740-87 pierburgin kaasarilla ei käynnisty. Nyt käynnisty, mutta tukehtuu...

Alkoi toi kaasari kiinnostamaan.

Alipainekaavio löytyi: http://www.ruddies-berlin.de/index2.htm, punainen palkki "infos", Technische Informationen ja vasemmalta listasta Ti200

Tuota hieman epäilinkin että jostain sieltä se vielä löytyy  . Minulta se huolto-ohje löytyi vielä yllättäen omalta tietokoneeltakin - kaikkea sitä tulee säilyttäneeksi. Ilmeisesti jäänyt sinne "volvokauden" alussa, jolloin ajattelin B230K moottorilla farmaria hankkivani. En hankkinut (onneksi). Kiintolevyjen koon kasvamisen myötä sitä siirtää levyn vaihdossa uudelle levylle "kaikki" .

No nyt se pärähti käyntiin! Yön yli tallissa ja täyteen ladattu akku. Varoin koskemasta kaasuun, kun jossain sanottiin, että toi kaasari kastelee tulpat helposti. Riemu oli kuitenkin lyhyt aikainen. Kone käy kuin unelma, mutta ei kestä kierroksia, vaan tukehtuu. Pitää varovasti nostattaa kierroksia, ettei sammu.

Mihinköhän viittaa? Löytyisikö asiantuntevia arvioita?

Mulla on vanhemmassa 740:ssä sama kaasutin ja kaikenlaista sen kanssa on tullut vastaan. Viimeksi vaihdoin ykkös kurkkua ruokkivan linjan uimurin. Oli vuotanut sisälleen bensaa ja kaasari tulvi. Eli bensaa oli niin runsaasti, että se kasteli kaasuttimen yläpinnan joka paljastuu imuputken kopan alta. Oli todella vaikea saada käyntiin, kastelematta tulppia.
Toinen ongelmakohta on automaattiryyppy, se jumittaa silloin tällöin kiinni asentoon(siis ryyppy täysille), ja silloin kone ei ota kierroksia, pitää härnätä/lypsää kaasulla, jotta edes pysyy käynnissä.
Olen pelastanut talteen pari kaasaria varaosiksi ja molemmista on sen etummaisen alipainekellon kalvo rikki, eli sekin ilmeisesti on herkkä kohta.
Kaasarin käyttäytymistä kylmäkäynnistyksessä voi tarkkailla ottamalla se imuputken pois ja kun polkaisee kaasulla rikastimen päälle, niin ulkolämpötilasta riippuen rikastimen läppä jää vaiheittain auki, mitä kylmempää, sen vähämmän se päästää ilmaa läpi. Testiä tehdessä kannattaa hiukan varoa, kun kiihdytyspumppu ruikkaa annoksen bensaa joka kerta imukanavaan, silloin helposti tosiaan kastelee tulpat. Auton ei tarvitse olla käynnissä rikastimen toimintaa testattaessa.
Rikastistimen läpän asentoa ohjaa myös kaksoismetalli "jousi" joka on tulipellin puolella kupin sisällä, kuppissa kiertää moottorin jäähdytysvesi, eli se seuraa moottorin lämpötilaa. Kuppia voi kiertää kaasuttimeen nähden ja sen asennolla on melko suuri merkitys rikastimen toimintaan.
Näiden lisäksi elää omaa elämäänsä siinä rinnalla sen kakkoskurkun ohjaus, joka toimii myös osittain alipaineohjauksella. Jos autoa käyttää pelkästään perheen rauhallsesti ajava puolikas, niin kurkun pääakseli saattaa jumia, kuten kävi meillä kun juuri kortin saanut juniori ajeli koko kesän kesätyömatkojaan. 3 kuukautta ajoa pelkällä pintakaasulla ja alipainekello ei enää jaksanut avata läppää, vasta täysikaasu, mekaaninen yhteys, sai läpän auki ja seurauksena kone meinaa ensin tukehtua ja sitten se ryntää. Öljyhoidolla akselille vika korjautui.

