Itsok tuossa jo linkin antoikin. Nämä liikennemeluasiat perustuvat ihan mittauksiin.
No, käytän tuon 45,- euroa mielummun tänä iltana vaikkapa hotellin raflassa viini-pullolliseen.

Juu, mutta suurien väylien kaltaisia meluja ei tehokkasti vaimenna kuin tunneliin laittaminen ja se on kallista ja se suosii autoilevia ihmisiä, joten ei tehdä...
Teinien pakoputkiviritykset, moottoripyörät ja raskaskin liikenne on niin pieni osuus liikennevirrasta, että niiden meluntuotto on pisara meressä, kun puhutaan näistä Helsingin sisääntuloväylistä.
Tunnelit ovat todella kalliita pitkinä ajoväylinä ja siinä on merkittäviä turvallisuusriskejä. Lisäksi niiden sisällä se melu vasta melkoista onkin! Kts. vaikka tzadin keskustan huoltotunneli, jonka länsipää on ihan julkisessa käytössä. Kun ajelet sieltä vaikkapa stockkan parkkiin, niin katseleppas niitä sprinkleri-järjestelmiä siellä ja mieti sen HI-FOG systeemin hintaa....
Käy kuuntelemassa mestarin tunnelissa melua tai vuosaaressa, niin huomaat sen olevan todella kovaa vapaaseen tilaan verrattuna. Karnaisten maantietunneli on suorastaan kaamea VT1:llä.
Raskas kalusto ei todellakaan ole merkityksetön liikenteen melun osalta, vaan yllättävän huomattavakin merkitys on nimenomaisesti raskaan kaluston määrällä. Ja sitähän helsingin sisääntuloväylillä riittää, sillä helsinki tarvitsee raskastakalustoa kuljettamaan kaiken tarvitsemansa sinne keskustaan. Tzadi kun ei ole omavarainen kuin ainoastaan pazkan tuotannossa.
Höpö höpö, tämäkin on tutkittua faktaa ja puut ja viherkasvillisuus ei vaimenna liikennemelua juuri yhtään vaatimaansa tilaan nähden (etäisyys melunlähteestä siis vaikuttaa enemmän), joten tämä ei ole mikään ratkaisu sille, että saisi rakennettua enemmän taloja väylien varrelle.
Sinällään viheralueita pitää kyllä olla ja en pane pahitteekseni että niitä on olemassa.
Hm... ~10dB lisävaimmennus samalla matkallako ei ole merkittävä?
http://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/2013/08/03_Bjork.pdfPuusto tekee äänelle myös sirontaa, mikä osaltaa vaimentaa melua ja kun metsän vaimennus kasvaa taajuuden noustessa, niin häiritsevämmästä melukomponentista pääsee sillä helpommin eroon.
Mutta kuten sanoin, melurakenteet ja kaistale metsää tekevät asialle kummia.
Kasvillisuus
Kasvillisuus vähentää melusta aiheutuvaa koettua haittaa sekä suorasti että epäsuorasti. Tiheä kasvillisuus vaimentaa melua ja istutukset muuttavat maanpinnan akustisia ominaisuuksia ääntä vaimentaviksi. Tiheä pensaikko on istutuksista tehokkain melunvaimentaja. Havupuut ovat lehtipuita tehokkaampia ja kuusimetsä vielä mäntymetsää parempi meluntorjuja.
Kasvillisuus katkaisee näköyhteyden melunlähteeseen, minkä ansiosta melua ei koeta niin haitalliseksi. Kasvillisuus voidaan sijoittaa riittävän leveisiin viherkaistaleisiin muodostamaan suojavyöhykkeen asutuksen ja melunlähteen väliin.
http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/liikenneturvallinen-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/liikenneympariston-turvallisuus-ja-miellyttavyys/melun-torjuntaJuuri niin, ja se onkin esimerkiksi melun suhteen järkevää tehdä, jos melulähde saadaan muuten vaimennettua.
