Sakon pitäisi olla sellainen, että tuntuu. Suomessa muutenkin on niin lepsuja sakkoja, että oksat pois, poislukien päiväsakot jotka napsahtaa paljon ansaitseville henkilöille.
Perusteleppa tätä hitusen tarkemmin? Sillä harvassa maassa saa 60 000 euron ylinopeussakkoja.
Rikesakko on sakko rikkeestä (lievin muoto lain rikkomisesta).
Päiväsakko on ankarampi rangaistus ja tulee tulojen mukaan, pyrkien tukistamaan kaikkia tasa-arvoisesti.
Huomasin eron ja ero koski jäätä. Ja sanoin jo, että jos vetopidon suhteen jääkelillä on sinulle tärkeää olla sekunti pari nopeampi, niin miksi et aja nelivedolla?
Niin, käsittelykokeessa se sivuttaispito yms. ovat se testattava asia, eikä veto/jarrutuspito, joka mitataan erikseen. Niissä arvoissa kun alkoikin olla 43% eroja, mikä on erittäin merkittävä ero nastan ja kitkan välillä.
Kuten sanottu, tarjoan sinulle entercote paistia ja saunankin ehdin lämmittää jääkelissä tänne pöndelle ajettaessa.
No, sinä kitka/neliveto uskovainen et siis vain sisäistä sitä, ettei se nelikko pysähdy yhtään nopeammin kuin kaksivetoinen. Jos vaatimaton 400Nm vääntöni ilmaisee kiihdytettäessä pidon olevan vähissä, niin tiedän sen olevan vähissä myös jarrutuksessa. Nelikolla tilannetta ei välttämättä huomaa ja silloin käy se vahinko, joskus se voi olla viimeinen kerta.
Neliveto on oikein mainio asia maastossa möyrittäessä, muualla sille on hyvin harvoin tarvetta. Jos en pääse etenemään lumiketjuilla, niin eipä se nelikkokaan enää auta, muuta kuin huollon tarpeen, kulutuksen ja vikapaikkojen lisäämisessä.
Jarrutuksessa kommentoin, että sopeuttamalla nopeutta päästään samaan jarrutusmatkaan, eikä nopeussäädön tarvitse olla edes suuri: vartti pois nopeutta ja jarrutusmatka noin puolittuu.
No, minä en valitse tilannetta, jossa traktoritkin työntävät minulle vauhtia.

Samoin käsittelyradalla 10%:n ero on 10%:n ero vaikka sen radan ajaisi sata kertaa läpi, silti ero on 10%
Suhteellisuus on tästä mielenkiintoinen seikka.
Vastasin asiaan jo yllä, eli vrt. veto/jarrutuspito.
Eli jos ajettavuus on vain 10% heikompi ja jarrutus/vetopito vain ~35% heikompi, niin kyllä se kitkoilla ajaja tulee nastagummikuskin perässä ja pitkällä.
Vähän sama kuin me lähtisimme autobahnille rinnakkain ja me lyömme sukan syyläriin seuraavat 200km, niin seuraavan kerran tapaisimme määränpäässä siten, että olisin tilannut meille kummallekkin päivällisen, että se olisi pöydässä jäähtyneenä odottamassa sinua ja olisin itse päättänyt aterian.
Minulla ei nyt ole testin tuloksia tässä, mutta jos otetaan joku muu testin kohta, niin vastaavasti minä voin hieroa sillä naamaasi ja kysellä, että xx kelissä teetkö näin ja näin, koska niiden perusteella renkaasi ovat huonommat? Ja ajatko edes joka talvi uusiksi ostamilla HKPL 8 renkailla? Hieman epäilen 
H8:t hävisivät lähinnä melussa R2:lle. Märkä/kuiva asfaltti menvät aika 1:1.
Ajan kaksi talvea nastoilla, jonka jälkeen ne menevät kierrätykseen. Kesägummeilla sama juttu.
Ja yleensä takaset määrittelevät sen, milloin gummit ovat lopussa.
Kuinka monta ennenaikaista kuolemaa sitten katupölyn vähentyminen säästäisi? Sata?
Ja kuten sanoin, aikaisemmin. Puun polttaminen heikentää Tzadissa ilmanlaatua merkittävästi enemmän kuin katupöly. Ja kaikkea autoliikennettä enemmän pienhiukkasia Tzadissa tekee helen. Salmisaari ja hanasaari ovat ihan tzadin keskustan tuntumassa ja sieltä sitä pienhiukkasta vasta tuleekin vaikka sitä kuinka filtteröidään, niin se ei kaikkea poista.
Sinua lähin iso voimala (vuosaari) polttaa suhteellisen puhdasta maakaasua.
Suomessa kokonaisuutena ei pienhiukkasten takia kuole sitä sataa ihmistä edes kaikkineen.
Euroopan tasolla pienhiukkasten arvioidaan tappavan miljoona ihmistä vuosittain (pääosin hiilen poltosta johtuvia juttuja).
Kuinka monta (pienempää) onnettomuutta urattomuus vähentäisi vuodessa? Tuhansia?
No, tuskinpa. Puhutaan ehkä kymmenistä.
Kuinka paljon säästettäisiin uudelleenasvaltoinnissa, kun ei tarvitsisi urien vuoksi kerta vuoteen teitä paikkailla? Satoja miljoonia euroja.
Jos tie pitää kerta vuoteen paikata, niin jotain on ryssitty raskaasti pinnan tekemisessä tai sitten liikennetiheys on jotain aivan muuta kuin suomessa.
Nykyisin tuntuu sille, että esim. VT6:lla päällystämistä ei ajoita urat, vaan asfaltin verkkohalkeamat yms. pinnan rikkoutuminen.
Ja eipä tuota VT6:sta ole mahdottomasti paikkailtu sen tekemisen jälkeen (2000-luvun alussa). Tai viime kesänä on paikattu kohtia jotka olivat todella pahasti hajalla. Urainen em. tie ei ole ollut sen jälkeen kun siitä tuli leveäkaistatie.
Olisikohan VT7:lla vedetty pinta 2000-vuoden jälkeen kerran tai kaksi (oikea kaista).
Tänne pöndelle jotava asfalttipätkä on vetäisty 1989 ja on ollut siinä siitä asti. Eikä se sentään ihan hiljainen kylätie ole ja suurin osa liikkuu nimenomaisesti nastoilla (jostain kumman syystä).
Muutama paikka on sentään laitettu.