkuhybridillä, koska oikeaa tarvetta muuhun ei ole"
Toyotan onnistunutta differoitumista on tutkittu tieteellisestikin melko laajasti, ja mielenkiintoinen tarina löytyy jokaisen lean-gurun hyllyn pakollisesta Womack&all: The Machine That Changed the World (2007 tai uudempi painos). Tiivistettynä: on kannattavampaa myydä suomalaiselle 30000,- auto kuin sama yksinkertaisemmalla tekniikalla 20000,- tienoilla. Eräs viihteellinen, kotimainen auto-ohjelma vertasi samaa korimallia hybridinä ja 1,2 turbona. Suorituskyky pikkuturbolla aavistuksen parempi, käytännön pulliaisella sama ja hybridin säästöt alkavat jossain 700000 kilometrin nurkilla. Kuka ajaa Auriksella 700 000?
Paikallinen Volvo-kauppias kertoi vähän maaseutuperspektiiviä hybridi-Volvojen voittokulkuun. Jos rinnakkain on kaksi äkkiseltään samaa autoa, jossa toisessa hinta alkaa 9 ja toisessa 4, ainakin omalla rahalla autoa ostavan valinta on kuulemma yllättävän helppo.
Tilanne muuttuu, kun maksajana on joku muu, mutta näillä nurkilla elinkeinorakenne on enemmän perheomisteista, eikä monellekaan kallis auto ole kannattava investointi, vaikka hybridi mainetta parantaisikin.
Itsellä diesel on tällä hetkellä lähes turhan panttina. Korona-ajan ajot ovat olemattomat eikä kauppareissuihin kannata dieselillä lähteä, kun bensakonekin on käytössä.
Tämän hetken näkymillä paras yhdistelmä olisi Tesla ja Hi-Lux, mutta valitettavasti hallinnon toimet ovat niin ennakoimattomissa, ettei autokaupoille viitsi lähteä.
Otsikoista huolimatta usko dieseliin on vielä vahva. Eräs tunnettu autoliike kertoi tuoneensa juuri 60 SPA-Volvoa, joukossa tosin muutama hybridikin, mutta pääosa edelleen dieseleitä.
-
Jos asuu alueella jossa sähkökatkot on niin yleisiä että joutuu pitämään polttoainetta varalla, niin kannattaa sähköäkin pitää esim. agrigaatin muodossa varalla.
Sähköautolla ajamisen pointti häviää aika totaalisesti, jos tuottaa tarvittavan sähkön fossiilisilla polttoaineilla.
Kuinka monessa Volvossa on range +800km kun perässä on asuntovaunu? Tiedän että karavaanarit on hulluja mutta mikä saa ajamaan +800km vaunuperässä ilman taukoja.
Ei varmaan olekaan 800 km, mutta jossain autolehdessä oli hiljattain selvitetty, miten asuntovaunun vetäminen vaikuttaa sähköauton toimintasäteeseen, ja testatun auton toimintasäde tippui johonkin alle 160 km lukemiin. Ei sitä reissua ilman taukoja tarvitse ajaa, mutta esimerkiksi Tornio/Haaparanta - Abisko -välillä ei näyttäisi juuri olevan julkisia latauspisteitä. Pitäisikö siinä asuntovaunussakin kuljettaa mukana aggregaattia ja polttoainetta, jotta voisi ladata auton taukoa pitäessään?
Sähköauto voi olla ratkaisu sellaiselle ihmiselle, joka ei aja yli 300 km matkoja, ei vedä perävaunua eikä aja asfalttitien ulkopuolella, mutta jos tekee mitä tahansa noista, niin sitten meneekin todella vaikeaksi.
Jos käyttää autoa pelkästään kohtalaisen lyhyisiin matkoihin, pystyy lataamaan sitä kotona eikä hintakaan ole este, niin silloin voi hyvinkin olla kannattavaa ostaa sähköauto. Sen sijaan on typerää kuvitella, että kaikkien muiden autonkäyttötarpeet ovat samanlaiset ja/tai yrittää pakottaa muita samaan muottiin. Itä- ja Pohjois-Suomessa välimatkat ovat pitkiä, latausmahdollisuudet harvassa ja tiet voivat olla esimerkiksi aurauksen puutteen takia siinä kunnossa, että reilu maavara on tarpeen.
Myöskään karavaanareille tai niille, jotka vetävät autolla toisinaan venettä, sähköauto ei ole (ilman järjetöntä säätöä ja optimitilanteessakin hyvin tarkkaa reittien suunnittelua latauspisteiden suhteen) toimiva vaihtoehto. Sillä, onko auton kantama normaalitilanteessa 320 kilometriä ja vaunu perässä 160 km, vai normaalitilanteessa 1200 km ja vaunu perässä 600 km, on huomattavan suuri merkitys sen suhteen, minne autolla voi ajaa.
-
En itse enää seuraavaksi autoksi osta dieseliä koska ajomäärät on tippunut merkittävästi siitä mitä oli kun aloin ajaa dieselillä... nykyinen 25tkm ei oikein enää riitä perusteeksi dieselille ja koska tarviin vetoauton pitää sen olla isohko ja sitä kautta dieselvero myös iso ja paikkojakin on oltava autossa... mutta T8 XC90 houkuttaa kyllä kovasti paljon ei vain talous kestä alkaa vaihtamaan :(
Ainakin hieman vanhemmissa volvoissa ei tarvitse ajaa paljon paskaakaan sillä dieselillä kun heilahtaa jo järkeväksi, ensisijaisesti siksi että vanhemmat bensakoneiset volvot on niin hemmetin janoisia.. Siis luokkaa 10v ikäiset. Silloin Volvo panosti taloudellisiin dieseleihin, eikä se bensakoneen kulutus tuntunut juuri kiinnostavan, jolloin se kyllä näkyi.
Bonuksena noissa dieseleissä on sitten vielä yleensä lisälämmitin.
Sinänsä tää ei kovin kummoisesti liity sähköautoiluun.
Sähköautolla ajamisen pointti häviää aika totaalisesti, jos tuottaa tarvittavan sähkön fossiilisilla polttoaineilla.
Johtuu vähän miten asiaa mittaa, mutta laadukkaalla diesel generaattorilla lataamalla sähköauton pääsee pienempään polttoaineen kulutukseen/co2 päästöihin kuin vastaavalla dieselmoottorisella autolla. Käytännössä tuo lakkaa pitämästä paikkansa jos sen geniksen moottorin täytyy täyttää sama päästönormi kuin auton. Isolla dieselvoimalalla useampi sähköauto ladattuna ei enää ole dieselautolla millään mittarilla jakoa.
Mutta joo, jos sen sähköauton sähkön tuottaa kärkkäisen bensakiporilla, niin ei siinä oikein järkeä ole, mutta hätätilanteessa ei tietysti sen toiminnan ekologisuus ole se ensisijainen peruste.
-
ei ole sen janoisempi D5 XC90 2004 kuin D5 XC90 2014 vaikka uudemmassa on enemmän vaihteitakin... kyllä ne sen 10 ottaa molemmat... tietysti jos ajais vain pelkästään matkaa niin sitten se varmaan kuudes vaihe antas etua... omassa ei ole eroa trailerin kanssa matka ajoa / kaupunkia mutta sitten kun pääsee ajamaan matkaa mennään noin seiskan pintaan...
-
Ainakin hieman vanhemmissa volvoissa ei tarvitse ajaa paljon paskaakaan sillä dieselillä kun heilahtaa jo järkeväksi, ensisijaisesti siksi että vanhemmat bensakoneiset volvot on niin hemmetin janoisia.
Pitää paikkansa. -96 vuoden 855 TDI menee maantiellä sinne vitosen pintaan aika helposti. Vastaava koppa 2.5 20V 170hp ja "kerettiläinen etanolisointi" pelkät suuttimet vaihtaen meni 8.7-9.2l/100km etanolia maantieajossa.
Kaupungin TDI kulutuksia en muista, toi wiinapoltin vei bensalla pelkässä kaupunkirälläyksessä ~17l/100km (sen vain muistan et tiisseli vei pirun paljon vähemmän).
D24TIC kulutuksia en muista/tiedä, mutta 115hv "woimamoottori" 2.3 waparibensa voi mennä maantiellä jopa tasan 7 verhottuna 740 volvon koppaan. Uskoo ken tahtoo.
Uudemmissa kyllä bensakoneet tuntuisi vievän tosiaan aivan s**tanasti jos on yhtään kaupunkipörräystä tai lyhyempiä ajoja. 2004 vuoden 2.4T automaatti ei kaupungissa tahdo mennä alle 18. Maantiellä ~11. Vuotta uudempi D5 meni kaupungissa automaatin kanssa ~9-10 ja maantiellä 5-6 (kansiremontti tehty D5:een, muuta en tiedä). Lukemat ovat ajotietokoneen valehtelemia.
Ja yhdellä 2008 vuotisella V70 FT:llä ajaneena ei voi kuin ihmetellä, että mitähän on insinöörien ja suunnittelijoiden päässä liikkunut sen automaatin säätämisen kanssa. Normaali seka-ajo, alle 16l/100km (etanolilla) oli oltava jo rauhallinen, yhtään yritteliäämpi seka-ajo niin 18-20l/100km. Manuaalipuolella ajaen sai tuosta aika helposti ~3l pois.
Dieselit eivät tuntuisi olevan niin herkkiä olosuhteen tai kuorman muutoksille, kuin "modernit" bensiinimoottorit. Johtuuko sitten juuri siitä, että vääntö on alempana vai siitä että bensamoottorin teho on ylempänä. Tommoseen jeesuksen vanhaan takaveto-bensakrematorioon kun lastaa yli maksimikapasiteetin kuormaa kyytiin ja painaa suomea ristiinrastiin, on kulutus likimain sama kuin ilman kuormaa (ehkä 0.5-1l kasvaa riippuen ajoprofiilista). Uudempaan vekottimeen kun tekee saman, voi sen normaalikulutuksen lukemaan lisätä kympin. Diesel ei tunnu tämmöistä kärsineen vuosien saatossa.
Ja tuo sama ilmiö on pienempien ja tehottomampienkin koneiden kanssa. Jotenkin tuntuu, että tuossa 2000-luvun alkupuoliskolla tapahtui jotain, joka teki bensakoneille kulutuksen suhteen myrkkyä, ennenkuin 2010 luvulla otettiin kiinni. Sama toki kävi dieselillekin päästölaitteiden myötä, mutta ero ei ole likimainkaan yhtä järkyttävä.
-
Eri polttoaineiden kulutuksia ei kannata kovinkaan paljoa vertailla.. Re85 vs. diesel on jonkun verran eroa energiamäärässä per litra..
-
Eri polttoaineiden kulutuksia ei kannata kovinkaan paljoa vertailla.. Re85 vs. diesel on jonkun verran eroa energiamäärässä per litra..
Niin eli ihan kaikki kulutukseen ja sitäkautta käyttökuluihin liittyvä keskustelu on täydellisen turhaa ja ainoa hyväksyttävä keskustelu-/valintakriteeri on "mistä tykkää".
Pahoitteluni. Tykkään bensamoottorista.
-
Vieläkö seuraava on diesel...
Vertaa mieluummin käyttökustannuksia euroa/100km kuin kulutusta litraa/100km - noissa on sisäänrakennettuna huikea ero energiasisällössä.
Motivan mukaan: Diesel 10kwh / E10 8,9kwh / RE85 6,3kwh
Itse olen niitä harvoja, joka ajaa tottumuksesta dieselillä, ja kun miellyttävää sähköä ei vielä ole - suurin osa varmasti laskee autoilunsa euroilla, ei dieselit sentään niin "kivoja" ole.
-
suurin osa varmasti laskee autoilunsa euroilla, ei dieselit sentään niin "kivoja" ole.
Mielenkiintoinen pointti. Mikä dieselissä ei ole "kivaa"? Omasta mielestäni ajettavuus on loistava, juurikin siksi että kierroksia ei tarvitse ikinä nostaa, pieni kaasun painallus ja kiihtyy kuin häkä. Toki itselläni on kokemusta lähinnä melko isoista tuplaturbodieseleitä (isoista verrattuna tyypillisiin 1-2l bensakoneisiin), nyt melko "pieni" 2,4l 5 sylinterinen, kun edellinen oli V6 3.0 mutta molemmissa vääntö (nyk. 440Nm, edellisessä 600Nm) alhaisilla kierroksilla saa aikaan sen että kaikki jäävät taakse kun painaa ihan vähän kaasua, ei tarvitse moottoria huudattaa tai vaihtaa pienempää vaihdetta. Mitkä ovat ne "ei kivat" puolet?
-
Taitaa ainoa "ei kiva" puoli olla dieselissä tankkauspistooli. Ne on aina ihan hikisiä ja haisee. :(
-
Etanolia kuluu tietysti reilummin kuin bensaa, johtuen ihan tuosta sen sisältämästä pienemmästä energiasta, mutta kosa aina on halvempaa niin se tietysti kompensoi.
