Oma soppa lusikkaan...
Edelleen, väittäisin ettei ole juurikaan väliä, jos on mahdollista ostaa uudet laadukkaat renkaat, onko ne kitkat vai nastat. Molemmat hakkaavat jo 4-vuotiaat renkaat todennäköisesti kaikkialla, ehkä sillä vesijäällä hyvin säilynyt nastarengas on parempi, mutta...
...kuten erään foorumin aktiivin kanssa tuossa pari viikkoa sitten juttelin, kun hänen auto oli ajettu ojaan ja kuljettaja syytti vain kitkarenkaita. Todennäköisesti jos otettaisi minun ja hänen auto (samanlaiset), minun autossa ne 4-vuotiaat hkpl7 nastarenkaat, 6-6,5mm pintaa ja nastat tallella vs. hänen liki uudet muistaakseni contin kitkat, niin ei sitä eroa olisi. Tai olisi senverran, että siinävaiheessa kun sillä jäisellä sivutiellä se kitkarenkailla oleva lulla olisi ojassa, pysyisi nastaversio samalla nopeudella ihan nipinnapin tiellä, jos kuljettaja on oikeasti todella taitava ja tietää mitä tekee. Eli suomeksi, itse ainakin päätyisin samaan ojaan, todennäköisesti samaan paikkaan.
"Taitava kuljettaja selviää tilanteesta, mihin hyvä kuljettaja ei joudu" -paras mahdollinen sananlasku tähän asiaan...
Pitkään miettinyt kiinnostaako ketään omat havainnot tältä talvelta. Varmaan kaikki minut tuntevat tietävät, että ajana käytetyillä, 4-6 vuotiailla renkailla puhtaasti taloudellisista syistä ja olen edesvastuuton huligaani, koska jos ei ole varaa ostaa renkaita uutena, ei ole varaa ajaa autoakaan. Anyway, tässä omia havaintoja.
945:ssa on muistaakseni paistoleimalla -15 olevat Nokian Hakkapeliitta 7 nastarenkaat. 6-6.5mm pintaa ja liki kaikki nastat tallessa. Tällä tuli alkutalvi ajeltua ennen auton porsimista, ihan stabiili rengas käytökseltään edelleen. Ei päässyt missään "yllättämään", vaan rengas oli vielä äärirajalle (ja sen yli) ajettaessakin hallittavissa. Esimerkiksi pöperöinen ohituskaista oli semmoinen paikka, ettei rengas menettänyt kaikkea suuntavakauttaan, vaan ohjausliikkeetkin vielä vaikuttivat auton kulkuun melko selkeästi. Jäisellä tiellä tuntui, kuin rengas vielä ikäänkuin "tarraisi" tiehen, vaikka paras terä nastoista oli jo selvästi hävinnyt. Lumipinnalla sama juttu, pitoa vain reilusti enemmän. Kuuraisella asfaltilla tuntui, ettei rengas liitele nastoilla (kuten moni väittää), vaan esim. ohjaus oli niin reaktiivinen kuin tuommoisella vanhanliiton laivalla voi olettaa.
Sitten auto hajosi ja piti ottaa Volvo 855 ajoon. Tähän ei sitten enään kelvollisia talvirenkaita ollutkaan, joten alle meni "kesärenkaina" palvelleet nypityt Nokian Hakkapeliitta 7 -renkaat, joissa oli pintaa noin 5mm ja paistoleima muistaakseni loppuvuodesta -15. Muistan hyvin, kuinka suorastaan pelotti lähteä tuolla liikenteeseen, koska oletus oli "kesärenkaalla liikenteeseen".
Noh, osoittautui, ettei asia ollutkaan ihan niin. Renkaan käytös oli edelleen hyvin lähellä noita "parempikuntoisia" hakkapeliittoja. Ohjaus ei ollut viipyilevä tai tunnoton ja pidon rajalla tai sen "yli", pystyi auton luisua vielä hallitsemaan. Lumipöperössä/loskassa pyörä kyllä jos selkeästi oli heikompi ja täten myös ikäänkuin epävarma. Lumella pito oli edelleen pelottavan hyvä, jopa niin, ettei sitä oikein huvittanut kokeilla "missä se raja on". Jäällä luisteli aikamoisesti, vesijäisessä alamäessä mm. tuli kerran vaihdettua pienemmälle vaihteelle aika rajulla kytkinpommilla ---> moottorin kierrokset pysyivät samoina ja ABS alkoi heti rutisemaan. Vesijäällä pito siis lähellä nollaa. Kuuraisella asfaltilla oli oikeastaan kiva ajaa, koska renkaan pidon raja tuntui olevan aika tuhti ja esimerkiksi risteyksestä kiihdyttäessä pystyi todella hyvin tuntemaan sen rajapinnan, jota ei kannata ylittää jos mielii kiihdyttää "maksimit". Näin, vaikka renkaan pito ihan varmasti on yleisesti jo heikko.
