740 turbo ei käy kunnolla (B200ET)

Eli siis tuli tuossa tehtyä kansiremppaa Volvoon, jonka yhteydessä tuli vaihdettua myös bensasuodatin. Viimein monen koettelemuksen jälkeen, (mm. katkenneet pakosarjan pinnapultit ja bensavuoto suodattimen liitoksista) saatiin kone sille mallille, että sen voi lyödä käyntiin. Auto lähti ja lähtee edelleen hyvin käyntiin, mutta ongelmana on, että aluksi auto käy tyhjäkäyntiä n. 1100RPM, jonka jälkeen tyhjäkäynti alkaa seilata n. 500-1000RPM. Jonkin ajan kuluttua käynti tasoittuu, mutta kaasua painaessa kone miettii jonkun puoli sekuntia ja sen jälkeen nappaa kierroksia niin kuin pitääkin, mutta kierrosten laskiessa kierrokset taas humppaavat siellä 500-1000RPM. Eli nyt tarvittaisiin viisaampien neuvoja.

Rempan yhteydessä vaihdettiin luonnollisesti kaikki uudet tiivisteet, eli imusarjan- ja pakosarjantiivisteet ja venttiilikopan tiivisteet ja tottakai itse kannentiiviste. Koitin suihkutella jarrukliineriä imusarjaan, tuloksetta ja tutkailin myös bensapumpun relettä ja suutinrelettä, jotka näyttivät juotosten perusteella olevan kunnossa. Molemmat bensapumput pyörivät. Liittimet menivät oikeaan paikkaan, eli ei käynyt sitä, että starttisuuttimen ja ruiskun lämpötila-anturin liittimet olisivat menneet väärin päin. Pitää vielä mittailla antureista vastusarvot, jos niihin olisi vaikka ilmaantunut jotain vikaa.

Itseä mietityttää se, että bensapumpun suunnalta kuuluu sellainen hieman ryystävä ääni, kun kierrokset tippuvat sinne viiteensataan ja olen yrittänyt kiristää suodattimen liitäntöjä, tuloksetta. Bensan hajua ei myöskään esiinny.

Ettei olis ne piuhat ristissä sininen-musta, sininen kuuluu mustaan ja musta siniseen.

http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=1575.msg34868#msg34868

Johdot on ihan oikeassa paikassa, eli EI väri väriin vaan just toisinpäin.

imuputkessa vuoto tai bypass letkuissa? itellä pässin letku oli halki ja juurikin tuommosta taiteilua.

Kävin just irrottamassa turbon ja IMM:in välisen letkun ja huomasin, että ahtimen kompurakoteloon kiinnitetty hukkaportin letkunippa oli hajonnut. Eli voisiko nuo käyntiongelmat johtua siitä, että kone saa sen reiän kautta ylimääräistä ilmaa ja sen takia käy laihalla? Miten tuon voisi korjata? Kattelin sitä kompurakoteloa ja huomasin, että sinne nipan luokse on tehty sellainen "lovi" siihen kompurakotelon ahtoputkilähdön sisään, eli kuuluuko siihen loveen joku lukitsinlevy, joka pitää nipan paikoillaan? Ahtimena on vakio T3.

juurikin tuo riittää motikka koneessa aiheuttamaan käyntihäröjä.

Ok. Mutta mikä olisi paras konsti korjata se nippa? Vedänkö vaan kylmän viileesti siihe kierteet ja käyn hydrauliikkaliikkeestä ostaa siihe sellasen kierrettävän nipan? Vai olisko joku esim. lämpösovite parempi tapa?

eikös siinä ole vakiona kierre? jos ei niin tekee sen ja nippa päälle.

Tulikin mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että tulppaisi kompurakotelosta sen reiän ja vetäisi hukkaportin ohjauksen imusarjalta? En viitsi ruveta kierteitä tekemään kompurakoteloon, ettei vaan missään nimessä halkea. Eli jos reiän tulppaa, niin voiko hukkiksen ohjauksen ottaa t/y -haaralla jostain alipaineletkusta? Ja sitten, millä reikä kannattaa tulpata? Kestääkö esim. kemiallinen metalli? Tiedän, että kuulostaa raneviritykseltä, mutta voisihan tuollainen toimiakin.

Ota se portin ohjaus vaan siitä vanhasta paikasta. Jos otat sen imusarjalta, siihen tulee lisää viivettä mikä ei ole hyvä asia.
Kierrät nätin jengan siihen nipalle, ei se siihen hajoo.
Tarvitessa poraat ensin isomman reiän ja sitten uus iso kierre nipalle, älä yritä korjata vanhaa rupujengaa millin isommalla tapilla.

Tuosta lovihommasta taas, parempi jos saisit siitä kuvan tänne.

Tulikin mieleeni, että olisiko siinä mitään järkeä, että tulppaisi kompurakotelosta sen reiän ja vetäisi hukkaportin ohjauksen imusarjalta? En viitsi ruveta kierteitä tekemään kompurakoteloon, ettei vaan missään nimessä halkea. Eli jos reiän tulppaa, niin voiko hukkiksen ohjauksen ottaa t/y -haaralla jostain alipaineletkusta? Ja sitten, millä reikä kannattaa tulpata? Kestääkö esim. kemiallinen metalli? Tiedän, että kuulostaa raneviritykseltä, mutta voisihan tuollainen toimiakin.