Sinänsä bensan ja naftan energiasisällössä ei ole mitään järistyttävää eroa.. suurin ero energiasisällöstä nykyään tulee siitä bensan sisältämästä etanolista, ihan raa'an bensan ja naftan kulutuseron muodostaa yli 95% osuudelta dieselin parempi hyötysuhde, ja erityisesti dieselin parempi hyötysuhde osakuormituksella.
Modernien bensamoottoreiden ongelma on se että ne on jouduttu optimoimaan liikaa osakuormitukselle, jonka takia isommalla kuormituksella joudutaan palotilaa jäähdyttämään bensalla, joka pilaa taloudellisuuden. Tuon takia raskaalla saappaalla ajettu downsizing bensapata ei ole erityisen taloudellinen.
Periaatteessa se dieselin vääntöhän on pelkkää urbaania legendaa, mutta käytännössä dieseliä ahtaessa ei ahtopainetta tarvitse alkaa rajoittamaan nakuttamisen takia, jolloin nykyaikaisessa "taloudellisuus ensin moottoreissa" päästään parempaan vääntöön vastaavalla tilavuudella ja kierrosluvulla, josta seuraa se suurempi vääntö matalemmilla kierroksilla, vaikka se bensakone ehkä suuremmalla kierrosnopeudella enemmän käytännön vääntöä tuottaisikin.
-
Vieläkö seuraava on diesel...
Vertaa mieluummin käyttökustannuksia euroa/100km kuin kulutusta litraa/100km - noissa on sisäänrakennettuna huikea ero energiasisällössä.
Motivan mukaan: Diesel 10kwh / E10 8,9kwh / RE85 6,3kwh
Itse olen niitä harvoja, joka ajaa tottumuksesta dieselillä, ja kun miellyttävää sähköä ei vielä ole - suurin osa varmasti laskee autoilunsa euroilla, ei dieselit sentään niin "kivoja" ole.
Itselläni melko lailla samat perusteet ykkösauton valintaan, vaikkakin meillä ajetaan aina vanhemmilla autoilla. En yksinkertaisesti ole saanut uutta autoa näyttämään taloudellisesti järkevältä.
-
Itselläni melko lailla samat perusteet ykkösauton valintaan, vaikkakin meillä ajetaan aina vanhemmilla autoilla. En yksinkertaisesti ole saanut uutta autoa näyttämään taloudellisesti järkevältä.
Itse en ole koskaan ajatellutkaan, että auton täytyisi näyttää mitenkään taloudellisesti järkevältä, koska se ei sitä ikinä kuitenkaan ole. Pakollinen paha täällä Euroopan neukkulassa.
-
Periaatteessa se dieselin vääntöhän on pelkkää urbaania legendaa
Nyt on pakko kysyä että mistä ihmeestä tämä kumpuaa? Onko antaa vaikka jotain lähteitä tai perusteita? Maailman kaikki vääntöä tarvitsevat koneet, kuten valtamerilaivat tai junaveturit ovat dieseleitä juuri vääntövoimansa takia. Kukaan ei ehdota niihin bensakoneita koska "dieseleiden vääntö on urbaani legenda".
Samoin karavaanarit ja muut hommaavat mieluusti dieseleitä koska sen vain huomaa heti ajossa ja lompakossa millä sitä vaunua vetää. Rekat, kuormurit, hyötyautot ja jakeluautot ovat dieseleitä, ei bensakoneita.
Itsellä on ollut useita tehokkaita autoja, bensa- ja diesel. Etenkin bensa. Parhaimmissa bensakoneissa, kahdessa niistä 400 heppaa remmiahdettuna, on ollut yhtäpaljon vääntöä kuin nykyisessä 190hv dieselissä.
Ja kun Volvo foorumilla ollaan, jokainen voi vertailla t3, t4, t5 koneiden vääntöjä vastaavaheppaisiin d3, d4, ja d5. Ero on usein merkittävä kuten 300Nm vs 400Nm eli diesel voittaa 33%:lla. Olet myös itse myöntänyt että dieseleissä vääntö tulee alemmilla kierroksilla, eli niillä "arkiajossa" tärkeimmillä. Joten missä se näkyy että dieseleiden vääntö on urbaani legenda?
-
Minkälainen bensamoottori pitää olla, että pääsee vastaaviin käyriin polttoaineen kulutuksen pysyessä vielä suht kohtuullisena? ::)
(https://i.ibb.co/vhh3VCs/EAB97025-7759-4-E80-BD85-72105275-BBC2.png) (https://ibb.co/vhh3VCs)
Seuraavan auton käyttövoimasta en tiedä. Nelivetoa kaipailen, että jos jostain syystä auto vaihtuisi, niin diesel. Jos pinkka olisi kunnossa, niin T8 voisi olla hyvä. Työmatkat pääsisi osittain sähköllä. Köyhän työssäkäyvän on ajettava toistaiseksi dieselillä.
-
Ajoin 2016 vuotista manuaali transittia muutama vuosi sitten enkä tykännyt. Tyhjäkäynnin tuntumassa ei ollut vääntöä yhtään, 2000-3500 tjsp oli kaikki tapahtuma ja sit loppui. Kun vaihtoi vaihdetta, piti sen jälkeen odottaa ahtopaineiden nousua ennenkuin kiihtyminen jatkui.
Automaattina toimisi mutta ei manuaalina. Liekkö muillakin nykydieseleillä samaa ongelmaa?
-
Ajoin 2016 vuotista manuaali transittia muutama vuosi sitten enkä tykännyt. Tyhjäkäynnin tuntumassa ei ollut vääntöä yhtään, 2000-3500 tjsp oli kaikki tapahtuma ja sit loppui. Kun vaihtoi vaihdetta, piti sen jälkeen odottaa ahtopaineiden nousua ennenkuin kiihtyminen jatkui.
Automaattina toimisi mutta ei manuaalina. Liekkö muillakin nykydieseleillä samaa ongelmaa?
Oliko turbo?
-
Hyvää keskustelua.
Millainen on sähköaiutojen esim .Teslan tai Hybridien max vetomassa, saako edes sähköautoihin vetokoukkua?
Ei tulisi mieleenkään lähteä sähköautolla kalareissulle lappiin erämaahan vaunuperässä puskaparkkiin, kokoajan olisi pelko persuussa riittääkö virtanen ja kovin läheltähän sitä ei todennäköisesti sais. Mut dieseliä varmaan joka kyläkaupasta ja vaikka kanesterilla mut kannappas kanesterissa sähköä !
-
Niin ja jos sähköautossa pitäisi ollaa agri varalta lapissa, milläs sitä käytetään tulevaisuudessa kun fossiiliset polttoaineet kielletään.... kusellako ?
-
Niin ja jos sähköautossa pitäisi ollaa agri varalta lapissa, milläs sitä käytetään tulevaisuudessa kun fossiiliset polttoaineet kielletään.... kusellako ?
Agregaatti ei ole ajoneuvo, sitä ei kielletä. ;D
-
Oliko turbo?
Onko vaparidieseleitä enää olemassa?
Samaa on myös kuorma-autopuolella. Vanhemmissa oli vääntöä myös ilman ahtoja. Mutta niitä ei voinut vähäpäästöiksi kutsua enkä kaipaa sitä dieselin katkua.
Nykydieselit kun ei voi päästää yhtään mustaa savua niin ovat hengettömiä ennenkuin turbo herää?
-
Millainen on sähköaiutojen esim .Teslan tai Hybridien max vetomassa, saako edes sähköautoihin vetokoukkua?
Ainakin Teslan Model 3:n ja Volvon XC40 P8 Rechargen saa tilattua vetokoukulla. Teslalla saa vetää tonnin ja Volvolla 1500kg.
Jos joskus uutta autoa olen ostamassa, niin tuskin tulee muuta, kuin sähköisiä enää harkittuakaan. On ne vaan niin mukavia ajella, nyt kun on päässyt Model X:n ja tuon mainitun Volvon kokemaan kuskin paikalta ja Model 3:n kyydissä matkustamaan, kun tuttu sellaisen hankki.
Loistavia talviautoja; lämpenee silmän räpäyksessä ja lähtee aina käymään. Lisäksi luistonesto toimii täysin huomaamatta ja vielä jos asuisi omakotitalossa, tai olisi muuten oma latauspaikka, niin aina olisi "tankki" täynnä aamulla.
Aina kun omaan diesel-jyristimeen palaa noiden sähköautojen kyydistä, tai varsinkin ratista, niin on kuin siirtyisi aikakoneella pimeälle keskiajalle :D
-
Nykydieselit kun ei voi päästää yhtään mustaa savua niin ovat hengettömiä ennenkuin turbo herää?
Ehkä V-moottorit ja tuplaturbot ovat niin yleisiä nykyään. Omat kokemukseni pohjaavat niihin. Tai ehkä tuo Transitti oli viritetty vain taloudellisuuteen suurilla lasteilla, ei tehoon siinä mielessä kuin urheilulliset ajelijat. *your experience may vary*
Ja olen ensimmäinen joka myöntää että jos ostan urheiluauton, se on bensa (tai sähkö - se vain maksaa liikaa). Parhaat kiihdytykset olen saanut Jaguarin 4-5 litraisista V8 bensakoneista. Mutta siitä ei ollut kysymys, vaan onko dieselien vääntö urbaani legenda. Kaikki numerotiedot sanovat että dieseleistä irtoaa enemmän vääntöä. Ja Jule itse sanoi että se vääntö irtoaa alhaisilla kierroksilla, eli kierrosalueella missä valtaosa arkisesti ajelee, harva meistä joka valojen välissä nostaa kiekkoja moniin tuhansiin. Joten edelleen odotan sitä mikä siitä tekee urbaania legendaa.
-
Ainakin Teslan Model 3:n ja Volvon XC40 P8 Rechargen saa tilattua vetokoukulla. Teslalla saa vetää tonnin ja Volvolla 1500kg.
No eipä Teslaa ainakaan asuntovaunun vetoon sitten ja XC40 jäis keveäksi ainakin mulla.
Jokainen ostaa tarpeidensa mukaan autonsa.....
-
No eipä Teslaa ainakaan asuntovaunun vetoon sitten ja XC40 jäis keveäksi ainakin mulla.
Jokainen ostaa tarpeidensa mukaan autonsa.....
Ja kai ostat bensan koska uusimman tiedon mukaan dieselien kyvyt ovat urbaania legendaa? ;D
-
Volvocars.fi sivulta vuoden 2018 taulukko ensin hv/rpm sitten Nm/rpm:
T2 122/5000 220/1600
T3 152/5000 250/1700
T4 190/4700 300/1300
T5 245/5500 350/1500
D2 120/3750 280/1500
D3 150/3750 320/1750
D4 190/4250 400/1750
D5 225/4250 470/1750
Mikä tuossa taulukossa on urbaania legendaa?
-
Volvocars.fi sivulta vuoden 2018 taulukko ensin hv/rpm sitten Nm/rpm:
T2 122/5000 220/1600
T3 152/5000 250/1700
T4 190/4700 300/1300
T5 245/5500 350/1500
D2 120/3750 280/1500
D3 150/3750 320/1750
D4 190/4250 400/1750
D5 225/4250 470/1750
Mikä tuossa taulukossa on urbaania legendaa?
Silti vaikkapa tuo T5:nen tuntuu D5:sta pirteämmältä, joka tilanteessa ja joka vaihteella. Kaikilla noistakin koneista tullut ajettua. Onhan nuo Volvon disukat olleet aina vähän tuhnuja verrattuna vaikkapa about samanhepoisiin sakemmanneihin. Vaihteistolla tosin annettua aikaa raakaa tasoitusta, varsinkin vanhemmissa.
-
Ja kai ostat bensan koska uusimman tiedon mukaan dieselien kyvyt ovat urbaania legendaa? ;D
Kyllä bensamoottorillakin vaunua vetää. Kaksi edellistä kesää menty etanolilla. Toimintasäde on pienempi kuin dieselillä mutta tankin saa nopeasti täyteen, toisin kuin patterit ladattua.
Takavetoisen ja nykyisen AWD:n bensiinin kulutuksessa ei juurikaan ole eroa vaikka tinamoottorissa on enemmän tilavuutta ja yksi sylinteri enemmän, lisäksi auto painaa takavetoista enemmän.
-
Ja kun Volvo foorumilla ollaan, jokainen voi vertailla t3, t4, t5 koneiden vääntöjä vastaavaheppaisiin d3, d4, ja d5. Ero on usein merkittävä kuten 300Nm vs 400Nm eli diesel voittaa 33%:lla. Olet myös itse myöntänyt että dieseleissä vääntö tulee alemmilla kierroksilla, eli niillä "arkiajossa" tärkeimmillä. Joten missä se näkyy että dieseleiden vääntö on urbaani legenda?
