Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 700, 900 & S/V90 => Aiheen aloitti: Sumppi - 07.04.2011, 20:18:18
-
Eli siis tuli tuossa tehtyä kansiremppaa Volvoon, jonka yhteydessä tuli vaihdettua myös bensasuodatin. Viimein monen koettelemuksen jälkeen, (mm. katkenneet pakosarjan pinnapultit ja bensavuoto suodattimen liitoksista) saatiin kone sille mallille, että sen voi lyödä käyntiin. Auto lähti ja lähtee edelleen hyvin käyntiin, mutta ongelmana on, että aluksi auto käy tyhjäkäyntiä n. 1100RPM, jonka jälkeen tyhjäkäynti alkaa seilata n. 500-1000RPM. Jonkin ajan kuluttua käynti tasoittuu, mutta kaasua painaessa kone miettii jonkun puoli sekuntia ja sen jälkeen nappaa kierroksia niin kuin pitääkin, mutta kierrosten laskiessa kierrokset taas humppaavat siellä 500-1000RPM. Eli nyt tarvittaisiin viisaampien neuvoja.
Rempan yhteydessä vaihdettiin luonnollisesti kaikki uudet tiivisteet, eli imusarjan- ja pakosarjantiivisteet ja venttiilikopan tiivisteet ja tottakai itse kannentiiviste. Koitin suihkutella jarrukliineriä imusarjaan, tuloksetta ja tutkailin myös bensapumpun relettä ja suutinrelettä, jotka näyttivät juotosten perusteella olevan kunnossa. Molemmat bensapumput pyörivät. Liittimet menivät oikeaan paikkaan, eli ei käynyt sitä, että starttisuuttimen ja ruiskun lämpötila-anturin liittimet olisivat menneet väärin päin. Pitää vielä mittailla antureista vastusarvot, jos niihin olisi vaikka ilmaantunut jotain vikaa.
Itseä mietityttää se, että bensapumpun suunnalta kuuluu sellainen hieman ryystävä ääni, kun kierrokset tippuvat sinne viiteensataan ja olen yrittänyt kiristää suodattimen liitäntöjä, tuloksetta. Bensan hajua ei myöskään esiinny.
-
Ettei olis ne piuhat ristissä sininen-musta, sininen kuuluu mustaan ja musta siniseen.
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=1575.msg34868#msg34868
-
Johdot on ihan oikeassa paikassa, eli EI väri väriin vaan just toisinpäin.
-
imuputkessa vuoto tai bypass letkuissa? itellä pässin letku oli halki ja juurikin tuommosta taiteilua.
-
Kävin just irrottamassa turbon ja IMM:in välisen letkun ja huomasin, että ahtimen kompurakoteloon kiinnitetty hukkaportin letkunippa oli hajonnut. Eli voisiko nuo käyntiongelmat johtua siitä, että kone saa sen reiän kautta ylimääräistä ilmaa ja sen takia käy laihalla? Miten tuon voisi korjata? Kattelin sitä kompurakoteloa ja huomasin, että sinne nipan luokse on tehty sellainen "lovi" siihen kompurakotelon ahtoputkilähdön sisään, eli kuuluuko siihen loveen joku lukitsinlevy, joka pitää nipan paikoillaan? Ahtimena on vakio T3.
-
juurikin tuo riittää motikka koneessa aiheuttamaan käyntihäröjä.
-
Ok. Mutta mikä olisi paras konsti korjata se nippa? Vedänkö vaan kylmän viileesti siihe kierteet ja käyn hydrauliikkaliikkeestä ostaa siihe sellasen kierrettävän nipan? Vai olisko joku esim. lämpösovite parempi tapa?
-
eikös siinä ole vakiona kierre? jos ei niin tekee sen ja nippa päälle.
-
Tulikin mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että tulppaisi kompurakotelosta sen reiän ja vetäisi hukkaportin ohjauksen imusarjalta? En viitsi ruveta kierteitä tekemään kompurakoteloon, ettei vaan missään nimessä halkea. Eli jos reiän tulppaa, niin voiko hukkiksen ohjauksen ottaa t/y -haaralla jostain alipaineletkusta? Ja sitten, millä reikä kannattaa tulpata? Kestääkö esim. kemiallinen metalli? Tiedän, että kuulostaa raneviritykseltä, mutta voisihan tuollainen toimiakin.
-
Ota se portin ohjaus vaan siitä vanhasta paikasta. Jos otat sen imusarjalta, siihen tulee lisää viivettä mikä ei ole hyvä asia.
