Nyt on pakko kysyä että mistä ihmeestä tämä kumpuaa? Onko antaa vaikka jotain lähteitä tai perusteita? Maailman kaikki vääntöä tarvitsevat koneet, kuten valtamerilaivat tai junaveturit ovat dieseleitä juuri vääntövoimansa takia. Kukaan ei ehdota niihin bensakoneita koska "dieseleiden vääntö on urbaani legenda".
Samoin karavaanarit ja muut hommaavat mieluusti dieseleitä koska sen vain huomaa heti ajossa ja lompakossa millä sitä vaunua vetää. Rekat, kuormurit, hyötyautot ja jakeluautot ovat dieseleitä, ei bensakoneita.
Itsellä on ollut useita tehokkaita autoja, bensa- ja diesel. Etenkin bensa. Parhaimmissa bensakoneissa, kahdessa niistä 400 heppaa remmiahdettuna, on ollut yhtäpaljon vääntöä kuin nykyisessä 190hv dieselissä.
Ja kun Volvo foorumilla ollaan, jokainen voi vertailla t3, t4, t5 koneiden vääntöjä vastaavaheppaisiin d3, d4, ja d5. Ero on usein merkittävä kuten 300Nm vs 400Nm eli diesel voittaa 33%:lla. Olet myös itse myöntänyt että dieseleissä vääntö tulee alemmilla kierroksilla, eli niillä "arkiajossa" tärkeimmillä. Joten missä se näkyy että dieseleiden vääntö on urbaani legenda?
Valtamerilaivoissa ja junissa käytetään dieseliä yksinkertaisesti siksi että se on halvempaa, junassa taloudellisuduen takia, laivassa polttoaineen.
Sitä ei kukaan voi kiistää etteikö diesel moottorin taloudellisuus olisi ylivertainen bensiiniin verrattuna, jonka takia sellainen löytyy käytännössä kaikista hyötyajoneuvoista.
Jos nyt palataan kuitenkin tuohon vääntöön.. Sillä moottorin väännöllä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, koska vääntö ja teho ovat toisiinsa yhteydessä olevia suureita, eikä sitä moottorin vääntöä siirretä tiehen suoraan, vaan erilaisten hammasrattaiden kautta.
Jos kahdessa identtisessä autossa diesel moottori tuottaa 100hp@2000rpm tai bensakone tuottaa 100hp@4000rpm, kummallakin valitaan vaihde/välityssuhde jolla ollaan vaikka 50km/h nopeudessa juuri noissa kierroksissa kaasun pohjaan painaminen tuottaa saman kiihtyvyyden, koska renkaasta tiehen kohdistuva vääntömomentti on sama, täysin riippumatta siitä mikä moottorin vääntö on, kun se teho vaan on 100hv.
Tuon takia se vääntö on "legendaa", koska sillä moottorin tuottamalla vääännöllä ei ole merkitystä siellä missä sillä on merkitystä, eli renkaan ja tien välissä. Se vääntö siirretään sinne renkaaseen tehona.
Käytännössä se tietysti perstuntuma antaa tietoa että diesel potkii paljon kovempaa, koska se tapahtuu matalammilla kierroksilla, ja samalla se myös on sitä käytännössä, koska harva normaalisti ajaa niin korkeilla kierroksilla.
Jos mennään täysin perustekniikkaan, eli vapaasti hengittävä diesel ja bensakone, niin Voloissa täytyy mennä 80-luvulle. 2,4litraisen vaparideekun vääntö oli 146Nm, joka oli pienin vääntömomentti missään volvon koneessa (pl renun pikkukoneet 300sarjassa). Ja jo 80-luvulla puhuttiin dieselin väännöstä. Silloin kyse oli ehkä siitä tyhjäkäynnin tuntumassa olevasta sitkeydestä, joka oli seurausta osittain raskaammasta rakenteesta, osittain siitä että diesel tosiaan sytytti polttoaineen joka kerta, toisin kuin bensakone jossa hyvin matalilla kierroksilla seoksen muodostus alkaa muuttua huonoksi.
Mutta, kyllä mäkin dieselin ennemmin otan kuin bensakoneen - ihan sen tehon tuottoon liittyvien ominaisuuksian vuoksi, vaikka taloudellisuusaspektia ei otettaisikaan huomioon.
Ajoin 2016 vuotista manuaali transittia muutama vuosi sitten enkä tykännyt. Tyhjäkäynnin tuntumassa ei ollut vääntöä yhtään, 2000-3500 tjsp oli kaikki tapahtuma ja sit loppui. Kun vaihtoi vaihdetta, piti sen jälkeen odottaa ahtopaineiden nousua ennenkuin kiihtyminen jatkui.
Automaattina toimisi mutta ei manuaalina. Liekkö muillakin nykydieseleillä samaa ongelmaa?
Tuo heikko alavääntö on dieseleissä nykyän aika yleistä tiukkojen päästönormien takia, ja kun tuon yhdistää pakettiautojen tehorajoitettuihin moottoreihin, tulee tuollainen kummastakin päästä rajoitettu moottori, jonka toiminta-alue on hyvin kapea. JOs tuollaisella ajaa kokoajan, sen koneen metkut oppii, ja tietää että sitä ei kannata kierrättää liikaa eikä liian vähän, vaan paras toimivuus saavutetaan pitämällä kierrokset kokoajan siinä toiminta-alueen keskellä.
Sama ilmiö on myös isommissa kuorma-autojen moottoreissa, mutta sillä erolla että se toiminta-alue on kapea.