Tuo dieselin vääntö kertoo sen, että bensakoneen vastaava teho saadaan dieselissä 33% pienemmällä kierrosluvulla.
-
Tuo dieselin vääntö kertoo sen, että bensakoneen vastaava teho saadaan dieselissä 33% pienemmällä kierrosluvulla.
Paitsi ettei vastaavaa 400Nm vääntöä saanut siitä bensakoneesta lainkaan, millään kierrosluvulla.
-
Silti vaikkapa tuo T5:nen tuntuu D5:sta pirteämmältä, joka tilanteessa ja joka vaihteella.
Toki, jos tykkää ajaa korkeammilla kierroksilla. Oma henkilökohtainen preferenssi on että kaikenlainen koneen huuto ärsyttää. Volvoon liittymättä, yksi ärsyttävimpiä ajoja oli viime kuussa koeajo Lexuksella jossa oli atkinson kiertomoottori. Kierrokset olivat jatkuvasti älyttömän korkealla ja kyllä oli hermolepoa palata disukan rattiin :D
-
Nää on niitä tottumuksia ja mielipiteitä. Minulla on peruskoulun 1-luokalta asti jankutettu "kierrättäminen kannattaa".
-
Tuo dieselin vääntö kertoo sen, että bensakoneen vastaava teho saadaan dieselissä 33% pienemmällä kierrosluvulla.
Mutta jos kyse on urbaanista legendasta, senhän pitäisi olla 0%? Koko pointtini on ollut että dieselin vääntö tulee alemmilla kierrosalueilla mikä tekee arkiajosta mukavampaa, koska arjessa niitä kierroksia ei yleensä pidetä lähellä punaviivaa. Jule sanoi että se on valetta. Mutta jostain syystä joka ikinen lukema mitä täällä annetaan, oli ne Volvocarsin viralliset luvut T/D moottoreista tai tässä Wehgin kommentti antavat ymmärtää että luvut ovat todellisia, eivät "urbaania legendaa". Jos dieselin korkeampi vääntö alemmilla kierrosluvuilla on urbaani legenda, sitten Wehqin kommentissa pitäisi lukea 0% ja Volvocarsin taulukoissa pitäisi olla bensakoneissa samat vääntö, teho ja kierrosluvut kuin dieseleissä.
Nää on niitä tottumuksia ja mielipiteitä.
Juurikin näin. Ja otsikossa kysyttiinkin henkilökohtaisesti "seuraava autosi" joten vastasin mielipiteeni. Jule vain väitti että dieselin erot bensakoneisiin ovat valetta, niin olin voimakkaasti eri mieltä.
-
Minulle joskus opetettiin, että moottorin teho P = Mw = 2*pii*M*n
Tässä M on vääntömomentti Nm ja n nopeus 1/min. 2pii= vakio, joten teho momentin ja kierrosnopeuden tulo.
Tehon yksikkö watti on Joule/sekunti eli Newtonmetri/sekunti. Ja Nm olikin se vääntömomentin yksikkö jne jne
Tietääkseni nämä ovat ennallaan? Vai onko urbaani elämä suistanut fysiikan lait raiteiltaan ELK
Laivat ja veturit käyttävät dieseliä (veturit ovat kyllä enimmäkseen sarjahybridejä, eli diesel pyörittää vain generaattoria, sama tosin monissa laivapropulsioissa), mutta miksi lentokoneet lensivät pitkään lähes yksinomaan bensiinillä?
-
Laivat ja veturit käyttävät dieseliä (veturit ovat kyllä enimmäkseen sarjahybridejä, eli diesel pyörittää vain generaattoria, sama tosin monissa laivapropulsioissa), mutta miksi lentokoneet lensivät pitkään lähes yksinomaan bensiinillä?
Käytännössä kaikki nykyajan laivat ja veturit käyttävät liikehtimiseen sähköä ja dieselit ovat vain generaattoreina.
-
Paitsi ettei vastaavaa 400Nm vääntöä saanut siitä bensakoneesta lainkaan, millään kierrosluvulla.
Jos ei ole tehoa, ei ole vääntöäkään. Nämä vääntölukemat ovat aina niitä, mihin vannoutuneet dieselimiehet nojaa. He vain unohtavat, että teholla liikutetaan, vääntö vain kertoo, kuinka paljon saadaan tehoa ulos tietyllä kierrosalueella.
-
Jos ei ole tehoa, ei ole vääntöäkään. Nämä vääntölukemat ovat aina niitä, mihin vannoutuneet dieselimiehet nojaa. He vain unohtavat, että teholla liikutetaan, vääntö vain kertoo, kuinka paljon saadaan tehoa ulos tietyllä kierrosalueella.
Tämä. Itsellä ollut bensa ja diesel Volvo jossa oli molemmissa 400Nm vääntöä Toisessa oli vain n. 60hv enemmän tehoa. Ei paljoa tuntunut dieselin alavääntö kun muuten oli laiska verrattuna toiseen.
-
Oma henkilökohtainen preferenssi on että kaikenlainen koneen huuto ärsyttää.
Kiisselikuskilta vähän outo kommentti jos sitten kuitenkin valitsee sepelimyllyn eikä hiljaista sähköautoa.
-
Kiisselikuskilta vähän outo kommentti jos sitten kuitenkin valitsee sepelimyllyn eikä hiljaista sähköautoa.
Tämä. Tänä aamunakin tuo vitos diesel kuulosti todella pahalta kun oli -25. Ja webasto pöhisi. Ainakin omassa koneen ääni kuuluu sisälle möreämmin kun lämpötila laskee alle -10. Taitaa tukikumet jäykistyä sen verta.
-
Pointtihan tässä on lähinnä se että samaan aikaan sama henkilö esitettää kahta ristiriitaista väitettä. Hän väittää että dieselin vääntö alakierroksilla on vale ("urbaani legenda" on vain kiertoilmaus valheelle) mutta silti hän samalla sanoo että dieselillä tuo teho tulee alemmilla kierroksilla (eli nyt vahvistaakin että se on sittenkin totta). Asia ei voi olla yhtä aikaa totta ja valetta.
-
Kyllä bensamoottorillakin vaunua vetää. Kaksi edellistä kesää menty etanolilla. Toimintasäde on pienempi kuin dieselillä mutta tankin saa nopeasti täyteen, toisin kuin patterit ladattua.
Takavetoisen ja nykyisen AWD:n bensiinin kulutuksessa ei juurikaan ole eroa vaikka tinamoottorissa on enemmän tilavuutta ja yksi sylinteri enemmän, lisäksi auto painaa takavetoista enemmän.
Mun mielestä sillä etanolilla saa sen tankin myös tyhjäksi aika nopeasti, kun kiskoo perässä kiimaliiteriä.
-
Kiisselikuskilta vähän outo kommentti jos sitten kuitenkin valitsee sepelimyllyn eikä hiljaista sähköautoa.
Erittäin hyvin sanottu. Tai hiljaista nykybensaa, noi alkaa olla käytännössä äänettömiä ja kohtalaisen värinättömiä verrattuna noihin työkoneiden moottoreihin
-
Pointtihan tässä on lähinnä se että samaan aikaan sama henkilö esitettää kahta ristiriitaista väitettä. Hän väittää että dieselin vääntö alakierroksilla on vale ("urbaani legenda" on vain kiertoilmaus valheelle) mutta silti hän samalla sanoo että dieselillä tuo teho tulee alemmilla kierroksilla (eli nyt vahvistaakin että se on sittenkin totta). Asia ei voi olla yhtä aikaa totta ja valetta.
No eikös se nyt jo tullut selväksi. Ei tämä keskustelu etene yhtään fiksummin, kun koittaa tuoda ajatuksiaan kärkkäästi ilmi.
Itsekin joskus muinoin ihmettilin kommenttia, että dieselkoneissa on ihan sairaan hyvä vääntö verrattuna bensakoneeseen.
Paperilla / luvuissa näin ei välttämättä olekaan. Mutta se on selvä ainakin omassa kokemuksessa, että normaalikäyttöautona dieselmoottorilla varustettu
Volvo on ollut miellyttävämpi ajettava kuin vastaava auto bensiinikoneella.
Oma kokemus perustuu siis V70N, V60 autoihin, jotka ovat olleet itsellä D5 koneella. Tunteen vääntävästä moottorista tuo tosiaan se, että konetta ei tarvitse kierrättää yhtä ylös kuin bensiiniä, joten se "vähäinen" vääntö on käytettävissä aikaisemmin, nopeammin ja tasaisemmin. Siitä tulee mun mielestä se pehmeä / luonnikas ajettavuus kaupungissa / pienissä nopeuksissa.
Topikin aiheeseen vielä myös vastaus:
Itse en ole vielä ajanut muita kuin diesel / bensa-autoja ja kokemukset täyssähköistä / hybrideistä puuttuu vielä, mutta silti voisin kuvitella, että seuraava autoni, voisi olla hybridi. Sitä puoltaisi mahdollisuus ajella nurkka-ajoa sähköllä ja pidemmät siirtymät fossiilisella polttoaineella. Itse en voisi kuvitella tilannetta itselleni, että käyttöautoni olisi täyssähkö ja pidemmällä matkalla joutuisi miettimään tarkasti lataus- ja taukopaikat.
Suomen tämän hetkinen sähköautojen latausinfra ei ole mielestäni vielä sillä tasolla, että omat hermot kestäisi täyssähkölaitteen olevan pääsääntöinen liikumismuoto. Toki perheen kakkos tai kolmosautoksi täyssähkölaite voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.
-
Edellisellä bensakärryllä tuli ajettua 10 vuotta. Jos nykyinen diesel pääsisi samaan, niin seuraava varmaan on sähkö. Eiköhän käytettyjen hinnat ole silloin ok-tasolla?
-
Mun mielestä sillä etanolilla saa sen tankin myös tyhjäksi aika nopeasti, kun kiskoo perässä kiimaliiteriä.
Juu, aika tehokkaasti se tyhjenee vaunu perässä. :buck2:
-
Ja uutta autoa tuskin koskaan tulee ostettua eikä nuo käytetyt pattereilla varustetut autot natsaa yhtään, sama kuin ostais jostain tori.fi:stä akkuporan, toimii mutta akut loppu.
Juuri näin. Nää tämän hetken hybridi -hössötykset ym.ei todellakaan tuu oleen ratkaisu tähän kulkemisen ongelmaan.
Tällä hetkellä toinen dieseli ja sillä mennään pitkään. Seuraava joko dieseli edelleen ( jos enää myynnissä) tai bensa. Jotain muuta kuin nää nykypäivän patterilelut täytyy ilmaantua jos meinaa sähköön siirtyä.
Ja kovinko ekologista toi sähkökää sitten on, eli millä tuotetaan. Taitaa edelleen tulla jollakin muulla keinolla kun tuulenvireellä tai aaltoilulla tai muulla "vihreellä" metodilla(ja arveluttaa toi ikuisuusprojekti eli patonkimaan poikien uraanin halkomis -voimala -broggiski. Valmistuuko koskaa ja kun kattoo maan autokannan kestoo ja luotettavuutta, niin voi olla kaikkien kannalta paras ettei koskaa starttaakaan :) )
Mutta saahan kukin omilla rahoillaan tehdä mitä vaan ;)
-
Ja kovinko ekologista toi sähkökää sitten on, eli millä tuotetaan. Taitaa edelleen tulla jollakin muulla keinolla kun tuulenvireellä tai aaltoilulla tai muulla "vihreellä" metodilla
Suomessa tällä hetkellä töpselistä tulevan sähkön CO2-päästö on 132 g/kWh. Siis nyt kun on reilut pakkaset eikä tuule eli kutakuinkin se worst case. (https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/) Viime kesänä mentiin 50 g/kWh ja allekin.
Aika tavanomainen sähkönkulutus henkilöautolle on 25 kWh/100 km. Suuruusluokkana, jotkut joskus vähän enemmän ja monet usein vähemmän.
Siis 33 g/km.
Saa aika pihisti polkea dieseliä että pääsee tuohon.
-
Kiisselikuskilta vähän outo kommentti jos sitten kuitenkin valitsee sepelimyllyn eikä hiljaista sähköautoa.
Ehkä riippuu autovalinnasta. Itsellä on ollut pääosin isoja premium autoja joissa äänenvaimennus on sitä luokkaa ettei moottorin ääni kuulu sisään. Nykyisessä kuuluu vähän, mutta esim. aiemmassa Jaguar XJ:ssä oli iso kolmelitrainen V6 diesel joka ei kuulunut sisään käytännössä lainkaan, paitsi kun painoi kunnolla kaasua, kuului ihan seksikäs joskin hyvin vaimea V-koneen murina. Sähköautot ovat vielä vähän yli budjetin. Jaguarilla katselin I-Pacea, mutta puolet halvemmalla sai XJ:n.