Kierrät nätin jengan siihen nipalle, ei se siihen hajoo.
Tarvitessa poraat ensin isomman reiän ja sitten uus iso kierre nipalle, älä yritä korjata vanhaa rupujengaa millin isommalla tapilla.
Tuosta lovihommasta taas, parempi jos saisit siitä kuvan tänne. :)
-
Tulikin mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että tulppaisi kompurakotelosta sen reiän ja vetäisi hukkaportin ohjauksen imusarjalta? En viitsi ruveta kierteitä tekemään kompurakoteloon, ettei vaan missään nimessä halkea. Eli jos reiän tulppaa, niin voiko hukkiksen ohjauksen ottaa t/y -haaralla jostain alipaineletkusta? Ja sitten, millä reikä kannattaa tulpata? Kestääkö esim. kemiallinen metalli? Tiedän, että kuulostaa raneviritykseltä, mutta voisihan tuollainen toimiakin.
Ei missään tapauksessa kaasuläpän jälkeen vaan aina ennen sitä.
Jos otat ohjauksen kaasuläpän jälkeen hukkaportti ei aukea vaikka laskisit jalan kaasulta vaan yrittää ahtaa edelleen ja sen seurauksena joka paikka antaa ennenpitkää periksi (cooleri tai putkisto).
Kaikki paikat turbon kompurapesän ja kaasuläpän välissä ovat yhtä hyviä ja asettavat ahdot sellaisiksi, kuin siinä pisteessä paine on, johon ohjausletku on liitetty.
Itsellä hukkaportin ohjaus on otettu tyhjäkäyntisolenoidin putkesta reilun puoli vuotta ja rapiat 15tKm sillä on menty.
Ei aiheuta mitään ongelmia tai viiveitä. Pitää ainoastaan paineet siinä paikassa missä letku on sellaisina kun on säädetty, kompensoiden dynaamiset ja staattiset painehäviäöt coolereissa yms. paikoissa. :juhau:
-
ite olen kans ihmetelly tuota "lisää viivettä" juttua tuon hukkaportin ohjauksen paikasta, itellä on ollu ja pysyy ahtoputkessa kaasuläpän juuressa tuo lähtö, juurikin paine yms häviöiden minimoimiseksi. ja ei ole piikkaillu paineet eikä tappeluttanu enempää.
-
ite olen kans ihmetelly tuota "lisää viivettä" juttua tuon hukkaportin ohjauksen paikasta, itellä on ollu ja pysyy ahtoputkessa kaasuläpän juuressa tuo lähtö, juurikin paine yms häviöiden minimoimiseksi. ja ei ole piikkaillu paineet eikä tappeluttanu enempää.
Ei se viivettä lisää mihinkään muuhun kuin paineiden nousun taittumiseen kompurapesässä kaasua höllättäessä. :D
Itsepaineensäädön nopeuteen sillä ottopaikalla ei ole merkitystä. Se ohjauspaineen ottopaikka on se piste mihin paine säätyy hukkaportin mukaisesti.
Pikemminkin läheltä kaasuläppää ohjattaessa hyötynä on se, että ahdoilla ajettaessa ja nopeasti kaasua vapautettaessa paineet läpän luona laskevat nopeammin. Se, onko noista millisekunneistä mitään käytännön hyötyä on sitten insinööripornon puolella. :juhau:
Mutta jos joku tietää asian paremmin tai on havainnut toisin, niin kertokoot myös meille.
-
Noniin, täällähän onkin asiantuntevia lausuntoja liittyen aiheeseen hukkaportin ohjaus. En väitä vastaan lainkaan, totean vain että eivät sitten nuo ahtimien valmistajat ymmärrä yhtään mitään näistä hommista, jättäisivät suosiolla muille sellaisille nämä hommat jotka tietävät mitä tekevät.
Patentoikaa nyt äkkiä nuo modaukset, joku pian kähmii ne. :)
Ps. Kummassa paikassa luulette ahtopaineen nousevan nopeammin, kaasuläpällä vai ahtimella?
Eipä tässä muuta tällä kertaa ja vääntämään en ala. Kiitos ja kuulemiin. :D
-
Noniin, täällähän onkin asiantuntevia lausuntoja liittyen aiheeseen hukkaportin ohjaus. En väitä vastaan lainkaan, totean vain että eivät sitten nuo ahtimien valmistajat ymmärrä yhtään mitään näistä hommista, jättäisivät suosiolla muille sellaisille nämä hommat jotka tietävät mitä tekevät.
