D24 tehon lisäys keskustelu

Pitää vielä kokeilla muuttaa ajotusta reilummasti aikaselle ku nyt laiton sillai et kone on 0-merkissä ja pumpussa ykkösen ruiskutushetki on juuri alkanut. Säätelin kyl ennakkoa melkeen sen 20 astetta lisää mitä pyörä antaa varaa mut liekkö vielä jääny liian myöhäselle. Parhaiten lähteny käyntiin n. 10 ennakolla pyörästä käännettynä.

Leylandin diesel koneessa oli ruiskutusennakko 35° joten ei tuo nyt ainakaan siihen verrattuna kovin ihmeelliseltä ennakolta kuulosta.

Onhan se tietysti mahdollista että kone on vaan niin jumalattoman väljä ettei puristusta ole tarpeeksi, kuulemma muutamia Deekuja on niin väjäksi ajettu, mutta kyllä se mun mielestä pitäisi starttipilotilla silloinkin käydä.

Leylandin diesel koneessa oli ruiskutusennakko 35° joten ei tuo nyt ainakaan siihen verrattuna kovin ihmeelliseltä ennakolta kuulosta.

Onhan se tietysti mahdollista että kone on vaan niin jumalattoman väljä ettei puristusta ole tarpeeksi, kuulemma muutamia Deekuja on niin väjäksi ajettu, mutta kyllä se mun mielestä pitäisi starttipilotilla silloinkin käydä.

Juu pitää pyöritellä ennakkoa sit reilusti lisää. Tuon ennakon säätö vinkin sain opettajalta joka on nuiden diisseleiden kans iät ajat puljannu.

Tuo väljyys on hyvin paljon mahdollista ku huohottaa melko reilusti startatessa. Liekkö männänrenkaat jumittunu kiinni ku seissy tovin tuo kone.

Nää on myös välillä tosi sitkeitä ilmattavia. Viimeksi kun vaihdoin koneen niin olin kans ihmeissään kun ei meinaa millään lähteä käyntiin vaikka tiesin että kaikki on kunnossa. Mä starttasin ja kaveri ruiskutteli jotain spray ruosteenirrotus/voitelu öljyjä mitä nurkista löyty imusarjaan ja lopuks jäi käymään ihan omin avuinkin Pilottia en suosittele käyttämään sillä ihan varmasti hajottaa männänrenkaita/mäntiä. Jotain rasvasempaa sais olla...

Tuo väljyys on hyvin paljon mahdollista ku huohottaa melko reilusti startatessa. Liekkö männänrenkaat jumittunu kiinni ku seissy tovin tuo kone.

Rikki se sitten on jos startatessakin jo huohottaa. Joko ollut jo tai sitten ootte hajottanu sen starttipilotilla... ehjä d24 ei huohota edes käydessä.

Rikki se sitten on jos startatessakin jo huohottaa. Joko ollut jo tai sitten ootte hajottanu sen starttipilotilla... ehjä d24 ei huohota edes käydessä.

On se huohottanu koko ajan. Yleensä en käytä mihinkään koneeseen pilottia ku jos "oppivat" sille niin eihän niitä muulla käyntiin saakkaan

Nää on myös välillä tosi sitkeitä ilmattavia. Viimeksi kun vaihdoin koneen niin olin kans ihmeissään kun ei meinaa millään lähteä käyntiin vaikka tiesin että kaikki on kunnossa. Mä starttasin ja kaveri ruiskutteli jotain spray ruosteenirrotus/voitelu öljyjä mitä nurkista löyty imusarjaan ja lopuks jäi käymään ihan omin avuinkin Pilottia en suosittele käyttämään sillä ihan varmasti hajottaa männänrenkaita/mäntiä. Jotain rasvasempaa sais olla...

Juu tuota rivipumppuaki sai tovin ilmailla ku eka kertaa alko starttaileen. Pitää vielä varulta ilmata ja kokeilla et mitä sanoo ennen ku nostaa kannen tuosta pois. Taidan hommata samalla kovat pultit tai pinnapultit koneeseen niin ei tarvi aina olla hakemassa uusia. Voi olla et hyödynnän koulun koneita ja sorvaan jostain lujemmasta teräksestä pultit sinne.

kylläpäs vaikutti paljon kun aluksi oli ennakot 0.85 luokkaa ja säädin ne 0.95 niin vedot parantuivat yläkierroksilla huomattavasti

toivottavasti kulutuskin laski vähän...