-
Nyt on pakko kysyä että mistä ihmeestä tämä kumpuaa? Onko antaa vaikka jotain lähteitä tai perusteita? Maailman kaikki vääntöä tarvitsevat koneet, kuten valtamerilaivat tai junaveturit ovat dieseleitä juuri vääntövoimansa takia. Kukaan ei ehdota niihin bensakoneita koska "dieseleiden vääntö on urbaani legenda".
Samoin karavaanarit ja muut hommaavat mieluusti dieseleitä koska sen vain huomaa heti ajossa ja lompakossa millä sitä vaunua vetää. Rekat, kuormurit, hyötyautot ja jakeluautot ovat dieseleitä, ei bensakoneita.
Itsellä on ollut useita tehokkaita autoja, bensa- ja diesel. Etenkin bensa. Parhaimmissa bensakoneissa, kahdessa niistä 400 heppaa remmiahdettuna, on ollut yhtäpaljon vääntöä kuin nykyisessä 190hv dieselissä.
Ja kun Volvo foorumilla ollaan, jokainen voi vertailla t3, t4, t5 koneiden vääntöjä vastaavaheppaisiin d3, d4, ja d5. Ero on usein merkittävä kuten 300Nm vs 400Nm eli diesel voittaa 33%:lla. Olet myös itse myöntänyt että dieseleissä vääntö tulee alemmilla kierroksilla, eli niillä "arkiajossa" tärkeimmillä. Joten missä se näkyy että dieseleiden vääntö on urbaani legenda?
Valtamerilaivoissa ja junissa käytetään dieseliä yksinkertaisesti siksi että se on halvempaa, junassa taloudellisuduen takia, laivassa polttoaineen.
Sitä ei kukaan voi kiistää etteikö diesel moottorin taloudellisuus olisi ylivertainen bensiiniin verrattuna, jonka takia sellainen löytyy käytännössä kaikista hyötyajoneuvoista.
Jos nyt palataan kuitenkin tuohon vääntöön.. Sillä moottorin väännöllä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, koska vääntö ja teho ovat toisiinsa yhteydessä olevia suureita, eikä sitä moottorin vääntöä siirretä tiehen suoraan, vaan erilaisten hammasrattaiden kautta.
Jos kahdessa identtisessä autossa diesel moottori tuottaa 100hp@2000rpm tai bensakone tuottaa 100hp@4000rpm, kummallakin valitaan vaihde/välityssuhde jolla ollaan vaikka 50km/h nopeudessa juuri noissa kierroksissa kaasun pohjaan painaminen tuottaa saman kiihtyvyyden, koska renkaasta tiehen kohdistuva vääntömomentti on sama, täysin riippumatta siitä mikä moottorin vääntö on, kun se teho vaan on 100hv.
Tuon takia se vääntö on "legendaa", koska sillä moottorin tuottamalla vääännöllä ei ole merkitystä siellä missä sillä on merkitystä, eli renkaan ja tien välissä. Se vääntö siirretään sinne renkaaseen tehona.
Käytännössä se tietysti perstuntuma antaa tietoa että diesel potkii paljon kovempaa, koska se tapahtuu matalammilla kierroksilla, ja samalla se myös on sitä käytännössä, koska harva normaalisti ajaa niin korkeilla kierroksilla.
Jos mennään täysin perustekniikkaan, eli vapaasti hengittävä diesel ja bensakone, niin Voloissa täytyy mennä 80-luvulle. 2,4litraisen vaparideekun vääntö oli 146Nm, joka oli pienin vääntömomentti missään volvon koneessa (pl renun pikkukoneet 300sarjassa). Ja jo 80-luvulla puhuttiin dieselin väännöstä. Silloin kyse oli ehkä siitä tyhjäkäynnin tuntumassa olevasta sitkeydestä, joka oli seurausta osittain raskaammasta rakenteesta, osittain siitä että diesel tosiaan sytytti polttoaineen joka kerta, toisin kuin bensakone jossa hyvin matalilla kierroksilla seoksen muodostus alkaa muuttua huonoksi.
Mutta, kyllä mäkin dieselin ennemmin otan kuin bensakoneen - ihan sen tehon tuottoon liittyvien ominaisuuksian vuoksi, vaikka taloudellisuusaspektia ei otettaisikaan huomioon.
Ajoin 2016 vuotista manuaali transittia muutama vuosi sitten enkä tykännyt. Tyhjäkäynnin tuntumassa ei ollut vääntöä yhtään, 2000-3500 tjsp oli kaikki tapahtuma ja sit loppui. Kun vaihtoi vaihdetta, piti sen jälkeen odottaa ahtopaineiden nousua ennenkuin kiihtyminen jatkui.
Automaattina toimisi mutta ei manuaalina. Liekkö muillakin nykydieseleillä samaa ongelmaa?
Tuo heikko alavääntö on dieseleissä nykyän aika yleistä tiukkojen päästönormien takia, ja kun tuon yhdistää pakettiautojen tehorajoitettuihin moottoreihin, tulee tuollainen kummastakin päästä rajoitettu moottori, jonka toiminta-alue on hyvin kapea. JOs tuollaisella ajaa kokoajan, sen koneen metkut oppii, ja tietää että sitä ei kannata kierrättää liikaa eikä liian vähän, vaan paras toimivuus saavutetaan pitämällä kierrokset kokoajan siinä toiminta-alueen keskellä.
Sama ilmiö on myös isommissa kuorma-autojen moottoreissa, mutta sillä erolla että se toiminta-alue on kapea.
-
Niin - mites se nyt meni.. Aikoinaan joku opetti, että kierroksilla diesel on ajettava - vähän sen jälkeen auto vaihtui 740td:ksi huikealla 158nm väännöllään..
Jos katsoo vaikka nykypäivän 235hp D5:n ja 254hp T5:n käyriä Rican softilla: on etu dieselillä. 2000rpm dieselissä on 500nm ja bensassa 400nm. Jos noi käppyrät lähtee tyhjäkäynnistä on D5:ssa enemmän vääntöä tyhjäkäynnillä kuin Vw/Audi pohjaisessa D6 td:ssä ylipäätänsä oli... ja n. 30nm enemmän vääntöä kuin saman sukupolven tehokkaammassa T5:ssa.
Edit: itse voisin siirtyä jo bensakoneeseenkin - nykyaikaisessa automaatissa on niin paljon vaihteita, ettei vanhakantainen "väännättäminen" enää oikein onnistu. Toki tuo ilmiö oli edellisen sarjan d5:ssa ilman softaa.
Polttoainetta tärkeämpää on etenemisen vaivattomuus, eli tunneside on vian se, ettei sopivaa T6:sta löytynyt, kun verotus suosii D5:a
-
Eikös tuon asian voi miettiä näin:
Ajetaan ylämäkeä. Vääntö määrittelee kuinka jyrkkää mäkeä ja teho kuinka nopeasti. Ihanne olisi mahdollisimman laaja vetoalue (max. väännön ja max. tehon väli mahdollisimman laaja).
Jos molempia on tarpeeksi, kiivetään pystysuoraa seinää nopeasti, jos vain pito riittää (hiekkaformulat).
-
Niin, käytännössä dieselkoneeseen voidaan tuutata reilummin ahtoja, kun nakutusvaaraa ei ole. Onhan se bensakoneenkin ahtaminen isolla paineella mahdollista, mutta silloin pitää laskea puristussuhdetta joka pilaa taloudellisuuden.
Se moottorin tuottama vääntömomentti muuttuu vaan merkityksettömäksi suureeksi kun teho ajetaan voimansiirron läpi erilaisin kertoimin, välityssuhteet valitaan aina sen moottorin mukaan.
-
Se moottorin tuottama vääntömomentti muuttuu vaan merkityksettömäksi suureeksi kun teho ajetaan voimansiirron läpi erilaisin kertoimin, välityssuhteet valitaan aina sen moottorin mukaan.
Jep ja sitten jos on tuollainen alhaalta täydellisen hengetön ja muutenkin kiertämisestä tykkäävä 1.4 vapaasti hengittävä bensakone kuin minulla, niin voi että on liukkaalla liikkeelle lähtö "miellyttävää".
Ykkönen on todella lyhyt, mutta moottori sammuu ilman kaasua. Pienikin kaasun antaminen saa vetävät sutimaan. Kakkoselle vaihto saa moottorin sammumaan liian aikaisin tehtynä. :D
-
Jule, toistat edelleen juuri sen mitä sanoinkin. Jos minä pidän dieselin väännöstä siksi että teho tulee alemmalla kierrosluvulla, eli juurikin 2000 vs 4000 rpm niin se että joku sanoo tuon olevan valetta/legendaa väittää siis että se ei tule alemmalla kierrosluvulla. Kuitenkin toistat koko ajan että se tulee sittenkin. Minun pointti on etten nauti ajosta 3000-7000 rpm kierroksilla joten tykkään dieselistä kun konetta ei tarvitse huudattaa vaan 1200-2000 rpm riittää hyvin normiajoon. Minusta 4000-5000 rpm pyörivä moottori kuulostaa samalta kuin joku huutaisi normaalissa keskustelussa, tekee mieli sanoa että puhu hiljempaa. Sama fiilis tulee bensakoneella kiihdyttäessä - "miksi se huutaa". Pidän siitä että teho tulee dieselillä niin että moottori ei korota ääntään. Se on eleetöntä ja sivistynyttä. Toki sillä ehdolla että auto on ylipäätään malli jossa dieselin säksätys ei kuulu sisälle, eli ei alimman hyllyn traktori. 8)
-
Riita poikki ja B230F vinokone käyttöön. Bensakone joka on käytökseltään kuin diesel.
-
Riita poikki ja B230F vinokone käyttöön. Bensakone joka on käytökseltään kuin diesel.
Noh noh, ei saa tulla pilaamaan toisten leikkejä :nohnoh
-
Jule, toistat edelleen juuri sen mitä sanoinkin. Jos minä pidän dieselin väännöstä siksi että teho tulee alemmalla kierrosluvulla, eli juurikin 2000 vs 4000 rpm niin se että joku sanoo tuon olevan valetta/legendaa väittää siis että se ei tule alemmalla kierrosluvulla. Kuitenkin toistat koko ajan että se tulee sittenkin. Minun pointti on etten nauti ajosta 3000-7000 rpm kierroksilla joten tykkään dieselistä kun konetta ei tarvitse huudattaa vaan 1200-2000 rpm riittää hyvin normiajoon. Minusta 4000-5000 rpm pyörivä moottori kuulostaa samalta kuin joku huutaisi normaalissa keskustelussa, tekee mieli sanoa että puhu hiljempaa. Sama fiilis tulee bensakoneella kiihdyttäessä - "miksi se huutaa". Pidän siitä että teho tulee dieselillä niin että moottori ei korota ääntään. Se on eleetöntä ja sivistynyttä. Toki sillä ehdolla että auto on ylipäätään malli jossa dieselin säksätys ei kuulu sisälle, eli ei alimman hyllyn traktori. 8)
Joo, ja mäkin tykkään mielummin ajella dieselillä.
Mä vittuilen vaan sen "vääntö" sanan käytöstä, ei se ole se vääntö se olennainen, vaan teho jota se diesel tuottaa luonnollisesti myös matalammilla kierroksilla.
Sinänsä tietysti turhaa vänkääämistä, eihän sillä sanan varsinaisella merkityksellä ole väliä, vaan sillä mitä sillä sanalla tarkoitetaan. :juhau:
-
Haha, joo. Eikä tehdä kärpäsestä härkästä. Se että sanon ajavani mieluummin kiisselillä, ei ole mikään "bensakoneet on syvältä" lausunto, köyhä on iloinen kun on edes mistä valita. Sähköautoon ei vielä oma lompakko taivu niin kinastellaan sitten jostain traktorien kierrosluvuista ajankuluksi :2funny:
-
Haha, joo. Eikä tehdä kärpäsestä härkästä. Se että sanon ajavani mieluummin kiisselillä, ei ole mikään "bensakoneet on syvältä" lausunto, köyhä on iloinen kun on edes mistä valita. Sähköautoon ei vielä oma lompakko taivu niin kinastellaan sitten jostain traktorien kierrosluvuista ajankuluksi :2funny:
Meijän traktorissa on rajoitin 2300rpm.. eikä sitä oikein edes voi matalilla kierroksilla rasittaa, muuten kuin sopivasti hydrauliikalla kiusaamalla. 8)
E: Asia alkoi kinostumaan, joten kaivoin netistä tuosta traktorin koneesta tietoja. Perkins 1004.4T koneen rajoitin piäisi olla 2600rpm... taitaa varvikello vähän huijata kun parivuotta sitten jouduttiin vaihtamaan laturi ja sen hihnapyörä.
