Perä nostettiin volvoon kaverin kanssa paikalleen. Halusin nostaa ilman jarruja, jottei uudet jarrukilvet vain saa osumaa asennuksessa jos pääsee lipeemään. Käytännössä siis myös vetarit ja peräöljyt tuli laitettua paikalleen siinä kohtaa kun akseli oli jo hollillaan. Tukivarret, iskarit ym. kohdilleen. Sen jälkeen takajarrut kasaan ja nesteet sisään, että saivat valua omalla painollaan hetken ennen ilmaamista. Käsijarruvaijerit tuli ensin huitastua teipillä iskareihin kiinni ja muovipusseista tehtyä niihin sopivat suppilot joilla valuteltiin hytikkaöljyä niihin. Perän tunkkasin ylemmäs ja kiristelin tukivarsien pultit vasta sen jälkeen, ettei puslat jää jännitykseen normaalissa ajoasennossa. Taakse vaihtui myös 19mm vakaaja vakion 16mm tilalle.



Käsijarrun kasaamisessa kävi pien hassi.. Kasattiin käsijarrut ihan normaalisti ilman mitään tarkisteluita mistään. No, jäi epäilyttämään. Googlettamalla huono räjäytyskuva ja sen perusteella totesin, että linkut on väärin päin. No ei mitään, ei ollu levytkään vielä siin kohtaa paikallaan. Käänsin linkut ja niputin jarrut levyjä, satuloita ja jarrutputkia myöten valmiiksi ja nesteet sisään. Illalla alko kuitenki mietityttämään ja nappasin hyllyltä korjausoppaan. Siinä oli huono kuva käsijarru linkun oikeasta asennosta ja google uudestaan avuksi.. No voe pärkele, nehän oli alkuun kasattu ihan oikein, mutta sit vaihdoin ne väärin päin.. Seuraavana päivänä kävin purkamassa sit jarrut (satulat putkineen nauhoilla jousiin kiinni sentäs) ja korjasin linkkujen asennon. Ja tosiaan noissa (alkuperäisissä '77?) linkuissa ei ole sitä nuolta ja UP - tekstiä, joka osoittaa oikein asennon. Paras tietysti, että muutama päivä myöhemmin löysin puhelimesta kesällä ottamani kuvan käsijarrun oikeasta järjestyksestä.

Nooh, siitähän se Via Dolorosa alkoi jarrujen kanssa.
240 Jarrujen ilmaus. Tähän asti ilmaukset on sujunu ilman mitään ongelmia. On vaihdettu putkia, letkuja ja satuloita autoihin ja ilmattu perinteisellä tavalla ilman suurempia ongelmia. Tähän asti.
Jarrunesteet oli valunu yön yli ja tallikaverin kanssa alettiin ilmaamaan jarruja. Muutama kierros perinteisellä tavalla korjausoppaan järjestyksen mukaisesti, ei tule ilmaa enää. Poljintuntuma jäi kuitenkin vähän heikoksi, mutta ihan ok.
Seuraavana päivänä tallille.. Polkasin jarruja ja poljin pohjaan. No mikäs ihme? Pelti ylös ja kattomaan. Pääsylkänsäiliö tyhjä. Lisäsin nestettä sen enempää aattelematta ku kiroilin siinä mielessäni, että viimeiset ilmat noussu sylkkään ja nesteet valunu putkiin ja nyt menin polkemaan ilmaa järjestelmään. No ei muutakun ilmaamaan taas. Ei tullu oikeen mitään. Kaveri saapui tallille ja se huomas, että nesteet valunu pääsylkän ja tehostimen välistä.
Joko pääsylkkä ollu jo aiemmin rikki tai hajonnu perinteisellä tavalla ilmaamisesta. Ainakin löysin useita ketjuja sekä täältä, että Bricksin puolelta, joissa vanha pääsylkkä hajonnut kun pumpattu poljinta pohjaan. Noh, olihan tää seissy kuitenki jo sen 10 vuotta.. Ei mitää, taskulamppu ja työkalut kouraan ja ulos pimeään irroittamaan pääsylkkää purkuautosta. Tolla purkuautolla tuli syksyllä/alku talvesta vielä ajettua hallia ympäri ja siinä toimi jarrut hyvin.
Uus ehjä pääsylkkä paikoilleen ja ilmaamaan. Ei sit mitenkään. Homman kestäessä alko jo huolellisuus (=siisteys) kärsiä ja nestettä tuli hölvättyä vaikka kuinka paljon. Ei hyvä. Alettiin vikaa paikallistamaan. Ykköspiiri ( Kuskin takasatula ja etusatuloiden ylemmät puolet) tuntuu hyvältä, mutta kakkospiiri ei. Koputeltiin takapaineenrajoittajia ja alettiin jo ilmailemaan putkien väleistä. Lopulta vika paikallistui jakotukkiin. No siinä kohtaa alkoi muististakin heräillä ajatuksia, että täähän on polttanu Brake Failure valoa "aina". Kesällähän irrotin jo takasatulat kerralleen ja toisen vaihdoinkin kun vanhassa oli tapin reikä murtunut. Kesällä löin takasatulat vaan paikalleen, kun sain tallipaikan ja projekti siirrettiin sinne. Käytännössä kaikki tallin pihalla ajelut on tapahtunu hyvin huonoilla ja jumittavilla jarruilla ilman takapään ilmausta..
Ensimmäisenä yritettiin jakotukin anturin irroituksella ja vastakkaisella paineen ampumisella kakkospiiristä. Ei vaikutusta. Jakotukki irti ja pöydälle tutkintaan. Jumissahan se oli kakkospiirin puolella. Vaikutti kuitenkin korjauskelpoiselta verrattuna ajatukseen, että menis irroittamaan jakotukin taskulampun kanssa purkuautosta.. Sisuskalujen putsaus ja itse runko löpöön uimaan. Seuraavana päivänä kasaus ja paikalleen.