Ei tietenkään enkä ole näin väittänytkään. Tiedän kyllä missä suhteessa karkeasti melu vaimenee ja kasvaa liikennemäärään nähden. Tässäkin nopeusrajoitus vaikuttaa asiaan.
Liikennemelun mittauksessa on tärkeää, että
• mittausaika on riittävän pitkä
• mittausajalta tehdään liikennelaskenta ja selvitetään
raskaan liikenteen osuus
• mittaus tehdään hyvissä sääolosuhteissa
• mittauspaikka sijaitsee kaukana heijastavista pinnoista
• häiriöäänien osuus mittaustuloksesta on mahdollisimman
pieni
Nopeus Keskimelutaso
laskee alenee
100 -> 90 km/h 0,7 dB
90 -> 80 km/h 1,3 dB
80 -> 70 km/h 1,7 dB
70 -> 60 km/h 1,8 dB
60 -> 50 km/h 2,1 dB
50 -> 40 km/h 1,4 dB
(raskaiden ajoneuvojen osuus liikenteestä 10%)
Jostain kummasta syystä raskaan kaluston määrä tuon lähteen mukaan on merkittävä asia melumittauksessa.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/meluesite_tammikuu_06_a4.pdfMiten kallista on: alentaa nopeusrajoituksia, vähentää liikennettä, kieltää nastat, jne.? 
NO nyt oli sen tason faktaa, että puntti tutisee 
Tai sitten rajoitetaan liikennettä, että voidaan kaavoittaa lähemmäs väyliä. Kuten olen jo monasti maininnut ja kuten myös jo tehdään monin paikoin.
Yksi erittäin tehokas keino tzadin liikennemelun vähentämiseen on diesel-autojen kieltäminen Tzadin rajojen sisäpuolella.
Tzadilaisilta alkaa loppumaan pinta-ala, joten onko sinne pakko ahtautua väylien viereen ja jos on, niin ylöspäin tila ei lopu ihan heti.
Tässä tulee myös vastaan se, että miksi ihmeessä Saksassa on nastarengaskielto, jos nastarengas ei kuluta tienpintaa eikä melua enempää? Jos nastarenkaan käyttö olisi neutraalia tienpitäjän näkökulmasta, sitä ei tarvitsisi kieltää, vaan kuluttajien omat päätökset johtaisivat saturoituneeseen nasta/kitka-suhteeseen Saksassakin.
Saksalaisten ajo-olosuhteita ei voi verrata Suomeen, missään muussa tilanteessa kuin kesäkelissä.
Kehtaampa väittää, että märkä jää-keli on saksassa aika tuntematon tilanne keskimäärin.
Kaikki renkaat kuluttavat tienpintaa, toiset enemmän, toiset vähemmän. Nykyisin nastarenkaille on määritetty kulutusnormi, jota enempää ei saa kuluttaa tienpintaa tai nastojen määrä on rajoitettu halkaisijan mukaan. Jos renkaan valmistaja todistaa, ettei nastarengas kuluta enempää kuin verrokki, saa nastoja olla enemmän (esim. HKPL8).
Kyseessä oli varmaankin vettä läpäisevä asvaltti, eli ei tarvitse kaivonkansia yms. hulevedelle, vaan vesi läpäisee pintakerroksen ja sen jälkeen vesi ohjataan "kaadolla" pinnan alla hulevesijärjestelmään. Tuo asvaltti on täysin eri asia kuin normaali tavanomainen asvaltti, jossa kiviaineksen osuus ja keskikoko on pienempi verrattuna suomalaiseen asvalttiin.
Kyllä se asfaltti oli ihan molempia asioita ja sen kulutuksen kesto/talven kesto on olematonta meikäläisissä olosuhteissa (routa/pakkanen).
Ns. hiljainen asfaltti kärsii samoista ongelmista täällä. Sillä huokoinen rakenne, vesi, talvi ja pakkanen viimeistelevät hiljaisesta asfaltista kovin nopeasti meluisan asfaltin (reikiä).
Melun häiritsevyys ylipäätään on subjektiivinen asia, eikä sitä pelkällä desibelimittarilla voi suoraan arvostella.