-
Miun bensa-autossa on rajoitin 6750rpm eikä mitääb tapahdu vaikka päivittäin sinne asti mennään. Märäntyneen munan haju ja sininen pöllähdys vaan.
Nollasin ECUn laskurit vuosi sitten. Joulukuuhun mennessä oli ECUn mukaan moottori ollut rajoittimella melkein kaksi tuntia ja ylikierroksilla melkein puoli tuntia.
Kierrättäminen olisi kivaa jos jotain tapahtuisi.
-
Vieläkö seuraava autosi on diesel, kaikesta huolimatta?
-
Vieläkö seuraava autosi on diesel, kaikesta huolimatta?
Olen tähän vastannut jo:
Ei vieläkään.
-
Kuitenkin toistat koko ajan että se tulee sittenkin. Minun pointti on etten nauti ajosta 3000-7000 rpm kierroksilla joten tykkään dieselistä kun konetta ei tarvitse huudattaa vaan 1200-2000 rpm riittää hyvin normiajoon
Eli perinteinen 2 l TURBOdiesel vs. joku 1,6 l bensavapari.
Turbolla se dieselin vääntö tehdään. Vaparilla ajo vaati lehmän hermot. Vaan jos laitetaan turbo bensakoneeseenkin, niin erot katoavat. Vääntökin on liki sama, jos samankokoisia verrataan. Yleensä ei eli on vastakkain 2 l diesel ja 1,4 l bensa. Jolloin teho likimain sama.
Teho = vääntömomentti x kierrosluku. Bensakone vie tässä, koska kiertää kovempaa. Tai ainakin ennen kiersi. Nykyään lähestyneet dieseleitä siinäkin, että maksimit saattaa jo löytyä 5000 rpm nurkilta, kun noita vapareita piti kierrättää ainakin 6000 rpm.
"Enemmän tehoa alempana". No ei ole, kun teho on vääntö x kierrosluku. Jos kone pyörii hitaammin, tämä pitää kompensoida kasvattamalla vääntöä.
Väännöllä kiihtyy. No ei kiihdy. Jos on samantehoinen bensa ja diesel, niin suorituskykykin aika tasan ... tosin bensavehje yleensä vie voiton 0-100 kisassa (kevyempi jne.)
Koska diesel pyörii hitaammin, siinä pitää olla pidemmät välitykset. Esim. kokonaisvälitys 4. vaihteella vaihteella 3.5:1 vs. 4,03:1 D/B. Jos diesel pyörii 1200 rpm ja tuuttaa tällöin 250 Nm, niin bensakoneella samalla ajonopeudella 1382 rpm ja n. 180 Nm.
Mutta voimansiirto kun muuttaa pyörimisnopeutta, niin samalla myös renkaille menevä momentti kasvaa välityssuhteen mukaisesti: 875 / 725 Nm. Eroa on, mutta vähemmän kuin pelkästään moottorien speksejä (350 vs. 250 Nm) vertaamalla. Ja tässä kuitenkin vastakkain 2,0 l diesel vs. 1,4 l bensa ja jälkimmäinen vielä "kierroskone", jossa max. vääntö vasti 2500 rpm... sellaisiakin löytyy, missä maksimit jo 1500 alkaen.
Saman voi todeta myös tehoja vertaamalla. D tuuttaa ao. tilanteessa noin 31 kW ja bensakone 26 kW. Aika kaukana ollaan molempien maksimista (129/125 kW).
Asiaan vaikuttaa myös vaihteiston välitykset. Laskuesimerkissäni D on lyhyemmäksi välitetty eli 4. vaihde riittää 150 vauhtiin, kun B venyy liki 180 asti. Tämä antaa dieselille etua teho/vääntölaskelmiin - kierrosluku oli 30 % max. tehon kierroksista, kun bensakoneella se oli vain 25 %. Ja edelleen siis 2,0 vs 1,4 l. Jos litrat tasan, ei ole epäselvää, kumpi vie.
-
Teho = vääntömomentti x kierrosluku. Bensakone vie tässä, koska kiertää kovempaa. Tai ainakin ennen kiersi. Nykyään lähestyneet dieseleitä siinäkin, että maksimit saattaa jo löytyä 5000 rpm nurkilta,
Edelleen saman toistoa. Minun pointti on että henkilökohtaisesti tykkään ajaa autolla jossa kierrosten ei tarvitse nousta yli 2000 rpm ja vastataan että olen väärässä koska bensakone tuottaa tehon 5000 rpm. Jotenkin tuntuu kuin puhuisin eri kieltä. En ole missään vaiheessa väittänyt ettei bensakoneesta irtoa tehoa, vaan että itse tykkään alakierroksista joissa dieselillä se hoituu. Ja kun vertailin lukuja niin vertasin nimenomaan Volvon T3 vs D3 ja T4 vs D4 jne eli en eri kokoisia ja vapareita vaan sitä ajanko mieluummin 2.0 D3 kuin 2.0T3 Volvolla ja henkilökohtainen preferenssini siinä on diesel.
-
Kyllähän diesel on päivittäisenä käyttiksenä ainakin itselle mielekkäämpi ajettava juurikin tuon käyttökelpoisemman teho/vääntöalueen takia. Toki sellaisessa sielukkaassa bensamoottorissakin (eli ei volvon valmistamassa) on oma hienoutensa, mutta nimenomaan käyttiksessä diesel on mun makuun leppoisampi.
Kovan pohdinnan alla on seuraavan auton käyttövoima, ehkä ajelen tällä D5:lla vielä tovin ja katson miten alkaa käytettyjä P8:ja tulla markkinoille. Sellaista kun on käynyt kerran kokeilemassa niin eihän siinä voi muuta todeta kuin että sähkö on tätä päivää auton voimanlähteenä halusi sitä tai ei. S*
-
Niin - mites se nyt meni.. Aikoinaan joku opetti, että kierroksilla diesel on ajettava - vähän sen jälkeen auto vaihtui 740td:ksi huikealla 158nm väännöllään..
Jos katsoo vaikka nykypäivän 235hp D5:n ja 254hp T5:n käyriä Rican softilla: on etu dieselillä. 2000rpm dieselissä on 500nm ja bensassa 400nm. Jos noi käppyrät lähtee tyhjäkäynnistä on D5:ssa enemmän vääntöä tyhjäkäynnillä kuin Vw/Audi pohjaisessa D6 td:ssä ylipäätänsä oli... ja n. 30nm enemmän vääntöä kuin saman sukupolven tehokkaammassa T5:ssa.
Edit: itse voisin siirtyä jo bensakoneeseenkin - nykyaikaisessa automaatissa on niin paljon vaihteita, ettei vanhakantainen "väännättäminen" enää oikein onnistu. Toki tuo ilmiö oli edellisen sarjan d5:ssa ilman softaa.
Polttoainetta tärkeämpää on etenemisen vaivattomuus, eli tunneside on vian se, ettei sopivaa T6:sta löytynyt, kun verotus suosii D5:a
Niin - kyllä nykyinen on taas viimeinen diesel, kuten oli 2007 tullut 2008 mallinen X70 D5.. ja muutama muu...
-
Insinörtin kantaa mäkin olen koittanut tuoda esiin.
Ja tavallaan tässä kaikki puhuvat ihan samasta asiasta, mutta eri termein. Se mikän on miellyttävää on taas makuasia (ja toisaalta makuasiat ovat ainoita joista kannattaa kiistellä :) ).
Väännöllä kiihtyy. No ei kiihdy. Jos on samantehoinen bensa ja diesel, niin suorituskykykin aika tasan ... tosin bensavehje yleensä vie voiton 0-100 kisassa (kevyempi jne.)
No jos tarkkoja ollaan niin väännöllähän auto kiihtyy, mutta ei moottorin, vaan vetoakselin. Moottorin tuottama vääntö siirtyy tehona voimansiirtokomponenttien kautta vetoakseliin, jossa se ulosmitataan vääntönä. Vetoakselilta voidaan mitata täsmälleen sama teho kuin moottorista (pl. häviöt), mutta vääntö on moninkertainen. Kertoimen voi laskea kokonaisvälityssuhteesta.
-
Edelleen saman toistoa. Minun pointti on että henkilökohtaisesti tykkään ajaa autolla jossa kierrosten ei tarvitse nousta yli 2000 rpm ja vastataan että olen väärässä koska bensakone tuottaa tehon 5000 rpm. Jotenkin tuntuu kuin puhuisin eri kieltä. En ole missään vaiheessa väittänyt ettei bensakoneesta irtoa tehoa, vaan että itse tykkään alakierroksista joissa dieselillä se hoituu. Ja kun vertailin lukuja niin vertasin nimenomaan Volvon T3 vs D3 ja T4 vs D4 jne eli en eri kokoisia ja vapareita vaan sitä ajanko mieluummin 2.0 D3 kuin 2.0T3 Volvolla ja henkilökohtainen preferenssini siinä on diesel.
esim. nykyaikaisissa volvon 2.0 T5 vs D5 max. väännöt on alkaen ihan samoilla kierrosluvuilla ja tehot T5 n.5000rpm ja disu n.4000rpm. uutta S60 T5 ajaneena ei ainakaan sitä tarvinnut kierrättää yhtään yli kolmen tonnin oikeastaan milloinkaan.
välillä tuntuu kuin jotkut unohtavat näitä bensa /disu ja teho/vääntö keskusteluja muiltakin foorumeilta lueskellessa, että nämä autonvalmistajienkin ilmoittamat tehot ja väännöt on niitä täyskaasuvetoja dynolla eikä mitään taajamakruisailu käppyröitä tai matka-ajo demonstraatioita.
-
välillä tuntuu kuin jotkut unohtavat näitä bensa /disu ja teho/vääntö keskusteluja muiltakin foorumeilta lueskellessa, että nämä autonvalmistajienkin ilmoittamat tehot ja väännöt on niitä täyskaasuvetoja dynolla eikä mitään taajamakruisailu käppyröitä tai matka-ajo demonstraatioita.
Jonka lisäksi teho mitataan "jarrua" vasten, niin että se kierrosluku laskee mittauksen ajan, jolloin esim turboahdetun moottorin vääntökäyrä kampeaa selkeästi alemmas mitä kiihdytyksessä.
En nyt oikein nykyturboista tiedä, mutta vanhoissa to3 turboissa näki kuinka vastamäessä sai vaihdin hiipuessa ahdot pysymään maksimissa monta sataa kierrosta alemmas mitä se jaksoi niitä nostaa kiihdytyksessä.
-
Olisko sähkön korvaaja ammoniakki tai etanoli... Tulevaisuudessa Maersk aikoo kelpuuttaa laivojensa polttoaineeksi muun muassa ammoniakin ja metanolin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007808328.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007808328.html)
-
Sinänsä täysin offtopikkia, mutta olen monesti miettinyt miksei laivoissa käytetä purjeita enempää. Vai onko se öljy kuitenkin vaan niin älyttömän halpaa että siinä ei ole mitään järkeä vaikka kulutus pienenisikin.
-
Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..
-
Sinänsä täysin offtopikkia, mutta olen monesti miettinyt miksei laivoissa käytetä purjeita enempää. Vai onko se öljy kuitenkin vaan niin älyttömän halpaa että siinä ei ole mitään järkeä vaikka kulutus pienenisikin.
Nehän on tekemässä paluuta, tosin näyttävät nykyään enemmän pelkiltä mastoilta.
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2020/09/14144836/walleniusmarine-1024x576.png)
https://tekniikanmaailma.fi/ruotsissa-kehitellaan-tuulivoimalla-kayvaa-laivaa-jossa-on-80-metria-korkeat-teleskooppisiivet-alus-voisi-ylittaa-atlantin-12-paivassa/
Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..
Kaikkiin kuljetuksiin nopeuden ei tarvitse olla valtava. Jos puolet hitaammin pääsee paljon halvemmalla, se voi olla voittava valinta.
-
Ei tule enää yhtään autonromua pihaan niin kauan kun valtio verottaa niitä enemmän kuin laittaa teiden kunnossapitoon.
Jos autoilu on se millä tämä maa pitää pitää pystyssä niin poliittinen tahtohan on ettei pysy.
Mitään sähkövatkainta en tule hankkimaan. Nyt ajan L7e luokan ajoneuvolla, josta maksan vakuutuksen ja sen mitä se syö polttoainetta. Jos Valtio vittuilee, niin mennään näillä. Jos L7e tuomitaan autoverolle hankin traktorin.
JCB valmistaa mukavia jousitettutelisiä kulkuvälineitä. Hankin sen 10 ha pientilan mikä riittää vaikka lampaille ja päästelen 89 km/h mukavalla ilmajousitetulla ajoneuvollani polttoöljyllä tai vaikka rypsillä kunhan lopettavat tieliikenteen jatkuvan kurmuuttamisen.
-
Kylläpä se vaan on. Mikä muukaan se olisi kun kilometrejä ja maantieajoa on edelleen reilusti?