Jakotukki paikallaan aloin ilmailemaan kun isäukko tuli verstaalle ihmettelemään ja pyysin avuksi. No ei sit ilmaannu, ei millään. Jossain kohtaa huomattiin, että jakotukki vuotaa vähän kakkospiirin puoleisesta päätypultista. Kasattu vanhoilla kuparirenkailla. Kiristys ja ei vuotanut enää. Jossain välissä auto lyötiin pukkien päällä käyntiin ja Brake Failure palaa. No voi pärkeles. Päätin sitte, että jakotukki auki, mutta paikallaan. Sanoin ukolle, että pitää poljinta pohjassa, jolloin pääsylkästä ei pitäis nesteet valua kokonaan ulos kun jakotukin avaa. Ajattelin vielä, että kyllähän ne paineet häviää kierteiden välistä kun varovasti ja hitaasti avaa. Ei hävinny. Jakotukki ampui toisen puolen romut ulos ja niitä sit hetki etsittiin. Onneks toi kolmesta osasta koostuva (tappi, pienen pieni hela ja o-rengas, kuvassa yhtenä osana molemman puoleiset) pysyi yhdessä. Romut paikalleen ja törkin ne keskelle. Päätypultti kiinni ja toiselta puolelta vielä varoiksi vähän raolleen, että "morkula" pysyy keskellä. Lopulta molemmat päädyt kiinni, eikä vuotanut sen jälkeen. Ei myöskään sieltä anturin reiästä. Sinne tuli vain pieni määrä nestettä, varmaan kun o-renkaat haki paikkansa, näin ilmeisesti myös muilla foorumia selaillessa löytyneen tiedon mukaan. Mutta kyllähän se anturin palikka laskis myös nesteet välistään jos jakotukki vuotais sieltä. Taas ilmausta, ei sit mitenkään.
Seuraava ajatus oli, että vika olis satuloissa. Satulathan mä kunnostin ja vaihdoin niihin tiivistesatsit, joten jos ne vuotaa. Ehdotusta, että jarruletkut luttuun vuoron perään ja katsoa mikä vaikuttaa polkimeen. Tässä välissä jo useampi hetki sekä tältä foorumilta, että bricksistä vastaavien vikojen etsintää. Löytyy muuten paljon.