Patentoikaa nyt äkkiä nuo modaukset, joku pian kähmii ne. :)
Asiantuntevuudesta en tiedä, mutta omista kokemuksistani kerroin.
Mitä turbon valmistajiin tulee, niin ei heidän interssinsä ole parhaassa paikassa tms. vaan paljolti muualla.
Auton valmistajalle merkitsee taasen kokonpano huomattavan paljon.
Patenttia ns. yleisesti tiedetyille asioille ei saa. Ja ei myöskään julkaistuille jutuille.
Eikä kyseessä taatusti ole 252R tai minun tekemä keksintö, vaan hommaa on varmasti kokeilu aikaisemminkin.
Edit; Kaverillani on myös ahtopaine otettu samalla tavalla kuin minulla, eli meitä on jo ainakin kolme volvoilijaa, jotka ovat tehneet yllä kuvatusti. :pomo:
Ps. Kummassa paikassa luulette ahtopaineen nousevan nopeammin, kaasuläpällä vai ahtimella?
Eipä tässä muuta tällä kertaa ja vääntämään en ala. Kiitos ja kuulemiin. :D
Olisikohan tässä nyt ajatusvirhe? Kompurapessä paine nousee ensin mutta mitä merkitystä sillä on?
Eikös se ahtopaine imusarjassa ja lopulta sylinterissä ole se tärkein seikka, jos ahtamisella tavoitellaan tehon/hyötysuhteen nousua?
Jolloin... ahtopaineen säätöpisteellä on merkitystä jos järjestelmässä on painehäviöitä (kuten orkkis coolerilla taatusti on), jolloin juuri ennen kaasuläppää oleva ahtopaine on se merkittävin seikka moottorin osalta.
Jos ahtimelta paine on vaikka 1bar ja ennen kaasuläppää se on 0,5 bar (häviöiden vuoksi), niin millaisen hukkaportin kellon tarvitset saadaksesi 1 bar ahtopaineen? Tai millaisen ahtopaineen saat kompurapesästä 1 baarin kellolla vs. imusarja?
Tai osaako Hevonen kertoa, mitä mahdollista haittaa tuosta kaasuläpän edestä mittaamisessa on?
-
Tai osaako Hevonen kertoa, mitä mahdollista haittaa tuosta kaasuläpän edestä mittaamisessa on?
Ihan pienellä vaan, kiitos...Ei mun tarvii, tehän esititte uuden tavan tehdä tää homma. Itse olin perinteisen tavan kannalla.
Ehkä teidän pitäisi perustella tämän teidän käyttämän tavan paremmuus vrt perinteinen.
Waiting...
Silti en väännä, kunhan oon utelias.
-
nooh, jotku ei vaan halua kokeilla mitään, taikka edes vaivaudu katselemaan miten joissain yleisissä laitteissa on toteutettu.
vaan anyway, sama miten sen toteuttaa, kuha toimii :)
-
Ihan pienellä vaan, kiitos...Ei mun tarvii, tehän esititte uuden tavan tehdä tää homma. Itse olin perinteisen tavan kannalla.
Ehkä teidän pitäisi perustella tämän teidän käyttämän tavan paremmuus vrt perinteinen.
Waiting...
Silti en väännä, kunhan oon utelias.
No, kirjoitin kohteliaasti isolla etukirjaimella, koska pidin sitä kohteliaana ja asiallisena tapana, kuten teitittelyä tuntemattomille ihmisille (me kun emme tiettävästi tunne toisiamme henkilöinä).
En usko että tapamme olisi mitenkään uusi tai ennalta tuntematon (siis hukkaportin ohjauspaikka). :)
Minä tulkitsin kirjoituksesi siten, että kritisoit tapaamme (kaverini&minä&252R) ohjata hukkista. Antaen epämääräisen viittauksen, että menetelmässä olisi jotakin vikaa. ???
Halusin tiedustella sinulta siinä mahdollisesti olevaa puutetta tai haittaa.
Kuten aikaisemmin viesteissäni kommentoin, edut ovat...
Vähäisen ymmärrykseni mukaan esittämämme hukkaportin ohjaustapa poistaa kompurapesästä ohjaamisen puuteita. Jotka ovat mielestäni painehäviöiden (dynaamiset/staattiset) kompensointi.
Enkä minä väännä tästä, vaan keskustelen akateemisella mielenkiinnolla oppiakseni jotakin uutta niiltä, joilla on tietoa tai kokemuksia asiasta. :hello:
Mutta ymmärtääkseni sinä (Hevonen) heitit kommentin, joka on lähinnä Argumentum ad logicam (http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_logicam), joten kysyn sinulta sille premissejä.