Tsekkaillaan tilannetta uudelleen noin viiden vuoden kuluttua.
Ei kannata lähteä mukaan tähän lehtien aiheuttamaan hysteriaan, että nyt se loppuu. Keskimääräinen suomalainen auto on kuitenkin 12-vuotta vanha ja arvoltaan n. 3 600 €. Lisäksi Suomessa on pitkälti toista miljoonaa ihmistä jotka eivät voi kun haaveilla uudemmasta kalustosta joten ei tässä mitään ihmeellistä tapahdu pitkään aikaan.
-
Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..
Ei nuo rahtilaivat loppujenlopuksi ihan älyttömiä vauhteja ota, jonka lisäksi kyllähän purjeveneilläkin voidaan ajaa nopeammin mitä tuulen nopeus on. Ja lähinnä jonkinlaista aputyöntöä niistä purjeista olen ajatellut, tuskinpa vastatuuleen luoviminen olisi järkevää purjein.
-
Ei nuo rahtilaivat loppujenlopuksi ihan älyttömiä vauhteja ota, jonka lisäksi kyllähän purjeveneilläkin voidaan ajaa nopeammin mitä tuulen nopeus on. Ja lähinnä jonkinlaista aputyöntöä niistä purjeista olen ajatellut, tuskinpa vastatuuleen luoviminen olisi järkevää purjein.
Purjeita on jo käytössä Viking Linellakin ja samaa tekniikkaa viedään suurien merien rannoille, missä laivoja pääasiassa rakennetaan. Tavoitteet ovat kunnioitettavia, toivottavasti tulosta syntyy. Roottoripurje on tuulen suunnasta riippumattomana ainakin teoriassa loistava apuvoimanlähde. Mutta kuten tunnettua, jokaisella voimalla on vastavoima, eikä helppoja ratkaisuja säästämiseen ole olemassa.
Siipipurjeille optimaalisin runkomuoto taitaisi olla SWATH, kapeavesilinjainen katamaraani, joita Raumalla aikoinaan rakennettiin, tosin kaasuturbiineilla liikkuvina. Tämä ei taas ole ihanne lastitilavuuden näkökulmasta. Purje vaatii kallistavan momentin kumoavan voiman, veneissä se on pääsääntöisesti köli ja laivoissa painolasti. Esimerkiksi autot ovat kevyttä lastia ja taloudellinen runkotilavuus edellyttäisi valtavaa turhaa lastia vakavuuden saavuttamiseksi.
Mitä tulee kuljetusnopeuteen, aika on rahaa. Jokainen turha tunti tilauksen ja toimituksen välillä on hukkaa. Tuotantotalouden perusasioita.
Tuulta nopeammin liikkuvat purjealukset ovat sitten oma lukunsa. Ei taida toimia laivamittakaavassa ELK
-
Jos nopeus ei kelvannut selitykseksi niin sitten varmuus siitä vauhdista.
Olisi kyllä hauska nähdä laskelmia miten paljon esim. Emma Maersk tarvitsee purjeita saavuttaakseen vaikka puolet (11kn) sen koneella saavutettavasta nopeudesta (23kn)
-
Mitä tulee kuljetusnopeuteen, aika on rahaa. Jokainen turha tunti tilauksen ja toimituksen välillä on hukkaa. Tuotantotalouden perusasioita.
Tuulta nopeammin liikkuvat purjealukset ovat sitten oma lukunsa. Ei taida toimia laivamittakaavassa ELK
Onhan se polttoainekin rahaa, mutta kun polttoaine on halpaa, niin sitä kannattaa polttaa enemmän jotta aikaa säästyy..
Sinänsä se sataman eteen vuoroa odottamaan kiirehtiminenkin tuntuu melko järjettömältä hommalta, mutta kai siellä on vaan jono, jossa ensin tullut pääsee ekana sisään. Jonkinlainen etukäteen kalenterista varattava satama-aika tuntuisi kyllä järkeveämmältä
Äkkiä kuitenkin kuvittelisi että prosentuaalisesti vähintään uhta usein tuulee sivulta kuin edestä tai takaa, jolloin sen suhteellisesti tyynemmäkin sivutuulen voisi hyödyntää apuna.
-
Onhan se polttoainekin rahaa, mutta kun polttoaine on halpaa, niin sitä kannattaa polttaa enemmän jotta aikaa säästyy..
Sinänsä se sataman eteen vuoroa odottamaan kiirehtiminenkin tuntuu melko järjettömältä hommalta, mutta kai siellä on vaan jono, jossa ensin tullut pääsee ekana sisään. Jonkinlainen etukäteen kalenterista varattava satama-aika tuntuisi kyllä järkeveämmältä
Äkkiä kuitenkin kuvittelisi että prosentuaalisesti vähintään uhta usein tuulee sivulta kuin edestä tai takaa, jolloin sen suhteellisesti tyynemmäkin sivutuulen voisi hyödyntää apuna.
Vastaan ensinnäkin aiheen kysymykseen: Seuraava henkilöauto ei ole diesel ja voisin luopua kohtuullista korvausta vastaan upeasta S90 dieselistä.
Jatko menee vähän aiheen sivuun, merenkulkuun. Pitäisiköhän sille avata oma keskustelu?
Jokainen konepäällikön työnkuvaa tunteva tietää, ettei yhtään polttoainetonnia tuhlata. Heillä on yleensä hytissään toimistotila, jossa aluksen käyntiä ja kulutusta seurataan herkällä korvalla. Polttoaine ei ole halpaa varustamolle, eikä sitä kuluteta tarpeettomasti.
Logistiikan ammattilaiset myös huolehtivat siitä, että satamiin jonottelu on mennyttä aikaa. Joskus harvoin laiva saattaa olla hetken redillä, mutta siihen on aina syynsä, esimerkiksi paluulastin viivästyminen tai reitin optimointi. Aika on rahaa.
Tuulien suunnat ovat pääasiassa tarkasti ennustettavissa. Esimerkiksi Suomessa kesäaikaan vallitsevat lounaiset tuulet. Jokainen ilmailija ja veneilijä asian tuntee, yllätys tulee pettymyksen muodossa eteläisiä rantoja etsivälle mökin ostajalle. Aina tuulee!!
Ja yllättäen, perinteisille uppoumarunkoisille veneille sivu- ja sivumyötäinen on se nopein tuuli, suoraa takatuulta vältellään. Ei siis kannata toivottaa myötätuulta. Roottorille tuulen suunta ei ole niin merkittävä.
Suomessa, ehkä myös osassa Eurooppaa sähköhypetys on voimissaan. Norjassa ymmärrettävää, koska energiaa on muille jaettavaksi asti. Jos fossiilliset polttoaineet kielletään laajemmin, voi pohtia, mitä tapahtuu öljyteollisuudelle ja nk öljymaille? Montako V8 pick-uppia mahdettiin tänäänkin myydä USA:ssa? Montako kivihiilitonnia kiinalaiset polttivat? Entä Intian energian kulutus? Australiassakin V8 jylisee kuuluvasti. Kannattaa viettää hetki ja pohtia, mitä 5,5 miljoonaa suomalaista voivat tehdä maailman muuttamiseksi :-\
-
mitä 5,5 miljoonaa suomalaista voivat tehdä maailman muuttamiseksi :-\
Koulussa pyörittelimme erilaisia hypoteeseja ja paras lopputulos oli - lopetetaan lisääntyminen. Säästämme siten ylivoimaisesti eniten luonnon resursseja.
Lopetetaan hengittäminen! *taavih->
-
Koulussa pyörittelimme erilaisia hypoteeseja ja paras lopputulos oli - lopetetaan lisääntyminen. Säästämme siten ylivoimaisesti eniten luonnon resursseja.
Lopetetaan hengittäminen! *taavih->
hengittämisen lopettamista onneksi pääsee treenaamaan nykyään jatkuvasti, ku joutuu hengitystä pidättelemällä odottelemaan mitä nykyhallitus seuraavaksi tiedottaa :D
-
Ei taida enään olla.
Veikkaanpa, että seuraava on jonkunlainen hybridi.
-
Pointtihan tässä on lähinnä se että samaan aikaan sama henkilö esitettää kahta ristiriitaista väitettä. Hän väittää että dieselin vääntö alakierroksilla on vale ("urbaani legenda" on vain kiertoilmaus valheelle) mutta silti hän samalla sanoo että dieselillä tuo teho tulee alemmilla kierroksilla (eli nyt vahvistaakin että se on sittenkin totta). Asia ei voi olla yhtä aikaa totta ja valetta.
Dieselit ovat hidaskäyntisempiä. Tottakai dieselin saa näyttämään tehokkaalta, kun laittaa siihen lyhyet välitykset. Samaa on käytetty bensakoneissakin. Tosin lyhyet välitykset dieselissä, jonka kierroslukualue on kapeampi = keppia saa vatkata suurella innolla.
Edellisessä laskuesimerkissäni motivaatio oli aikoinaan väite "dieselillä voi ajaa kadunkulmat 3. vaihteella, bensalla ei voi". Jep, mutta syy ei ollut dieselin huikea vääntö, vaan lyhemmät välitykset. Ao autolla dieselin välitykset perinteisellä tyylillä, jossa suurimmalla (6) vaihteella osuu yksiin huippunopeus ja moottorin max. tehon kierrosluku. Bensakoneessa puolestaan "aavikkovälitykset", joten huiput 5. vaihteella.
Jos 2 l dieselin max. tehon kierrosluku on huikea 4250 rpm ja max vääntö 400 Nm löytyy haarukasta 1400-2750 rpm, niin vääntöalue on max tehon kierroksiin suhteutettuna 33-65 %. Jos 4. vaihde on mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalueen alaraja osuu 49 km/h vauhtiin ja yläraja 97 km/h nopeudelle.
Samat speksit bensakoneella: max teho @5500 rpm, vääntö 350 Nm 1800-5000 rpm, mikä on 33-91 % max tehon kierroksista. Jos 4. vaihde mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalue 49-136 km/h.
No, diesel sentään kiihtyy paremmin, kun vääntöä 400 vs 350?
Otetaan vaikka 60 km/h kohdalta, lappu lattiaan
D: 60/150 km/h x 4250 = 1700 rpm, 400 Nm => 71 kW
B: 60/150 km/h x 5500 = 2200 rpm, 350 Nm => 80 kW
Hups.
Tosin 2 l bensakonetta nyt vähempi tarvii arkiajossa yli 2000 rpm kierrättää, joten tuossa tilanteessa olisi varmaan ollut pykälää isompi vaihde päällä. Tai sitten on asia jo ratkaistu valmistajan toimesta, laittamalla bensakoneeseen suhteessa pidemmät välitykset.
Näillä kikoilla saa sitten dieselin näyttämään paremmalta.
-
Yleensä dieseleissä on kyllä pidemmät välitykset kuin bensakoneissa juurikin tuon hitaamman käyntinopeuden takia. Tai harvemmat. Mitä nimitystä sitten käyttääkin. Välityssuhdetta kuvaava numero on kuitenkin pienempi.
-
Tuskin, koska ei noita uutena enää taida hirveästi olla myynnissä. Seuraava auto on varmaan joku uusi/pari vuotta vanha sähkö- tai hybridi-Volvo. En kyllä muutenkaan laskeskele hirveästi autoilun kuluja, satanen sinne tänne. Enemmän kiinnostaa luotettavuus ja yleinen laatu. Olisin minä voinut nykyisen XC60 D5:n ottaa T5:lla jos semmoisia olisi ollut tarjolla. Tykkään kyllä näistä Volvon vitosdieseleistä, tehoja ihan riittävästi ja kulutus kuitenkin ihan kohtuullinen siihen nähden. Ajoja tulee 15-25tkm vuoteen.
-
Vuoden topikin hiljaisuuden jälkeen vastaus aiheen kysymykseen on, kyllä :)
-
En tiedä olenko aiemmin ollut jotain mieltä mutta nyt on sanottava että tuskin. Ensisijaisesti näillä nykyhinnoilla ottaisin jonkun taloudellisen bensan. Jos olisi varaa niin sähköautot alkaa kiinnostamaan.
Caddy 1.9 tdi ja Avensis 1.8 vvt-i pihassa. Noiden ero 30tkm vuositahdilla olisi noin 10-20€/kk. Aiemmin oli 60-70€ dieselin eduksi.
Pistokehybridiä ei tule. En näe ideaa kompromissiin josta kärsii sekä sähköllä että polttoaineella ajaminen.
-
Näillä hinnoilla ostin Plugari bensan
-
Dieselit ovat hidaskäyntisempiä. Tottakai dieselin saa näyttämään tehokkaalta, kun laittaa siihen lyhyet välitykset. Samaa on käytetty bensakoneissakin. Tosin lyhyet välitykset dieselissä, jonka kierroslukualue on kapeampi = keppia saa vatkata suurella innolla.