Matson66 on perehtynyt tähän kaasuttimeen sanosinko täydellisesti ja kokemusperäisesti. Kannattaisi varmaan siirtää tuonne 700-sarjan huoltotietoihin, josta se helpommin löytyy.

Minulla on nyt menossa Weberit, mutta kyllä niissäkin hommaa riittää  . Kulkee kuitenkin.

Näyttää olevan sitä pitkäaikaista kokemusta, Amatzonilla -67 vs Ford Customlinella -67 

Matson66 on perehtynyt tähän kaasuttimeen sanosinko täydellisesti ja kokemusperäisesti. Kannattaisi varmaan siirtää tuonne 700-sarjan huoltotietoihin, josta se helpommin löytyy.

Joo ei...Pierburg on, kuten itse jo aiemmin totesit, todella hankala kaasutin varsinkin vanhemmiten kuluneena, suorastaan henkimaailman juttuja sen säätäminen.

Minulla on nyt menossa Weberit, mutta kyllä niissäkin hommaa riittää  . Kulkee kuitenkin.

Näyttää olevan sitä pitkäaikaista kokemusta, Amatzonilla -67 vs Ford Customlinella -67 

Pitkän linjan syventyminen tuo tiettyä varmuutta ja alkaa tuo autokin olla jo melko tuttu (ns. läpituttu), tosin mulla on menossa jo 3. amazon. Eka oli isäukon -67 Favourite, johon tein ensimmäisen vesipumppurempan 15- vuotiaana, ilman ohjekirjaa ja surkeilla työkaluilla . Taitaa se Foorttikin olla sulle jo melko tuttu 

Matson66 on perehtynyt tähän kaasuttimeen sanosinko täydellisesti ja kokemusperäisesti. Kannattaisi varmaan siirtää tuonne 700-sarjan huoltotietoihin, josta se helpommin löytyy.

Minulla on nyt menossa Weberit, mutta kyllä niissäkin hommaa riittää  . Kulkee kuitenkin.

Näyttää olevan sitä pitkäaikaista kokemusta, Amatzonilla -67 vs Ford Customlinella -67 

Just tuollaista kokemusperäistä tietoa kaipailinkin. Kaavioita kun tuijottaa, niin kohta on silmät punaisina ja mieli musta. Aikoinaan kyselin k-jettiin neuvoja asiantuntijoilta ja veikkaajilta, kunne landiassa joku neuvoi; "Laita se paksu letku sieltä imusarjan alta kiinni, kun on todennäköisesti irronut". Sen jälkeen auto pelitti, kuin unelma.

Olis tosi hyvä nää jutut sinne huoltotietoihin, kun on näemmä melko hankala tää kaasari. Pysyis orkkis volvoja liikenteessä enempi, eikä korvauskaasareita joutuis ostelemaan. Maksaa kuulemma 450,- eguu. 740 on tällä hetkellä vähemmän arvostettu, mutta aikanaan tulee olemaan klassikoiden klassikko, vai pitiskö sanoa laatikoiden laatikko.

Tänään ehdin vain vähän tuijotella tuota pierpurkkia:

Käynnistyy sahaamalla 15-20 sek. Käy nätisti. Tyhjäkäynti 1200, pian putoaa alle 1000, vaikka ryyppyläppä auki ja hervoton. Ihan sama pistääkö läpän sormella kiinni tai auki. Aukee pinestäkin tärähdyksestä, on siis irti(?). Kierroksilla 1000-1500 tukehtuu. Yli 1500 ja jonnekin 3000 kiertää hyvin, mutta kun kaasun päästää, niin poksahtaa, tussahtaa.