Ja valitan, en osaa yksikäsitteisemmin esittää asiaa sinulle... :-[
-
No, kirjoitin kohteliaasti isolla etukirjaimella, koska pidin sitä kohteliaana ja asiallisena tapana, kuten teitittelyä tuntemattomille ihmisille (me kun emme tiettävästi tunne toisiamme henkilöinä).
En usko että tapamme olisi mitenkään uusi tai ennalta tuntematon (siis hukkaportin ohjauspaikka). :)
Minä tulkitsin kirjoituksesi siten, että kritisoit tapaamme (kaverini&minä&252R) ohjata hukkista. Antaen epämääräisen viittauksen, että menetelmässä olisi jotakin vikaa. ???
Halusin tiedustella sinulta siinä mahdollisesti olevaa puutetta tai haittaa.
Kuten aikaisemmin viesteissäni kommentoin, edut ovat...
Vähäisen ymmärrykseni mukaan esittämämme hukkaportin ohjaustapa poistaa kompurapesästä ohjaamisen puuteita. Jotka ovat mielestäni painehäviöiden (dynaamiset/staattiset) kompensointi.
Enkä minä väännä tästä, vaan keskustelen akateemisella mielenkiinnolla oppiakseni jotakin uutta niiltä, joilla on tietoa tai kokemuksia asiasta. :hello:
Mutta ymmärtääkseni sinä (Hevonen) heitit kommentin, joka on lähinnä Argumentum ad logicam (http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_logicam), joten kysyn sinulta sille premissejä.
Ja valitan, en osaa yksikäsitteisemmin esittää asiaa sinulle... :-[
Ensinnäkin haluan kiittää siitä että pyrit esittämään asian mahdollisimman yksinkertaisesti minulle...
Itselläni ei akateemista mielenkiintoa kyseiseen aiheseen riitä, pyrin antamaan kyseiseen ajoneuvoon mielestäni sopivan korjaustavan enkä vääntämään, niinkuin aiemmin taisin mainitakin.
Tarkkaan aiemman kirjoitukseni luettuasi varmaankin huomasit että en väittänyt vastaankaan tuohon ohjauksen paikanvalintaan, onhan niin monasti tehty. Itse nyt puhuin vain kyseisestä automallista ja sen modauksesta, niinkuin täällä korjaamossa on ollut tapana tehdä, kun joku jotakin kysyy. (otsikko)
Pahoitteluni, jos esitin asian niin että se johti käsitykseen yleistyksestä.
Jos tuo ahtimen nippa on murtunut, mielestäni siihen on vähintäänkin yhtä helppoa tehdä uusi nippa kuin alkaa sitä tukkimaan kunnollisesti. Välttyy myös siltä uuden ohjauspaikan tekemiseltä.
Osaltani tämä kirjeenvaihto korjaamo-osiossa voidaan lopettaa, se ei liene oikea tapa. Kiitos taas. :hello:
-
Jos tuo ahtimen nippa on murtunut, mielestäni siihen on vähintäänkin yhtä helppoa tehdä uusi nippa kuin alkaa sitä tukkimaan kunnollisesti. Välttyy myös siltä uuden ohjauspaikan tekemiseltä.
Osaltani tämä kirjeenvaihto korjaamo-osiossa voidaan lopettaa, se ei liene oikea tapa. Kiitos taas. :hello:
Joo, tämä keskustelu ohjauspaikasta menee OT:n puolelle tässä ketjussa.
Omassa tuo ohjauspaikan vaihto on tehty kuparisella T-haaralla ja supistimella (normi LVI-kamaa). Tosin laiskuuttaan supistin on juotettu T-haaraan kiinni mutta sen voi toteuttaa ilman juotoksiakin.
Tällöin tarvittavat työkalut ovat veitsi, T-haara, Supistin, Letkua/putkea ja klemmareita.
Ja tietysti se orkkispaikka kompura pesästä pitää tulpata hyvin.
-
No niin nyt on tehty kompurakoteloon kierteet ja nippa uusittu, mutta käyntiin sillä ei ollut mitään vaikutusta. Eli edelleen tilanne on se, että aluksi kone käy ihan hyvin tyhjää noin puolen minuutin ajan, jonka jälkeen kierrokset humppaavat 500-1000RPM välillä. Vähän ajan päästä käynti tasoittuu, mutta kohta taas alkaa veivaaminen. Kun koneelle antaa kierroksia, niin kierrosten laskiessa kone meinaa sammua ja sammuukin, jos oikein kierrättää. Voiko alipaineletkujen vuodot tosiaan aiheuttaa noin pahaa käyntihäiriötä? Letkuissa ei ole mitään isoja halkeamia, mutta niitä puristellessa huomaa pieniä halkeamia, eli eivät ne voi älyttömiä vuotaa. Letkut uusin joka tapauksessa.