Myös se kävi mielessä, että auton olessa pukkien varassa perä oli keulaa ylempänä. Monessa ketjussa vannotaan vaakatason nimeen. No renkaat alle autoon ja pukeilta perää alas. Yöksi jätin keulan ylös vielä pukkien varaan siinä toivossa, että ilma nousis nestesäiliöön.
Taas seuraavana päivänä tiputin auton alas ja ajoin hallin pihalla lenkkiä. Jarrut pelaa sinällään nätisti, lukittuu hyvin apparin takasatulaa lukuun ottamatta, eikä jää päälle makaamaan. Myös jakotukki/Brake Failure pelaa kuten pitää. Valo syttyy kun lyö jarrut pohjaan, mutta sammutt sopivalla pumppauksella, jolloin "morkula" palaa keskelle. Jarrut lämpöiseksi ajeltua auto takaisin talliin. Eteen tuli vaihdettua uudet jarruletkut ja -putket jo aiemmin kasaus vaiheessa, mutta takana letkut oli niin hyvänäköiset, että niitä en vaihtanut aiemmin. Kävin taakse hakemassa letkut ja vaihdoin. Oli muuten kiva vaihtaa ne kun kaikki ollu vasta auki ja ympäristö puhdas. Käytin myös uusittujen jarruputkien liitoksia auki ja kiristelin uudestaan jos niissä olis jotain ongelmaa.
Taas ilmausta. Ostin myös vihdoin ilmauskannun ja sillä koko hommahan muuttui paljon mukavammaksi. Välillä tietysti perinteistä ilmausta, koska jossain ketjuissa oli kertomuksia pahoista ilmakuplista, jotka ei suostuneet poistumaan pelkällä imukannulla. Tässä kohtaa jo vähän paremmat jarrut. Sammuksissa tuntuu vastaponnetta jo parin sentin jälkeen, mutta voimalla saa polkimen edelleen lähes lattiaan. Auto käynnissä, eli tehostin mukana pelissä, poljin suoraan lähelle lattiaa..
Tässä välissä jo päätin antaa asian hetkittäin olla ja tehdä muuta autolle. Auto oli pölyinen tallissa olon jäljiltä, joten päätin sen kevyesti pestä. Aiemmin tuli tosiaan jo kotelosuojat laskettua ja pohjapuolelle levitettyä kevyt kerros alustamassaa. Muutakin kasausta tehty.



Tänään töissä häiritsi ajatus, että korjatut satulat vuotais. Töiden jälkeen tallille. Suojateipatut lukkotongit apparin takasatulan letkuun. Ei vaikutusta poljin tuntumaan. Siinä kohtii sit huomasin pienen lätäkön auton alla. Jaahas, jarrunestettä. Ei mistään muualta märkä kuin yhdestä putkesta jakotukin viereltä. Kakkospiirin pitkä taakse menevä putki. Rätillä putsaus ja emäntä pumppamaan petaalia. Itse siinä auton alla silmä kovana katsomassa, että mistä se neste oikein on tullu. Muutaman minuutin jälkeen sanoin, että lopettaa pumppaamisen. Ja sit hetken päästä pienen pieni pisara ilmaantui keskeltä putkea. Mistä kohtaa, no sitä en nähnyt. Pari kertaa tämä sessio toistettiin ja tulin tulokseen, että putkessa pienen pieni reikä, josta imeny ilmaa järjestelmään, mutta sen verran pieni ettei neste suihkua ulos pumpatessa. Alue merkattu kuvassa valkoisella tussilla.

Huomenna hakemaan uus jarruputki ja jos ehtis vielä vaihtaakin. Ja toivottavasti sen jälkeen löytyis jarrut.

Toivottavasti. Jarrujen ilmaus kuitenkin on hyvin yksinkertainen asia, mutta nyt tuntuu samalta kun yrittäis työntää lankaa neulaan ja se langanpää nylppääntyis koko ajan vaikka sitä kuinka lyhentäis saksilla.

Sisustaakin aloittelin kasaamaan. Se tuli myös höyrypestyä ennen kasausta. Lisäksi kuskinpenkin istuinosan nyrjähtäneitä rautalankoja reparoin ja penkistä tuli taas ryhdikäs. Paikalleen eksyi jo lattiamatot, kaiuttimen piuhat, hattuhyllyä, takaturvavyöt, takapenkin selkänoja..