Jos se läppä on hervoton ja sitä voi sormella vapaasti liikutella, niin joko siihen läpän akseliin tuleva välitystanko on irti jommasta kummasta päästä ; on pystyssä kurkkujen tulipellin puolella kanavassa joka menee melkein koko kaasarin läpi alas. Tai sitten sieltä "vesikellon" sisältä on samaisen vivun alapään akseli pois paikaltaan bi-metalli jousesta. Sen saa näkyviin irroittamalla kelloa kiinni pitävän kehyksen 3 ruuvia. Eli jousen ulkokehällä on silmukka, johon kaasuttimesta tulevan akselin tappi kuuluisi. Selkeästi vaikuttaa sille, ettei automaattiryyppy toimi ja siinä syy huonoon käynnistymiseen. Se miksi kone ei kierrä, voi taas johtua sen kakkoskurkkua ohjaavan alipainekellon kalvon vuodosta. Sen voi testata irroittamalla kelloon tulevan letkun ja imemällä siitä. Ilmaa ei saa tulla läpi yhtään. Jos kello vuotaa, niin kakkoskurkku ei lähde mukaan leikkiin silloin kun sen pitäisi.

No nyt rupee homma etenemään. Huomenna tutkailemaan. Ilmoilen sitten taas.

Taitaa olla noi yhteen?:

Uploaded with ImageShack.us

Suuret kiitokset!

Jep. Siinä muovikappaleessa on hahlo, joka nyt osoittaa alaviistoon, eikä näy kuvassa. Metallitanko menee painamalla hahloon, Mulla ainakin se on melko tiukka, ja kannattaa käyttää jotain pihtiä tms. apuna.  Kannattaa koittaa poistaa tuo karsta liukupinnoilta, niin että osat liikkuvat kevyesti,  läppää liikkuttavat voimat ovat todella olemattomat.

Käyttöoppaassa neuvotaan käynnistämään auto suurinpiirtein seuraavasti: Ennen starttaamista polkaise kaasupoljin pohjaan, jolloin automaattiryyppy aktivoituu (tällöin rikastimen läppä kääntyy sulkemaan imukanavaa, se miten paljon se sulkee riippuu moottorin = jäähdytysnesteen lämpötilasta ja sitä lämpötilaa se bi-metallinen kierukka mittaa sen vesikellon sisällä) Samalla kiihdytyspumppu annostelee imukanavaan polttoainetta. Joskus kylmällä ilmalla moottori vaatii pari-kolme kaasun polkaisua  käynnistyäkseen kunnolla.

Eli noin:


Vivun alapääkin oli irti ja melko hankala ujutella paikoilleen sinne alas jonnekkin.


Otan kaasarin "käteen", niin ryhdytään availemaan...

Jos irroitat / avaat kaasarin, niin varaudu joko ostamalla uusi tiiviste tai sellaisen leikkaamiseen tiivistepaperista. Tiiviste on melko ohut jostakin kohtaa, mm. uimurikammioiden ympäriltä ja repeää herkästi.
Sen tangon kyllä saa ujutettua paikalleen  avaamatta kaasaria. Mutta ehkä tekee hyvää tarkistaa uimurikammioiden ja suuttimien puhtaus sekä uimureiden kunto. Kuvassa oikealla näkyvä "vesikello" kannattaa irroittaa kaasuttimesta, jolloin vesiletkuja ei tarvitse irroittaa , eikä muutenkaa läträtä jäähdytysveden kanssa, vesi ei kierrä kaasuttimen puoleisessa osassa kelloa. Merkkaa missä asennossa kello on, jollet ole sitä jo käännellyt.
Sitten kun olet mielestäsi avannut kaikki kaasaria kiinnipitävät ruuvit, eikä kaasari edelleenkään irtoa, niin avaa vielä se keskellä kaasaria oleva pitkä ruuvi, joka pitää myös imukotelon kantta kiinni  .