-
Sain samanlaisia oireita aikaiseksi, kun unohdin huohotusletkun irti hukkaporttia räplätessäni.
Kierroksilla ei huomannut eroa ja tyhjäkäynti vaelsi tuohon tyyliin mutta kone ei kyllä ollut sammumassa.
Saman tempun oma kone teki myös silloin bypass venttiili kokeissani laitoin liian jäykän jousen (bypass pysyikin kiinni).
Jolloin kone sammuikin paristi kun päästi kaasun vedon jälkeen. Ja tyhjäkäynti veivasi ylös-alas samoilla lukemilla.
Tuollaiset oireet saat myös siten, että bypassin letku on irti, koska tyhjäkäynnillä (alipaine imusarjassa) bypass on levällään kuin jokisen eväät.
Joten kyllä nuo alipaineletkujen viat voivat helposti aiheuttaa tuollaisia oireta.
Automaagissa on (itsellä) normaalia, että käynnistyksen jälkeen (oli kylmä tai kuuma) kone käy hetken korkeammilla kierroksilla (1100-1500rpm) koneen lämpötilasta riippuen. Reilulla pakkasella vasta nousee tuonne 1500rpm ja pitää niitä pidempään.
Kuumana tuo 1100rpm kestää vain sekunnin ja laskee sitten normaali lukemaan.
-
Tarkotatko sä sitä letkua, mikä menee huohotuspöntöltä ilmanputsariin? Vai onko siellä sit enemmänki niitä huohotusletkuja? Bypassin ja imusarjan välinen alipaineletku on uusittu, kuten myös bp-säätimen letku. Kuuluuko sen ihme "venttiilin" siinä bypassin letkussa olla siten, että nuoli osoittaa imusarjaan päin?
-
Tarkotatko sä sitä letkua, mikä menee huohotuspöntöltä ilmanputsariin? Vai onko siellä sit enemmänki niitä huohotusletkuja? Bypassin ja imusarjan välinen alipaineletku on uusittu, kuten myös bp-säätimen letku. Kuuluuko sen ihme "venttiilin" siinä bypassin letkussa olla siten, että nuoli osoittaa imusarjaan päin?
Ok, se menee siis B200ET pannussa putsarille?
B230FK/FT pannuissa se menee IMM-jälkeen turbon imupuolelle. Eli järjestelmään pääsee lisäilmaa IMM jälkeen, joka aiheuttaa sekoilua systeemissä.
Tarkasta joka tapauksessa pässin toiminta ja sen letkut huolella.
Bleedistäsi en tiedä...
-
Siis tolla "venttiilillä" tarkotin sitä mötikkää mikä tulee bypassin ja imusarjan väliseen alipaineletkuun. Bleediä mul ei oo ollenkaa. Miten ton pässin toiminnan voi tarkistaa? Kansi auki ja kattoo onko kaikki osat ehjät? Vai pitääkö sille tehdä "imutesti" eli alipaineletku irti ja imasee, jos tulee ilma läpi, niin silloin kalvo rikki?
-
Siis tolla "venttiilillä" tarkotin sitä mötikkää mikä tulee bypassin ja imusarjan väliseen alipaineletkuun. Bleediä mul ei oo ollenkaa. Miten ton pässin toiminnan voi tarkistaa? Kansi auki ja kattoo onko kaikki osat ehjät? Vai pitääkö sille tehdä "imutesti" eli alipaineletku irti ja imasee, jos tulee ilma läpi, niin silloin kalvo rikki?
Kuuluuko siinä imusarjan ja bypassin välisessä letkussa edes olla mitään venttiiliä..? Itsellä ei ainakaan ole eikä ole kai ollut koskaan. ::) Koneena myös siis tuo b200et.
-
Siis tolla "venttiilillä" tarkotin sitä mötikkää mikä tulee bypassin ja imusarjan väliseen alipaineletkuun. Bleediä mul ei oo ollenkaa. Miten ton pässin toiminnan voi tarkistaa? Kansi auki ja kattoo onko kaikki osat ehjät? Vai pitääkö sille tehdä "imutesti" eli alipaineletku irti ja imasee, jos tulee ilma läpi, niin silloin kalvo rikki?