Ainoa mikä noissa oli oikeasti petollista, oli ajokäytös tietyissä tilanteissa. Ajettavuus ja tuntuma juuri antoivat viitteitä tukevasta pidon rajasta, mutta ykskaks saattoikin jostain nurkasta kadota pito. Kulunut ja iäkäs rengas muuttuu ajan kanssa tietyllätapaa arvaamattomaksi ja sitä nuo olivat (tietyissä olosuhteissa). Tämän takia tuli muutama reissu peruttua, koska ei ole mitään mieltä lähteä riskeeraamaan omaa ja muiden turvallisuutta.
Sitten, pari-kolme viikkoa sitten tuli asennettua alle -14 paistoleimalla olevat Nokian Nordman 5:set (kiitos parille foorumilaiselle). Kunto todella hyvä, parissa renkaassa selkeästi vielä "S"-merkintä näkyvissä ja kahdessa hailakka "S"-merkintä. Eli pinnaltaan uudenveroiset.
Odotukset olivat kohtuu korkealla. Noh, asiat eivät olleetkaan ihan niin yksiselitteisiä...
Ensimmäinen havainto oli, että jäisellä parkkipaikalla (lunta jään päällä) pystyi lähtemään sutimatta liikkeelle ja käsijarrulla pysäyttäessä ei takarenkaat lukittuneet (käsijarru säätämättä, vähän heikkotehoinen) kuten vanhoilla pyörillä.
Nyt kuitenkin pari viikkoa ajaneena voin vain todeta, että jo verratessa hkpl5/7 keskenään, on ero todella iso. Tuo "norppa-5":hän on hkpl5 pienin eroin. Nuo vitoset eivät ole niin selkeät renkaat ajaa kuin seiskat. Pitoa on reilusti enempi lumella, loskassa ja jäällä, kuin kuluneissa seiskoissa (ihan ymmärrettävää), mutta ohjauksen tuntuma ja
etenkin kiihdytyksen tunnustelu on erittäin heikko. Todellakin tuntuu, kuin rengas liitäisi nastojensa varassa, tuntuma on "ohut".
Kaikista eniten vituttaa kuurainen asfaltti. Aivan sama kuinka varovasti koetat lähteä liikkeelle, kuuluu se jumalaton raapiminen ja ohjauksen kaikki tuntuma (ei keskitä tai hae pidon mukaan) häviää. Ilman tuota raapimista, ei oikein pääse eteenpäinkään. Tässä olivat jopa ne loppuun kuluneet hkpl7:t ihan pirun paljon paremmat renkaat. Kuuraiseen asfalttiin nuo ei tartu pätkääkään.
Tämän takia en yhtään ihmettele, miksi jotkut arvostavat kitkarenkaita. Vaikka kuinka joku tulisi tämän viestin jälkeen rummuttamaan naskaleita, niin itse en ole koskaan törmännyt moiseen ongelmaan (kuurainen asfaltti) laadukkaalla kitkarenkaalla. En edes saman ikäluokan kitkarenkaalla.
Väittäisin eron johtuvan noiden kahden renkaan välillä (hkpl7/norppa5) renkaan rakenteesta. Hkpl7:ssa on kuviointi ja lamellien määrä reilumpi ja kumiseos pehmeämmän tuntuinen (sormella) kuin Nrdmn5:ssä (voi olla, että reilumpi lamellien määrä saa tämmöisen pehmeämmän illuusion aikaan). Tuo vitonen taas on oikein stereotyyppinen nastarengas, vahva V-kuvio ja aika rouheat nastat.
Kehitys on mennyt eteenpäin. Toisaalta onko tälläkään havainnolla vanhoista tuotteista mitään merkitystä, ei varmaan. Joskus minulle alkoi eräs "tietäjä" aukomaan päätään, ettei autossa pitäisi käyttää kuin ikäkautensa renkaita, koska niille auto on suunniteltu...

Jännästi samat havainnot on vanhempien autoista, molemmat Fiat Puntoja (saman ikäisiäkin). Toisessa on nämä nrdm5:t ja toisessa Goodrich:n tai goodriden pari vuotta uudemmat nastapyörät. 5:lla oleva punto on ihan samanlainen jauhaja kuuraisella asfaltilla kuin tuo oma 855, kaikilla 62:lla hevosvoimallaan jauhaa iloisesti.

Toinen punto taas tuntuu kuuraisellakin asfaltilla semmoselta perusketterältä pikkuautolta, jonka ohjaukseen voi kuitenkin luottaa, koska rengas ei mene "liitämällä" vierimisvastuksen suuntaan.