Massan vakutuksesta pysähtymismatkaan ei pitäisi olla epäselvää kenelläkään joka uskoo koulussa opetettavaan fysiikkaan.
Tuota tuota. Ymmärsinköhän minä nyt oikein, että tässä on jokin epäselvyys. Jospa selvennetään tätä kaiken varalta vähän sillä perussuomalaisella fysiikalla, jonka itse olen omaksunut. Eli jos puhutaan kitkasta painovoiman aiheuttamaa "painoa" sen alla olevaa alustaa vasten, kitkan aiheuttama voima
F(kitka)
= m*g*K, missä K= kitkakerroin, m=kappaleen paino ja g=putoamiskiihtyvyys.
Kitka voima kasvaa siis lähtökohtaisesti suoraan suhteessa painoon. Koska muutos on
suoraan massan suhteessa, näin ollen juuri
teoriassa on samantekevää, mikä on kappaleen tai tässä tapauksessa ajoneuvon massa. Oleellista on, että kaikki paino on tehokkaasti jarruttavien pyörien päällä ja että aerodymiikka ei muuta alustaan kohdistuvaa painetta. Jos henkilöauto ja kuorma-auto jarruttavat kaikki pyörät sujona kuivalla asfaltilla, hidastuvuuden pitäisi olla suunnilleen sama => jarrutusmatkassa ei pitäisi olla olleellista eroa.
Auton renkaan ja kumin välinen kitkakerroin on luokkaa 0,7-0,8 ja märällä asfaltilla oleellisesti vähemmän. Varsinainen jarrutusmatka ei kovin paljon muutu ajoneuvon massan mukana. Käytännössä kitkakerroin saattaa hiukan muuttua pintapaineen muuttuessa voimakkaasti, mikä voi vaikuttaa hiukan jarrutusmatkaan. Formula-auto taas pysähtyy oleellisesti nopeammin, koska auto luo aerodynamiikkansa avulla lisäpainetta tietä vasten. Sanovat, että formuloilla voisi ajaa vaikka katossa.
Jos jarrutusmatkat ja suurimmat mahdolliset kaarrenopeudet olisivat jotenkin jo matemaattisesti suhteessa auton painoon, vaaralliseksihan tuo tieliikennöinti muuttuisi. Junissa taas kiskon ja teräksisen pyörän välinen kitkakerroin on pieni ja mahtaako niitä jarrujakaan olla edes ihan kaikissa pyörissä.
Eli sikäli kuin jarrutusmatkoissa eri painoisilla autoilla on eroja ne johtuvat pääosin:
-Jarrulaitteiden epätäydellisetä toiminnasta eli pyörät eivät jarruta täydellä teholla suhteessa pyörään kohdistuvaan painoon
-Renkaan kumiseoksen kitkaominaisuuksista asfalttia vasten
-Viiveestä jarrulaitteiden toiminnan alkamisessa
-Esim. lumella edellä jarruttava pyörä voi alentaa kitkakerrointa takana tulevalle pyörälle. Kuivalla asvaltilla yleensä käy päin vastoin.
Kohta joku keksii kysyä miksi moottorivene sitten pysähtyy nopeammin kuin täysi öljytankkeri... 
Tankkeria ei pysäytä jarrutustilanteessa ensinnäkään kitka vaan propeleiden veteen tuottamat voimat. Jatturusteho on tavallaan yhtä kuin koneteho ja se ei ole kovin paljon suhteessa tankkerin painoon. Jos tankkeri lipuu vapaalla ilman konetehoa, sitä ei pysäytä varsinaisesti veden tai ilman kitkavastus vaan liikkuvan kappaleen väliaineeseen tuottamat pyörteet, jonka suuruus riippuu sekä kappaleen muodosta että koosta. Pienillä kappaleilla, esim. kalanpoikasilla merkityksellistä on veden ja kalan välisen rajapinnan kitka. Pieni kapple näkee väliäineen viskositeetin myös ikään kuin suurempana. Pieni kala tahmautuisi kokonaan kiinni hunajameren viskoottiseen nesteeseen mutta suuri valas voisi uida siinä lähes kuten vedessä.
Se on aivan totta, että esimerkiksi pieni uppoumarunkoinen kalastuspaatti pysähtyy myös vaapaalla uidessaan valtavan paljon nopeammin kuin suuri tankkeri. Tällä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä sen kanssa, mikä on henkilöauton tai kuorma-auton jarrutusmatka.