En muista sen nuolen suuntaa mutta punainen puoli imusarjaan päin. Voin sen nuolen suunnankin joku päivä tuolta pihalta katsoa. Sehän on eräänlainen hidastin se venttiili.
Imutesti on hyvä mutta tee se niin että imaiset alipaineen ja pidät sen, letku tukkoon ja katsot pysyykö mäntä ylhäällä vai alkaako tulemaan alas, ainakin alaletku pitää ottaa irti että pääsee jollakin kokeilemaan männän liikkeen. Helpointa on napata pässi käteen ja katsoa. Isompi vuoto tuntuu tietenkin helposti.
Yhdessä omassa et:ssä aivan inasen vuotava pässi teki temppujaan, ei tosian tarvitse paljoa vuotaa läpi..
Venttiili
http://i77.photobucket.com/albums/j75/Vapiti/HPIM1464.jpg
Pässi
http://i77.photobucket.com/albums/j75/Vapiti/HPIM2308.jpg
-
..Niin, se nuoli on sinne imusarjaan päin, kyllähän tuo värivinkkikin toimii. Tulihan varmistettua homma.
-
No niin nyt on pässi purettuna ja kunto on näillänäkymin ihan hyvä, koska kun alipaineletkua imee, niin mäntä nousee. Samoin myös, kun männän ensiksi painaa ylös ja laittaa sormen alipaineletkun päähän, mäntä tulee ensiksi pikkuisen alaspäin, mutta ei painu lepoasentoonsa ennenkuin ottaa sormen pois letkunsuulta. Pitäisikö tuolle tehdä vielä pitempiaikainen testi, eli pässiin alipaine ja esim. ruuvilla tukkii letkun ja antaa olla jonkin aikaa ja katsoo, onko alipaineet pysyneet?
Niin ja sitten sellainen kysymys, että kuuluuko tuossa pässin kiinnityslipareen ja itse pässin välissä olla joku tiiviste? Kiinnityspultitkin oli aika löysässä, joten ei kai sekään ole poisluettuna, että olisi sieltä vuotanut...
-
En tiiä kuuluuko alunperin olla tiiviste mutta helppohan se on siihen tehdä. :)
Tuskin se on alunperin ollut metallilaipat vastakkain..?
-
Ei vaikuttanu käyntiin mitenkään vaikka laittoi sen tiivisteen sinne. Alipaineletkuja irrotellessa tuli samalla putsattua lisäilmaluistikin.
Jos letkujen vaihto ei hyödytä mitään, niin mikä voisi olla seuraava tarkastuskohde? Olisiko sittenkin vain tullut asennusvirhe kannentiivisteenvaihdossa, koska vedet ovat aikalailla öljyisen näköisiä, mutta öljyt eivät ole menneet sameaksi, eikä öljyn määrä ole lisääntynyt (voihan se öljy olla sitä vanhaakin, mikä oli päässyt jäähdytysjärjestelmään ennen kansiremppaa). Eikös vuotava kannentiiviste voi aiheuttaa tuommoista tyhjäkäynnin humppaamista?
Eilen autoa käynnistettäessä se ei meinannut lähteä millään käymään ja aina välillä lupaili. Monen starttiyrityksen jälkeen auto onneksi käynnistyi. Eikös tämä juuri viittaa imuvuotoon tai anturivikaan?
-
Eilen autoa käynnistettäessä se ei meinannut lähteä millään käymään ja aina välillä lupaili. Monen starttiyrityksen jälkeen auto onneksi käynnistyi. Eikös tämä juuri viittaa imuvuotoon tai anturivikaan?
mitähän vikakoodia se tarjoais?
nyt kun oman auton sain kuntoon ni kokeiles kuinka lähtee käymään roikan päässä olleena.
-
Motronicista ei pysty lukee vikakoodeja. Kun kone on lämmin, auto lähtee laakista käymään.
-
Eihän lisäilmaluistin ja kaasuläppäkytkimen töpsät vaan ole vaihtaneet paikkaa? :P
Et kai sitä kansipahvia sinne väärin ole saanut jos yhtään oot näitä juttuja tehnyt ja oli 2-litraisen pahvi eikä 2.3. :-[
-
Noi töpsät ei oo vaihtanu paikkaa, koska rempan aikana niitä ei edes irrotettu. En kyllä omasta mielestäni tehnyt mitään väärin tiivistettä laittaessa.