Ei missään tapauksessa kaasuläpän jälkeen vaan aina ennen sitä.
Jos otat ohjauksen kaasuläpän jälkeen hukkaportti ei aukea vaikka laskisit jalan kaasulta vaan yrittää ahtaa edelleen ja sen seurauksena joka paikka antaa ennenpitkää periksi (cooleri tai putkisto).

Kaikki paikat turbon kompurapesän ja kaasuläpän välissä ovat yhtä hyviä ja asettavat ahdot sellaisiksi, kuin siinä pisteessä paine on, johon ohjausletku on liitetty.

Itsellä hukkaportin ohjaus on otettu tyhjäkäyntisolenoidin putkesta reilun puoli vuotta ja rapiat 15tKm sillä on menty.

Ei aiheuta mitään ongelmia tai viiveitä. Pitää ainoastaan paineet siinä paikassa missä letku on sellaisina kun on säädetty, kompensoiden dynaamiset ja staattiset painehäviäöt coolereissa yms. paikoissa. 

ite olen kans ihmetelly tuota "lisää viivettä" juttua tuon hukkaportin ohjauksen paikasta, itellä on ollu ja pysyy ahtoputkessa kaasuläpän juuressa tuo lähtö, juurikin paine yms häviöiden minimoimiseksi. ja ei ole piikkaillu paineet eikä tappeluttanu enempää.

ite olen kans ihmetelly tuota "lisää viivettä" juttua tuon hukkaportin ohjauksen paikasta, itellä on ollu ja pysyy ahtoputkessa kaasuläpän juuressa tuo lähtö, juurikin paine yms häviöiden minimoimiseksi. ja ei ole piikkaillu paineet eikä tappeluttanu enempää.

Ei se viivettä lisää mihinkään muuhun kuin paineiden nousun taittumiseen kompurapesässä kaasua höllättäessä. 

Itsepaineensäädön nopeuteen sillä ottopaikalla ei ole merkitystä. Se ohjauspaineen ottopaikka on se piste mihin paine säätyy hukkaportin mukaisesti.

Pikemminkin läheltä kaasuläppää ohjattaessa hyötynä on se, että ahdoilla ajettaessa ja nopeasti kaasua vapautettaessa paineet läpän luona laskevat nopeammin. Se, onko noista millisekunneistä mitään käytännön hyötyä on sitten insinööripornon puolella. 

Mutta jos joku tietää asian paremmin tai on havainnut toisin, niin kertokoot myös meille.

Noniin, täällähän onkin asiantuntevia lausuntoja liittyen aiheeseen hukkaportin ohjaus. En väitä vastaan lainkaan, totean vain että eivät sitten nuo ahtimien valmistajat ymmärrä yhtään mitään näistä hommista, jättäisivät suosiolla muille sellaisille nämä hommat jotka tietävät mitä tekevät.
Patentoikaa nyt äkkiä nuo modaukset, joku pian kähmii ne.

Ps. Kummassa paikassa luulette ahtopaineen nousevan nopeammin, kaasuläpällä vai ahtimella?
Eipä tässä muuta tällä kertaa ja vääntämään en ala. Kiitos ja kuulemiin.

Noniin, täällähän onkin asiantuntevia lausuntoja liittyen aiheeseen hukkaportin ohjaus. En väitä vastaan lainkaan, totean vain että eivät sitten nuo ahtimien valmistajat ymmärrä yhtään mitään näistä hommista, jättäisivät suosiolla muille sellaisille nämä hommat jotka tietävät mitä tekevät.
Patentoikaa nyt äkkiä nuo modaukset, joku pian kähmii ne.

Asiantuntevuudesta en tiedä, mutta omista kokemuksistani kerroin.

Mitä turbon valmistajiin tulee, niin ei heidän interssinsä ole parhaassa paikassa tms. vaan paljolti muualla.
Auton valmistajalle merkitsee taasen kokonpano huomattavan paljon.

Patenttia ns. yleisesti tiedetyille asioille ei saa. Ja ei myöskään julkaistuille jutuille.
Eikä kyseessä taatusti ole 252R tai minun tekemä keksintö, vaan hommaa on varmasti kokeilu aikaisemminkin.

Edit; Kaverillani on myös ahtopaine otettu samalla tavalla kuin minulla, eli meitä on jo ainakin kolme volvoilijaa, jotka ovat tehneet yllä kuvatusti. 

Ps. Kummassa paikassa luulette ahtopaineen nousevan nopeammin, kaasuläpällä vai ahtimella?
Eipä tässä muuta tällä kertaa ja vääntämään en ala. Kiitos ja kuulemiin.

Olisikohan tässä nyt ajatusvirhe? Kompurapessä paine nousee ensin mutta mitä merkitystä sillä on?
Eikös se ahtopaine imusarjassa ja lopulta sylinterissä ole se tärkein seikka, jos ahtamisella tavoitellaan tehon/hyötysuhteen nousua?

Jolloin... ahtopaineen säätöpisteellä on merkitystä jos järjestelmässä on painehäviöitä (kuten orkkis coolerilla taatusti on), jolloin juuri ennen kaasuläppää oleva ahtopaine on se merkittävin seikka moottorin osalta.

Jos ahtimelta paine on vaikka 1bar ja ennen kaasuläppää se on 0,5 bar (häviöiden vuoksi), niin millaisen hukkaportin kellon tarvitset saadaksesi 1 bar ahtopaineen? Tai millaisen ahtopaineen saat kompurapesästä 1 baarin kellolla vs. imusarja?

Tai osaako Hevonen kertoa, mitä mahdollista haittaa tuosta kaasuläpän edestä mittaamisessa on?