Edellisessä laskuesimerkissäni motivaatio oli aikoinaan väite "dieselillä voi ajaa kadunkulmat 3. vaihteella, bensalla ei voi". Jep, mutta syy ei ollut dieselin huikea vääntö, vaan lyhemmät välitykset. Ao autolla dieselin välitykset perinteisellä tyylillä, jossa suurimmalla (6) vaihteella osuu yksiin huippunopeus ja moottorin max. tehon kierrosluku. Bensakoneessa puolestaan "aavikkovälitykset", joten huiput 5. vaihteella.
Jos 2 l dieselin max. tehon kierrosluku on huikea 4250 rpm ja max vääntö 400 Nm löytyy haarukasta 1400-2750 rpm, niin vääntöalue on max tehon kierroksiin suhteutettuna 33-65 %. Jos 4. vaihde on mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalueen alaraja osuu 49 km/h vauhtiin ja yläraja 97 km/h nopeudelle.
Samat speksit bensakoneella: max teho @5500 rpm, vääntö 350 Nm 1800-5000 rpm, mikä on 33-91 % max tehon kierroksista. Jos 4. vaihde mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalue 49-136 km/h.
No, diesel sentään kiihtyy paremmin, kun vääntöä 400 vs 350?
Otetaan vaikka 60 km/h kohdalta, lappu lattiaan
D: 60/150 km/h x 4250 = 1700 rpm, 400 Nm => 71 kW
B: 60/150 km/h x 5500 = 2200 rpm, 350 Nm => 80 kW
Hups.
Tosin 2 l bensakonetta nyt vähempi tarvii arkiajossa yli 2000 rpm kierrättää, joten tuossa tilanteessa olisi varmaan ollut pykälää isompi vaihde päällä. Tai sitten on asia jo ratkaistu valmistajan toimesta, laittamalla bensakoneeseen suhteessa pidemmät välitykset.
Näillä kikoilla saa sitten dieselin näyttämään paremmalta.
Varmaan laskelmat pitävät paikkansa. Mutta tuntuu jotenkin toisesta maailmasta tai ainakin kaukaisilta menneiltä ajoilta olevalta tämä diesel- ja bensakoneen erojen havainnollistaminen sillä, että "keppiä saa vatkata suurella innolla". Ei tulisi mieleenikään hankkia autoa, jonka keppiä tarvitsisi vatkata enemmän kuin P, R ja D päälle kytkeminen vaatii. Jos automatiikka joutuu vatkaamaan enemmän, niin vatkatkoon, ei voisi vähempää kiinnostaa mikä vaihde milloinkin on päällä. Mutta varmasti on joitakin perinneautoilijoita, jotka syystä tai toisesta tykkäävät itse vatkata. :)
-
Pistokehybridiä ei tule. En näe ideaa kompromissiin josta kärsii sekä sähköllä että polttoaineella ajaminen.
Miten se polttispuoli siitä plugaritekniikasta kärsii?
Sähköpuolihan niissä on tietysti minikokoinen, ja siten siitä nyt vähän jo kärsiikin täyssähköiseen verrattuna, mutta polttispuoli on tavallisessa plugarissa ihan normaali, ja bonuksena sähköstä saa vielä jelppiä.
-
Miten se polttispuoli siitä plugaritekniikasta kärsii?
Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.
-
Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.
faceliftissä kasvoi tankki muistaakseni.
-
Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.
Kompensoiko se patteri sen eron, vai onko käytännön rangessa eroa? Jos range ei muutu, tuo ei ole haitta.
-
Kompensoiko se patteri sen eron, vai onko käytännön rangessa eroa? Jos range ei muutu, tuo ei ole haitta.
No kyllä se menee 20 litralla vähän pitemmästi kuin 30 km...
-
Todennäköisesti on diesel, ellei hybridin/täyssähkön ostoon tulee jotain selvää ”alennusta” lähitulevaisuudessa (tuskin). Itselle puhtaasti rahoituskysymys, sen voin myöntää, ellei lotossa tule vähän enemmän kuin neljä oikein.
-
No kyllä se menee 20 litralla vähän pitemmästi kuin 30 km...
Siis siellä on 20l pienempi polttoainetankki ja sähkörange on 30km?
Kyllähän se tietysti tuolla 20 litralla menee pidemmälle kuin 30km, mutta kyllähän se plugari syö bensaakin vähemmän kuin ilman sitä sähköapua. Tarkoitin siis että kompensoiko sen plugarin akkuun varattu sähkö, sekä pienempi polttoaineenkulutus tuon pienemmän polttoainetankin tuoman haitan tankkausvälissä? Käytännössähän tuo realisoituu vain matka-ajossa, kotinurkissa sitä plugaria todennäköisesti joutuu tankkaamaan harvemmin, jos kotinurkat on jossain kylillä, niin se tankkausväli voi olla hybridissä pidempi vaikkei sitä edes lataisi.
-
Vieläkö seuraava autosi on Diesel? No, tottakai on - edelleenkään ei ole välimatkat lyhentyneet Suomessa mihinkään, jotta sähköauton "range" riittäisi ja toisekseen tarjonta riittävän kokoisissa farmari sähköautoissa on edelleen pyöreät 0 (nolla). Todella harmi kun Volvo lopetti dieseleiden kehittämisen, mutta toisekseen nykyisellä nakulla pääsee tarvittaessa vielä pitkään.
Hybridit ja muut kaupan pysäköintihallissa seinään kiinni sidottavat ovat täysin poissa laskuista - muutaman kymmenen todellisen kilometrin "range" ei riitä mihinkään, eikä kyllä muutoinkaan meikäläistä noiden paksujen kankeiden latausköynnösten jatkuva kiinnitys/irroitus innosta yhtään.
-
Siis siellä on 20l pienempi polttoainetankki ja sähkörange on 30km?
T8:ssa tankki 50L, T6:ssä 70L. Akkua kymmenkunta kWh ja sillä pääsee kesäkelissä 30 km nätisti ajaen.
Kotinurkissa ei välttämättä tarvi tankata kuin talvella, ja on tuo maantieajossakin hämmentävän taloudellinen kokoon ja otsapinta-alaan nähden, mutta ei se nyt ihan 50 litralla mene sitä matkaa minkä 70:llä. Kaupunkikulutus tietysti regenin ansiosta putoaa maantietasolle, mutta menee sitä löpöä kuitenkin jos akku on tyhjä.
-
Siis siellä on 20l pienempi polttoainetankki ja sähkörange on 30km?
Kyllähän se tietysti tuolla 20 litralla menee pidemmälle kuin 30km, mutta kyllähän se plugari syö bensaakin vähemmän kuin ilman sitä sähköapua. Tarkoitin siis että kompensoiko sen plugarin akkuun varattu sähkö, sekä pienempi polttoaineenkulutus tuon pienemmän polttoainetankin tuoman haitan tankkausvälissä? Käytännössähän tuo realisoituu vain matka-ajossa, kotinurkissa sitä plugaria todennäköisesti joutuu tankkaamaan harvemmin, jos kotinurkat on jossain kylillä, niin se tankkausväli voi olla hybridissä pidempi vaikkei sitä edes lataisi.
Kompensoi se varsinkin kun ajaa valinnalla hybridi jolloin se regeneroi aina kun mahdollista... olen ajanut omalla hyvin maltillista 6 kulutusta sataselle noin 500km reissun ja vielä jäi mittarin mukaan rangea ajaa melein 300km enkä omastamielestä ajellut mitenkään säästellen.. mutta ei kyllä ole itään kokemusta T6:n kulutuksista vastaavalla autolla joten en voi siihen sanoa säästääkö vai ei... talvella saa ajaa tosi pitkään ennen kuin auto antaa edes hyödyntää akustoa koska sisä lämmitys tulee moottorista ja webastosta niin kulutuskin on auttamatta 8,5/100km
-
Kompensoi se varsinkin kun ajaa valinnalla hybridi jolloin se regeneroi aina kun mahdollista...
Tuo Hybrid on kyllä koko auton tyhmin keksintö, vaikka siinä on aika monta tyhmää ideaa. Ei käytä sähköä kunnolla eikä toisaalta kunnolla bensamoottoriakaan, järjetöntä pätkäkäyntiä vaan koko ajan. Regeniä käytetään muissakin moodeissa aina jos akkuun mahtuu ja kuski ottaa jalan kaasulta. B-vaihteella tietty vahvemmin.
Jos ajat lyhyttä matkaa niin että sähkö riittää, käytä Purea. Jos ajat maantietä, käytä Purea. Jos luvassa on pitkästi maantieajoa ja sitten taajamaa, niin nappaa lataustilan Hold päälle kun sähkö vielä riittää siihen loppumatkan taajama-ajoon. Tuolla lailla pääsee pisaralla pisimmälle.
-
Eihän tuo akun lataaminen vain kaasua nostamalla ole se energiatehokkain tapa käyttää hybridi voimalinjaa. Sitä akkuahan pitää ladata myös silloin kun polttista ei voida kuormittaa riittävästi. Tietysti onko volvolla osanneet tuon tehdä on eri asia. Tojotalla kyllä hanskaavat tuon hybriditoiminnan.
-
Todennäköisesti ei, mutta tällä nykyisellä mennään vielä 4-5 vuotta ennen vaihtoa.
-
Ei ole ollut yhtään dieseliä noin kaksikymmentä vuotisella autoilu uralla enkä usko että koskaan tuleekaan.
Tulevaisuuden ennustaminen tosin on vaikeaa....
-
Tojotalla kyllä hanskaavat tuon hybriditoiminnan.
Ai ne itselataavat start-stop vehkeet? :D
-
Ai ne itselataavat start-stop vehkeet? :D
Tuo itselataava on melko typerän kuuloinen markkinointi termi, mutta ehkä se on tarpeen että keskivertouunolle menee jakeluun mikä sen laitteen idea on.
Itse hybridivoimalinjahan noissa toimii erinomaisesti ja pienellä kulutuksella.
-
Seuraava ei ehkä ole enää diesel , mutta taas tultiin Lapista pitkä siivu etelään , D4 vei parhaimmillaan n 4,7/100 ja vaikea tuota on hybridillä voittaa. Täys EV toki , mutta sitten pitää jo varata aikaa ja vaivaa , siihen kait ollaan vääjäämättä menossa kun ei polttomoottoreita kohta enää valmisteta .
-
Tuo itselataava on melko typerän kuuloinen markkinointi termi, mutta ehkä se on tarpeen että keskivertouunolle menee jakeluun mikä sen laitteen idea on.
Itse hybridivoimalinjahan noissa toimii erinomaisesti ja pienellä kulutuksella.
Lähinnä maskirovkaa jolla keskivertouuno yritetään saada olemaan huomaamatta että Toy-ota jäi pahasti junasta veikattuaan täysin väärää hevosta.
Haluaisin nähdä miten tuollaisella ajetaan 1500 km käyttämättä bensaa. XC90:llä helppoa.
-
Lähinnä maskirovkaa jolla keskivertouuno yritetään saada olemaan huomaamatta että Toy-ota jäi pahasti junasta veikattuaan täysin väärää hevosta.
Haluaisin nähdä miten tuollaisella ajetaan 1500 km käyttämättä bensaa. XC90:llä helppoa.
Vaatii kyllä pysähtymisiä latauspisteillä. Itse oon ajanut 1600km , kolmas tankkkaus ja keskikulutus 3,8l/100km
-
Lähinnä maskirovkaa jolla keskivertouuno yritetään saada olemaan huomaamatta että Toy-ota jäi pahasti junasta veikattuaan täysin väärää hevosta.
Haluaisin nähdä miten tuollaisella ajetaan 1500 km käyttämättä bensaa. XC90:llä helppoa.
No eihän se sähköauto ole vaan hybridi, ja hyvä sellainen. Auton lataaminen ei ole monelle ihmiselle mikään helposti järjestyvä asia.
Mielummin mä näillä bensan hinnoilla ajan hybridi toyotalla kuin bensavolvolla. Tietysti plugari olisi mulle vieläkin parempi kun asun okt:ssa, tai oikee sähköauto.
Enkä mä nyt tiedä voiko sanoa että toyota veikkasi "väärää hevosta", tuo hybridivoimalinja oli ihan bärkevä jatkumo moniventtiili tekniikan jälkeen. Tojo alkoi siis tekemään npita hy ridejään silloin kun volvolla alettiin keskittymään moniventtiilimoottoreihin ja harkitsemaan valurautalohkosta luopumista.
Toyotan plugarithan toimivat siinä missä volvonkin plugarit, mutta kuluttavat vähemmän bensaa.
Toyotat ovat eknisesti hyviä laitteita, autoina ankeita.
-
Toyotat ovat eknisesti hyviä laitteita, autoina ankeita.
Tämä.
Pojalla ollut nyt vuoden verran RAV4 (itselataava hybridi) alla.