Tuon tiivisteen "käypäisyydestä" on paha mennä sanomaan mitään, koska varaosaputka, josta tiivisteen ostin, väitti tiivisteen sopivan molempiin. Kannen pultitkin löysäsin ja kiristin oikein( Löysäyksessä kaikkia vähän kerrallaan, päinvastaisessa järjestyksessä kuin kiristysjärjestys. Kiristyksessä keskeltä reunoillepäin kiristäen 1. 20nm 2. 60nm ja 3. 90 astetta, eikös ne näin pitäisi mennä? ). Vai voisiko kansi olla niin kiero, että tiiviste ei pidä? Kansi ei nimittäin käynyt koneistamolla ennen kiinnilaittoa. Toisaalta taas, ei kai kansi mene umpikieroon, ellei ole päässyt keittämään?
-
Tuon tiivisteen "käypäisyydestä" on paha mennä sanomaan mitään, koska varaosaputka, josta tiivisteen ostin, väitti tiivisteen sopivan molempiin.
Kannattaa vaihtaa varaosaliikettä aika näppärästi. Onhan tuon 200-230 porauksessa melko iso ero. Liekkirengas ei osu mitenkään kohilleen.
Tämä nyt on mun vaatimaton mielipide, saat kohta lisää asiatietoa tähän liittyen. Varmaankin... :D
-
Noi töpsät ei oo vaihtanu paikkaa, koska rempan aikana niitä ei edes irrotettu. En kyllä omasta mielestäni tehnyt mitään väärin tiivistettä laittaessa.
Tuon tiivisteen "käypäisyydestä" on paha mennä sanomaan mitään, koska varaosaputka, josta tiivisteen ostin, väitti tiivisteen sopivan molempiin. Kannen pultitkin löysäsin ja kiristin oikein( Löysäyksessä kaikkia vähän kerrallaan, päinvastaisessa järjestyksessä kuin kiristysjärjestys. Kiristyksessä keskeltä reunoillepäin kiristäen 1. 20nm 2. 60nm ja 3. 90 astetta, eikös ne näin pitäisi mennä? ). Vai voisiko kansi olla niin kiero, että tiiviste ei pidä? Kansi ei nimittäin käynyt koneistamolla ennen kiinnilaittoa. Toisaalta taas, ei kai kansi mene umpikieroon, ellei ole päässyt keittämään?
Jos sulla on venyvät uudemmat pultit, ei niitä löysätä, ne vedetään kerrasta oikein.
-
Siis en mä niitä tietenkään löysännyt siinä kiristysvaiheessa yhtään. "Löysäämisvaiheella" tarkotin sitä tilannetta kun kansi otettiin pois paikoiltaan. Kiristysvaiheessa vedin kerrasta kireelle ja uusilla pulteilla. Pultinreiätki muistin putsata hyvin.
-
Pitkästä aikaa remppa jatkuu ja nyt on taas kerran kansi irti ja se tiiviste oli liian iso. Tai ainakin omasta mielestäni, koska tiivisteen "sylinterinreiät" olivat millikaupalla isommat kuin lohkossa. Tällä kertaa kansi lähtee suosiolla koneistamolle.
Eli voiko kansi vuotaa noin paljon, jos tiiviste on liian iso/kansi kiero tai oikeastaan molemmat? Vai voisiko kansi tai lohko olla halki? Eikös yleensä kannen haljetessa paisariin tule kova paine, joka turskauttaa nesteet pihalle samantien? Tässä tapauksessa paisariin ei tullut normaalia suurempaa painetta.
Miten lohkon vuodon voi todeta?
-
Kyllähän se voi vuotaa, ja näkeehän sen pahvistakin että onko se vuotanu. Uus oikeanlainen eli pikulohkosen pahvi ja kasaan.
-
Tuon tiivisteen "käypäisyydestä" on paha mennä sanomaan mitään, koska varaosaputka, josta tiivisteen ostin, väitti tiivisteen sopivan molempiin.
Vaihda putkaa. Jos porauksessa on eroa vaikkapa esim. 6mm, ei kai se pahvi ole sama. :nohnoh
-
Putka vaihtui kaikkien suosimaksi Motonetiksi ja tuon tiivistesarjan sisältämä kannentiiviste on halkaisijaltaan oikeanlainen ja näyttääkin paljon jämäkämmältä.
Mietin vaan, että tuskin kansivuodon korjaaminen sitä käyntihäiriötä korjaa, mutta siitä varmaan lisää sitten kun kone on taas saatu kasaan.