Jos irroitat / avaat kaasarin, niin varaudu joko ostamalla uusi tiiviste tai sellaisen leikkaamiseen tiivistepaperista. Tiiviste on melko ohut jostakin kohtaa, mm. uimurikammioiden ympäriltä ja repeää herkästi.
Sen tangon kyllä saa ujutettua paikalleen  avaamatta kaasaria. Mutta ehkä tekee hyvää tarkistaa uimurikammioiden ja suuttimien puhtaus sekä uimureiden kunto. Kuvassa oikealla näkyvä "vesikello" kannattaa irroittaa kaasuttimesta, jolloin vesiletkuja ei tarvitse irroittaa , eikä muutenkaa läträtä jäähdytysveden kanssa, vesi ei kierrä kaasuttimen puoleisessa osassa kelloa. Merkkaa missä asennossa kello on, jollet ole sitä jo käännellyt.
Sitten kun olet mielestäsi avannut kaikki kaasaria kiinnipitävät ruuvit, eikä kaasari edelleenkään irtoa, niin avaa vielä se keskellä kaasaria oleva pitkä ruuvi, joka pitää myös imukotelon kantta kiinni  .

Kerkesit ensin. Piti just tuota kysellä, kun avattuani ne neljä kulmaruuvia, niin eipä liikahda kansi mihinkään. Ajattelin, että onkohan laiteltu tiivistelakkaa oikein kunnolla. En uskaltanut ruuvailla kaasarin sisältä mitään, kun on niitä ruuveja siellä monenmoisia. Keskeltä siis vielä.

Kaasutin expertiltä saa: "Tiiviste maksaa 7 euroa ja neulaventtiilit 15 euroa kpl." Muita osia ei. Vaikuttaa asiantuntevalta ja palvelualttiiilta putiikilta.

Imasin muuten siitä alipainehässäkän letkusta, niin vipu nousi herkästi. Piti vaan ensin kääntää kaasuvaijerin rullasta "kaasua", että väistyi ton oranssin alipainevivun tieltä, joka siis yhteydewssä kakkoskurkun läppäakseliin (käsittääkseni...):

Juuri sitä alipainekelloa tarkoitin, yksi murhe vähemmän kun se kerran toimii, ja samainen akseli on se joka joskus ryytyy käytön puutteesta. Tiiviste kannattaa ilman muuta ostaa tuohon hintaan, itse tehden ei enää pääse tuntipalkoille, ellei sitten muuten vaan tykkää pitsikuvioiden leikkaamisesta, se on melko monimutkainen leikattava.

Oli noita kiinnityspultteja sitten enemmänkin. Kulmissa ne neljä, keskellä se mihin tulee ilmanputsarin koppa kiinni ja nyt sitten löytyi vielä neljä lisää, eli kuusiokolopultit siellä sisällä, jotka menevät alas asti. Pitelevät siis koko pakettia imusarjassa kiinni. Yhteensä 9 kpl.

Näyttääkö jonkun muunkin mielestä toi tiiviste vuotaneen. Tumma alue tiivisteessä keskialueella, kurkkujen välissä ja samassa kohdassa kaasarin kannessa "tervamaista" mustaa (kuvassa jo ehditty hieman putsata). Kuusiokolopultit mielestäni suht löysällä, kun avasin. Selvisinköhän loppujen lopuksi näin helpolla?

Niin ne kuusiokoloruuvit ja keskiruuvit yht siis 5kpl pitävät kaasuttimen kiinni imusarjassa ja ne 4 muuta ruuvia pitävät kaasuttimen puoliskot kiinni toisissaan. Eli kun kokoat kaasutinta, niin ne kulmaruuvvit voi kiristää jo pöydällä.
Jollet jo ole koonnut kaasutinta, niin varmista, ettei niissä uimureissa (2 kpl mustia kellukkeita) ole bensaa sisällä. Ja jos sulla on paineilmaa käytössäsi, niin puhaltele kaikki reiät puhtaiksi.
Tiiviste näyttää ihan kelvolliselle, paperi imee itseensä bensaa ja imukanavassa on sen verran epäpuhtauksia huohotuksen vuoksi, että bensan mukana on tiivisteeseen imeytynyt nokea ja tuhkaa. Tummuus ei välttämättä ole vuotoa.
Kokoamisvaiheessa tarkasta vielä, että imusarjan ja kaasuttimen välisen lämpöeristekappaleen molemmin puolin olevat tiivisteet ovat myös ehjät. Jollei, niin sellaiset on helppo itsekin leikata tai korvata tiivistemassakalvolla.