Lyhyesti: jatkuva äärirajoilla ajaminen kasvattaa nastaulkonemaa ja tällaista ei normaaliliikenteessä tapahdu. Testeissä tulevat tulokset nastarenkaiden osalta eivät vastaa siis normaalia tilannetta.
Kohta joku tulee kertomaan, että ajaa jatkuvassa 5% sortokulmassa, ok, hänellä sitten pätee,
Hm... Eturenkaissa 8mm kulutuspintaa yhden talven jäljiltä ja takarenkaissa 4mm.....

Ylen uutisesta lainattuna:
– Lehtitesteissä nastan ulkonemat kasvavat ja sen vuoksi rengastestaus suosii nastarenkaita. Niitä pitäisi testissä vertailla vain toisiin nastarenkaisiin, mutta ei pitäisi verrata kitkarenkaisiin.
Miksi kitkaa ja nastaa ei voisi vertailla keskenään?

Pito on absoluuttinen suure, jota voi vertailla erilaisien renkaiden kesken....
Aivan kuten melukin... Vai pitäisikö rengasmeluakin vertailla vain nasta vs. nasta / kitka vs. kitka?
Nyt tutkijalla on selvästi jokin agenda takana, liekö Good yearin maksamat bonukset?

Suomessa sileää ja hiljaista tienpintaa pelätään vuosia ulkomailla ajaneen tutkijan mukaan turhaan. Talvisella liukkaudentorjunnalla tiet saadaan riittävän pitäviksi. Saadaanhan ne Saksan Alpeillakin, jossa nastarenkaita ei sallita.
– Tienpintojen kiillottuminen ei ole iso ongelma. Ja jos, niin teiden karhentaminen on ainakin halvempaa kuin uudelleenpäällystys. Teiden kunto on räjähtämässä, Tuononen sanoo.
Saksan alpit ja Suomen talvi ovat yhtä lähellä toisiaan kuin eskimot, jotka syövät pingviinin munia pahimpaan nälkäänsä.
Liukkauden torjunta tarkoittaa suomessa, joko mekaanista (hiekka) tai sitten kemiallista (suola), joista se kemiallinen menetelmä turmelee ympäristöä pahemmin kuin hiekoittamisen aiheuttama pölyäminen kitkarenkailla.