Tuli vielä mieleen sellainen kysymys, että voiko koneen asettaa ns. "väärään" yläkuolokohtaan, kun kampiakselihan kiertää kaksi kierrosta työkierron aikana? Omasta mielestäni sillä ei pitäs olla mitään väliä, jos nokka-akseli on kohdillaan ja kampuran merkki myös vastamerkkinsä kohdalla. Vauhtipyörän anturithan vaan tunnistaa, milloin moottori on jonkun sylinterin yläkuolokohdassa ja varsinaisen "liipaisun" hoitaa virranjakajan pyörijä? Eli kunhan vaan merkit on kohdillaan, niin sillä ei ole mitään väliä, onko ykköspytty puristus- vai pakotahtinsa yläkuolokohdassa? ( 1. ja 4. pytyt muodostavat "yläkuolokohtaparin", samoin 2. ja 3. pytyt ). Vai olenko aivan metsässä?
-
Et ole. :)
-
Tuli mieleeni sellainen kysymys, että monta stefaa nokalle pitäis olla? Tiivistesarjassa tuli kaks samankokosta stefaa ja ne käy ainoastaan nokka-akselin hihnapuolelle. Eli kuulusko siellä olla stefa myös jakajan puolella vai hoitaako virranjakajan o-renkaat jakajapuolen tiivistyksen kokonaan?
Niin ja niitä o-renkaitahan on vain kaksi? Eli se iso ja sit semmonen tosi pieni, joka menee nokan sisään.
-
Se toinen stefa on apuakselille. Jakajan sisällä akselin ja laipan välissä on myös tiiviste, tapauksesta riippuen stefa tai o-rengas, ne jakajan akselia jakajasta irrottamatta vaihdettavissa olevat eivät ole liikkuvien pintojen välissä, vaan ns staattisia tiivisteitä.
PS: jos ostit tiivistesatsin motonetista, tarkista mitä ne stefat on. Jos lukee ScanTech eikä mitään muuta stefassa, heitä suoraan roskiin, säästät paljon vaivaa kun ei mene 500km päästä stefajumppa uusiks. Nimim: kahteen kertaan motonettistefat jakopäähän laittaneena.
-
Ei oo Scantechin stefat onneks.
Niin ja erään tutun mielestä venttiilinvarren kumit pitäisi kuulemma jollain "holkilla" naputtaa paikalleen, koska muuten ne nousevat venttiilin mukana ylös. Pitääkö paikkansa vai riittääkö, että ne vain painetaan sormin ohjarin ympärille? Näissä turbomalleissahan niitä kumeja ei pitäisi olla ollenkaan?
EDIT: Oho, piti sanoa että pakoventtiileissä ei niitä kumeja ole. Kyllä sieltä imuventtiileistä sellaset löyty.
-
Kyllä varmana kuuluu ohjurinkumit olla imuvenoissa. Sormin menee paikalleen tai sitten kevyesti sillä hylsyllä.
-
Riippuu kumeista. Yleisimmät on sellaisia että ne naputellaan sopivan holkki/tappi yhdistelmän kanssa ohjurin päälle ja varmistukseksi tippa pikaliimaa.
Mutta vinokoneen kumit (4 kpl vain imuohjaimille) eivät keskitä itseään. Eli ensin pitää laittaa venttiili paikalleen, sitten tippa öljyä venttilinvarrelle ja painat kumin ensin venttiilin varrelle ja sitten ohjuriin.
-
Asia selvä. Hyvä että sai tällekin asialle varmistuksen etten vielä kasaa kantta kokonaan. Mitä jos sinne pakoventtiileihin laittaa ne kumit vaikka siellä ei niitä kuuluisi ollakaan? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.
-
Mitä jos sinne pakoventtiileihin laittaa ne kumit vaikka siellä ei niitä kuuluisi ollakaan? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen.
Ei muistaakseni mahdu... :P
-
Eikä kannata. On vaan hyvä jos pari tippaa enemmän menee öljyä venttilinvarrelle jolloin ohjaimet kestää kauemmin. ;)
Pakopuolella on paine joten se ei ime niin öljyä ohjaimen läpi kuin imupuolelta jonne kumit laitetaan.
-
Ikinä en oo noilla ventiileillä ohjurinkumia "keskittänyt". Ei se nyt kovin moneen asentoon mene kun sen siihen suoraan painaa. Voihan sen toki noin tehdä, hyvin ovat toki kestäneet ilman kyseistä operaatiota. ???
Joskus piruuttani kokeilin pako-ohjuriin kumia ja ei muistaakseni mahtunut olemaan, liekö pako-ohjuri pitempi, en oo mittaillut. :facepalm: