Ihailtavaa ennakkohuoltoa kyllä, täytyy sanoa. Mulla oli edellisessä autossa 9 vuotta vanha 95Ah Bosch AGM, ja siinä ei ollut mitään vikaa. Lähti vielä iloisesti kovassa pakkasessakin käyntiin.

Oliko Nokioissa pito vielä kohdallaan? Oman kokemuksen mukaan premium renkaat harvemmin ovat vielä tuon ikäisenä romua, jos vaan pintaa ja nastoja löytyy, eivätkä nastat pyöri pesissään. Yhdet sellaiset vanhat Michelinit ovat joskus olleet, joista lopun viimein loppui pito sen vuoksi, että nastat liikkuivat löysissä poteroissaan. Ihme kyllä lähes kaikki nastat olivat edelleen tallella. Itsekin tulee kyllä yleensä vaihdettua renkaat ajoissa, koska uusilla renkailla ajaminen on yleensä paljon mukavampaa ja hyvissä ajoin vaihtamalla entisillä saa vielä torissa jonkun verran rahaa takaisin päin.

Jos ilmastointi lakkaa toimimasta kuumalla kelillä, syynä on todennäköisesti ac kompuran magneettikytkimen shimmaus. Pitää säätää kytkintä lähemmäksi. Kampiakselin hihnapyörän voisi myös vaihtaa.

Hihnojen suhteen olen sitä mieltä, että näihin kuuluu laittaa vain OEM hihnat. Riskiä on muutenkin, että hihna rispaantuu ja päätyy jakohihnan väliin.

Eiköhän se lima ole vaan sähkön ja kosteuden yhdistelmää, mulla hiacen h4-polttimon pidike oli samassa kunnossa ja vaihdoin uuteen. EDIT: ja sulla on 20+-vuotinen auto jonka ongelmat saa selville about satasen lukijoilla niin todellakin kannatta hommata sopiva testeri, pidemmän päälle livedatallinen toki olis paras.

Koitin etsiä tietoa, mutta huonolla tuloksella.

Eli potilas on XC60 D5 VM 2010

Ongelma on se että vänkärin puolelle puhaltaa pelkkää kylmää ja myös tuulilasi huurtuu.
Yleistesteri herjasi säätömoottoria, mutta lueskelin tossa jotain juttuja, niin voiko sama vika olla tossa kuten oli jossain V70:ssä, että penkinlämmitin vika voisi vaikuttaa myös ilmastointiin? kun muistaakseni herjasi myös apparin puolen penkinlämmitystä?

Toinen juttu, nii jos se on säätömoottori vika, nii mistä sen pääsisi vaihtamaan ja puretuttaako kojetaulun pois vai ei?

Virrat päällä kokeilin pyöritellä lämpöpotikkaa, niin kolina kuului kojetaulun sisältä, että luulisi joidenkin läppien toimivan.... Liekö sit aukeavat tarpeeksi.

Osaako joku selittää uskottavasti, miksi tehomaksu tarvitaan sähkönsiirtoon? Siis niistä syistä, mitä julkisuudessa syiksi on esitetty, eli kulutuspiikkien tasaukseen muka lähinnä. Ihan oikeasti kiinnostaa, koska tähän asti kuullut perustelut ovat olleet ihan huuhaata ja ainoa todellinen syy näyttääkin olevan, että halutaan rahastaa. Sekin jäänyt vähän epäselväksi, että miksi, koska sähkönsiirto on jo nykyisellään pääosin hyvin tasaisen tuottavaa puuhaa ja niistäkin tuotot valuu pitkälti ulkomaille.

Yksittäisen kotitalouden sähköliittymän käyttäjän kulutuspiikit ovat täysin mitättömiä sähköverkon kulutuskeston kannalta, kirjaimellisesti ihan olematon hyttysen ähkäisy saharassa. Lähes kaikkien kotitalouksien pääsulakekoko on 3 x 25 A, eli ehdoton maksimikulutus noin 17 kW. Vain murto-osalla on isompi sähköliittymä, koska ne maksavat paljon enemmän. Eli ns. käyttäjä maksaa, kuten sinänsä kuuluukin ja toisaalta näitä varten sähköverkko pitää kuitenkin mitoittaa isomman kulutuksen mukaan myös alempana verkossa. Eli tähän on jo olemassa hinnoittelu, jossa suurempia tehoja käyttävä maksaa enemmän. Yksittäisellä isommankaan liittymän käyttäjällä ei ole silti mitään merkitystä, puhutaan edelleen niin olemattomista tehoista kokonaiskulutukseen nähden.

Jos miljoona kotitaloutta jostain syystä käyttäisi samaan aikaan maksimit sähköä, sillä piikillä on toki jo verkon ja tuotannon kannalta merkitystä ja tämä on ihan ymmärrettävää, että tätä halutaan hinnoittelulla ohjata. Tähän ei tehomaksu vaan vaikuta (juuri) lainkaan, koska tehomaksu ei riipu tehopiikin ajankohdasta. Toki aavistuksen pienentää piikin suuruutta, koska se rajoittaa kaiken aikaa kulutusta jonkin verran. Tähän on vaan jo olemassa paljon tehokkaampi ja reilumpi keino, eli pörssihinnoiteltu sähkö. Kiinteähintaisten hintaan on taas diskontattu kulutuksen huolettomuuslisä.

En ymmärrä alkuunkaan, miksi tähän tarvitaan enää uusia hinnoittelukomponentteja sotkemaan ja monimutkaistamaan yksittäisten mitättömien kuluttajien laskutusta. Tähän kulutuksen ohjailuvaikutukseen on jo olemassa toimivat hinnoitteluperiaatteet, joita voi sitten viilata säätämällä hintoja pörssisähkö vs. kiinteähintaiset ja eri kokoisten sähköliittymien hinnat. Miksi kyhätä miljoonille pikkukuluttajille lisää hinnoitteluhimmeliä, jolla ei saavuteta mitään, mitä nykyisiä hintoja viilailemalla ei saavutettaisi. Vaikka ainoa tarkoitus olisikin maksattaa pienkäyttäjillä datakeskusten sähköt, tai tuurivoiman tasauskulut, se onnistuu myös ilman uusia hämäyshintoja. Ehkä se läpinäkyvyys ei vaan sovi joillekin?