Viiden litran kulutus ei ole isolle reilusti yli 200-hevosvoimaiselle autolle mitenkään paha ja voimalinja toimi kyllä hienosti.
Kerrassaan toimiva arkiauto on tuo, ajonautinto haetaan sitten jostain ihan muualta.
-
No eihän se sähköauto ole vaan hybridi, ja hyvä sellainen. Auton lataaminen ei ole monelle ihmiselle mikään helposti järjestyvä asia.
Mielummin mä näillä bensan hinnoilla ajan hybridi toyotalla kuin bensavolvolla. Tietysti plugari olisi mulle vieläkin parempi kun asun okt:ssa, tai oikee sähköauto.
Melko paksua Tojolta keulia superhyvällä hybriditekniikalla kun se ei oikeasti kulje millään muulla kuin bensalla.
Tietty stop&go leluhybridillä saa vähän pienennettyä kulutusta, mutta se on enemmän verrattavissa kaasari vs. ruisku kulutuksen optimointiin kuin mitenkään oleellisesti eri voimanlähde.
Enkä mä nyt tiedä voiko sanoa että toyota veikkasi "väärää hevosta", tuo hybridivoimalinja oli ihan bärkevä jatkumo moniventtiili tekniikan jälkeen. Tojo alkoi siis tekemään npita hy ridejään silloin kun volvolla alettiin keskittymään moniventtiilimoottoreihin ja harkitsemaan valurautalohkosta luopumista.
Vetyähän siellä kovasti toivottiin, nyt tajuttu että niistä ei ole mihinkään.
Toyotan plugarithan toimivat siinä missä volvonkin plugarit, mutta kuluttavat vähemmän bensaa.
Paskapuhetta, kun Volvon vehkeet menevät pelkällä sähkölläkin mutta Tojo ei metriäkään.
-
Itse hybridivoimalinjahan noissa toimii erinomaisesti ja pienellä kulutuksella.
Minulla oli jokin aika sitten viikon ajossa Herzin hybridi-Corolla. Kulutti enemmän, kuin S90 D4, ajoltaan kaupungissa ok, maantiellä ei sitten niinkään.
Jokaiselle lean-uskovaiselle Toyotan tarina lienee tuttu? TPS, Toyota production system ja usein viitattu, omastakin hyllystä löytyvä Womack&All: The Machine That Changed the World kertoo tarinaa hybridien synnystä. Kannattaa tutustua!
Toyotan hybridijärjestelmä tuo etua jossain Tokion tai Kioton ruuhkassa, ehkä myös kesälämpimällä pääkaupunkiseudun "ruuhkissa". Pääsee muutaman metrin liikkumaan ilman pakokaasuja.
Muutenhan koko idea perustuu differoitumiseen, myydään sama tuote kalliimmalla. Ja hyvin toimii.
Eduthan on jo moneen kertaan tutkittu erilaisissa vertailuissa. Kun hiilidioksidibuumi alkoi, 1,6d Volvo rökitti hybridin. Kun vertailussa oli 1,2turbo vastaan hybridi, Aurikset etenivät jokseenkin tasatahtiin ja mahdollinen säästö alkoi kertymään runsaan 700 000 km jälkeen.
Toyotan bensiinimoottori on eräänlainen insinööritaidon näyte: hinoa tekniikkaa ilman mainittavia tuloksia. Onhan Corollan 2-litrainen todella surkea, jos vertaa lähes mihin tahansa tämän päivän vastaavaan voimanlähteeseen.
Ainoa lohtu on, että hybriditekniikka on suhteellisen luotettavaa. Kannattaako silti samasta autosta maksaa 1,5 kertainen hinta, kun perustekniikkakin on sangen luotettavaa?
Kysymys: Miksi esimerkiksi isot vartiointiliikkeet eivät aja "luotettavalla" ja vähän kuluttavalla Toyotalla?
-
Kysymys: Miksi esimerkiksi isot vartiointiliikkeet eivät aja "luotettavalla" ja vähän kuluttavalla Toyotalla?
Kyllä jyväskylän ja tampereen suosituin vartiointiliikkeen auto on yaris hybridi.
-
Dieselin ja bensahybridin vertaaminen ei ole kovin reilua, dieselillä on melkoinen etu puolellaan, tosin siitä huolimatta mun vaikutelma on että kaikki taksit jotka eivät hae sitä "premium kokemusta" ovat nimenomaan hybridejä.
Samoin vartiointiliikkeiden autot ovat nykyään pääsääntöisesti hybridejä, tosin syy voi olla myös se että ne autot ajaa uaein sellaista pätkäajoa että dieselin dpf menee tukkoon.
Paskapuhetta, kun Volvon vehkeet menevät pelkällä sähkölläkin mutta Tojo ei metriäkään.
Onko sulla nyt jokin erityinen syy tuolle hyökkäykselle? Kyllä se toyotan plugari kulkee pelkällä sähköllä siinä missä volvonkin plugari. Se perus hybridi ei tietenkään mene muuten kuin sen pätkän mikä on sinne bensalla ladattu, mutta ei niitä kukaan plugariksi kutsu. En tiedä miten niiden lämmitys on toteutettu, eli jos on tarve lämmittää se voi kyllä käyttää siihen moottoria. Tietysti siellä voi olla myös jokin bensan pilaantumisen estävä pakkokäyttötoiminto, mutta eikö volvossakin ole tuo?
En mä kyllä Toyotaa hankkimassa enää ole, se toyotan legendaarinen luotettavuuskin kumpuaa alhaisesta odotustasosta, ne kyllä käy ja kulkee, mutta viattomia ne ovat vain kun lähdetään siitä että esim sateella kastuvat housut ei ole vika, vaan luotettavalta auton hyväksyttävä epäkäytännöllisyys.
-
Dieselin ja bensahybridin vertaaminen ei ole kovin reilua, dieselillä on melkoinen etu puolellaan...
Ketjun otsikon kontekstissa on mielestäni hyvinkin relevanttia tehdä vertailua dieseliin :).
Pitää myös muistaa, että esimerkiksi kaikki uudet Volvot ovat joko hybridejä tai sähköautoja. Riittää lööpeissä puhtia dieselien romahduksesta, kun nakut tilastoidaan hybrideiksi.
Taksejahan ohjataan voimakkaasti sähköön ja väärä polttoaine voi johtaa tilauskeksuksen suoranaiseen boikottiin. Silti huomattava osa maamme taksikilometreistä ajetaan Transporttereilla ja vastaavilla kaapeilla ELK.
Toyotan kohdalla asiakkaan kokema lisäarvo perustuu pelkästään tunteisiin ja mielikuviin. Ja homma toimii hyvin huolimatta sangen korkeista päästöarvoista!
-
Vuoden topikin hiljaisuuden jälkeen vastaus aiheen kysymykseen on, kyllä :)
Ja näin toteutui.
XC60 VEA D3 (twin turbo) 150hp FWD tuli taloon
-
Onko sulla nyt jokin erityinen syy tuolle hyökkäykselle?
Se että markkinoidaan jotenkin parhaana hybridinä pelkkää stop&go lelua kun kaikki muut myyvät jo plugineja.
-
Se että markkinoidaan jotenkin parhaana hybridinä pelkkää stop&go lelua kun kaikki muut myyvät jo plugineja.
No vaikea kyllä löytää markkinoilta parempaakaan hybridiä. Siis nimenomaan perushybridiä. Plugari on lähtökohtaisesti parempi,mutta onhan se myös jo julkisvallankin silmissä ihan eri vehje.
Markkinoinnissahan yritetään myydä sitä omaa tuotetta ja sitä ylistetään, ei tuon nyt pitäisi kenellekään yllätys olla.
Ja kuten jo useamminkin mainittu, kyllä tojotakin myy plugareita.
-
Hybridiäkin voisi myydä ihan rehellisillä argumenteilla tyyliin kuluttaa vähän tai lämpenee kohtuu hyvin jne. Sen sijaan, että keskitytään kusetuksen makuisiin juttuihin tyyliin "itselataava" tai "näin ja näin monta % kilometriä ajellaan sähköllä". Sähköllä, joka on tehty bensalla.
Ei näiden kanssa ole tarvetta eikä pitäisi puhua yhtään mistään muusta kuin todellisesta bensan/dieselin kulutuksesta, koska sen pohjalta myös CO2 päästöt määräytyvät.
TM talviautotesti oli muuten aika jännää luettavaa. Ladattavat eivät varsinaisesti loistaneet tässä....
-
Itseäkin ärsyttää Toyotan itselataava-termit, mutta ymmärrän sen markkinointimielessä täysin. Kohta jo kymmenen vuotta olen menettänyt hermoni, kun yrittänyt selittää tekniikasta ymmärtämättömille diesel-teroille, miksi Toyotan hybridit kuluttaa vähän. Diesel-Tero kun on onnistunut nakkikattilansa ennätyskulutuksen kesällä ilman ilmastointia myötätuuleen 70km/h saamaan alle vanhan Toyotan bensahybridin keskikulutuksen, niin siinä ei mikään fakta enää teron päätä käännä, kun ei ymmärrä polttisten hyötysuhteista ja Toyotan hyvin ainutlaatuisen hybridin voimansiirtotekniikan etuja, niin turha yrittää.
Toyota on jo pitkälle kolmatta vuosikymmentä tarjonnut hybridejä, niin se nyt vaan käsitteenä on sama kuin hybridi. Vasta ihan viime vuosina plugariviritysten yleistyttyä, hybridi on alkanut kääntyä plugarien suuntaan.
Joo, Toyotan perinteinen ””itselataava”” hybridi ei kulje milliäkään kuin polttoaineestaan saamalla energialla, mutta se onkin vain polttomoottoriauto, jonka taloudellisuus on ihan eri levelillä kuin polttikset ilman kunnollista hybriditekniikkkaa. Kaikki perus start-stopit ja nykivät automaatit tuntuu tuon jälkeen lähinnä kiusanteolta.
Pian 8 vuotta ollut tuollainen Tojon hybridi ja todella tyytyväinen ollut siihen, mutta silti viimeisin hankinta oli ihan vapari bensa manuaalilla ilman start-stoppia. Siinä on tosin himmelinä täysin muuttuvat venttiilien ajoitukset ja käy osakuormalla atkinson-työkiertoa. Maantieajossa vie todella vähän, kesä vielä kokematta, mutta silloin voisi alkaa lukema jopa kolmosella. Kaupungissa häviää tosin reilusti hybridille. Ja mietin ihan harrastusmielessä tehokkaampaa saksanseisojaa dieselinä, mutta järkisyyt voitti ja valinta kääntyi Volvon dieselvaihtoehdon kautta tuohon. Ehkä sitten, kun tuon hybridin on aika lähteä, ostan ekan dieselin, kun kukaan muu ei enää uskalla. Sen verran vastarannankiiski.
-
Todellakin. Vasta viime kesänä dieselin hommasin vanhan v40 etanoliksi muuttamani tilalle. Ei jaksa jatkuvasti tankata autoa ja nykyisellä pääsee sen lekendaarisen lapinreissun nyt tekemään +1000km rangella. :D
-
Vaimokin :-* sanoi tuossa taannoin, että "se taitaa olla meidän viimeinen diiseli" eli siihen on uskomista jotenka sanon, että seuraava auto ei tule olemaan enää diesel. Luultavasti mennään suoraan täyssähköön tai vähintään ladattava plugin hybrid. Toivottavasti joko Volvo tai Polestar. Mallia ei vielä uskalla sanoa, koska sellaista ei välttämättä ole edes esitelty... XC40 vähän paremmalla akustolla/rangella olisi ehkä sopivin tai jokin muu V60 cross countryn tyylinen ladattava hybridi (jos tuleekaan... Long range?) tai sähkömalli. Joka tapauksessa vähän korkeampi auto saisi olla jatkossakin eli normifarmariin tai porrasperään ei ehkä enää päädytä. Autokauppojen välirahoista olen ynnäillyt siten, että vaikka diesel olisi 2,5 €/L niin niihin, mihin olen itseäni kiusatakseni kysellyt, toisen välirahalla ajamme vielä 145 000 km eli vajaa 6 vuotta tai kalliimpaan 209 000 km eli vajaa 8,5v. Jotenka ei tässä dieselistä vielä kiire ole pois... :D Ehkä jossain 300tkm tai sen paremmalla puolella voisi dieselille jättää hyvästit.
Edit/muokkaus : kävin sattumalta katsomassa merkkiliikkeessä Polestar 2:sta ja istuin takapenkille, oli suuri pettymys ettei +180cm pitkät ihmiset sinne käytännössä mahdu ollenkaan!!! Eli tämä automalli ainakin itselläni putosi pois hankintalistalta, koska pitää sitä takamatkustajiakin ajatella... Ehkä sitten joku muu malli vähän korkeampana tosiaan joku XC40 tyyppinen sähköauto. Harmi ettei XC40stä saa nelivetona plugin-hybridinä...