Sen verran väliaika raporttia omasta vollesta et nostin kannen pois ku ei ollukkaan startissa vika ku ei jaksanu pyörittää lisävirrallakaan. Pikaisella tutkimisella alakerrassa sen verran et kolmos ja nelos männissä pieni korkeusero ja puoli milliä ylikokoset männät.

Tänään purin koulussa kannen niin paljastu melkonen ihme. 89 oli valuvuosi kannessa ja vaan kahessa pytyssä oli seetien välissä pieni halkeama. Pikku pyyhkäsyllä sai oikastuaki et ei se kierokaan ollu. Venttiilejä oli joku vaihellu ku oli eroavaisuuksia. Ykkösen imuventtiilin joutuu vaihtaan ku oli lukon urat hakkautunu väljäksi. Ajomäärää tuolle koneelle et tiiä mut luultavasti paljon.

Jospa tässä parin viikon sisään sais alakerran osiksi niin näkee senki kunnon. Onneksi on varaosia kahen deekun ja kahen volkkarin 1.6 verran. Toinen deekuki on puoli milliä ylikokonen.

kylläpäs vaikutti paljon kun aluksi oli ennakot 0.85 luokkaa ja säädin ne 0.95 niin vedot parantuivat yläkierroksilla huomattavasti

toivottavasti kulutuskin laski vähän...

Seuraavan "käyttiksen" olen saanut kasaan ja liikkeelle, mutta sitä vaivaa alakierrosalueen voimattomuus... Mustaa irtoaa putkesta muttei oikein mene mihinkään. Sekkarilla katsottuna samassa kohtaa 4. vaihteella kiihdyttäen 1500-2500 rpm eroa tulee reilu 5 sekunttia. 3. vaihteella 2500-4500 rpm ero on myös samaa luokkaa. Löytyykö hyviä ideoita mistä ero voisi johtua? Tässä tietoja noista:

760 Volvo:
-D24TIC (mekaaninen)
-200 tkm sitten viilailtu kannen kanavat ja samalla työstetty myös venttiilit (taitavat olla jo täynnä taas karstaa)
-T3 ahdin, ic, alakerta, suuttimet yms
-D24 syöttöpumpun alaosa, D24T:n yläosa, ahdonalainen kara muokattu ja rajoitin rengas poistettu
-ennakko 0,95, nokka ajoitus vakio
-M46
-4,3:1 perä
-205/65/15

Volvo 945:
-D24TIC (mekaaninen)
-Vakio T3 ahdin, ic, alakerta, suuttimet yms
-D24TIC:n syöttöpumppu (ei vähäpäästöinen), ahdonalainen kara muokattu ja rajoitin rengas poistettu
-ennakko 0,95, nokan ajoitus vakio (tarkastattu)
-M46
-4,1:1 perä
-185/65/15

Perävälityksessä on 5% ero 760 hyväksi samoin se on joku 50+ kg kevyempi. Kannen kanavien parantelu tai ahdin eivät vaikuta käytännössä tuohon 1500-2500 rpm alueen suorituskykyyn. 760 pumppu on kasattu vaparin pumppun päälle, jolloin nokkalevy on eri ja ennakonsäätö toimivat eri tavalla. Joten voiko syöttöpumpun alaosalla olla noin suuri vaikutus ?

Vaihdan kohta ahtimen VNT-20:seksi, mutta sitä ennen pitää saada selville mistä tuo voimattomuus johtuu...

kyllä tuo omani vetää alakierroksillakin ihan hyvin...

voihan se vaparin pumpun alakertakin ehkä vaikuttaa tuohon  , omassa on ihan alkuperäinen TD pumppu tosin vähäpäästöinen malli...

kyllä tuo omani vetää alakierroksillakin ihan hyvin...

voihan se vaparin pumpun alakertakin ehkä vaikuttaa tuohon  , omassa on ihan alkuperäinen TD pumppu tosin vähäpäästöinen malli...

Ei kait d24td:sessa ole eroa pumpussa onko vähäpäästöinen vai ei ? molemmissa 10mm nestepää? 1,9td:ssähän niissä oli eroa ainakin nestepään osalta.

Mikähän mahtaa olla vakio d24t ahtopaine? '89 745 ja ilmeisesti joku T03.

Mikähän mahtaa olla vakio d24t ahtopaine? '89 745 ja ilmeisesti joku T03.

En tiiä d2t:stä mutta d24tic:ssä 0.9-0.95, veikkaan että 0,7-0.75 ilman välijäähyä.

Ei kait d24td:sessa ole eroa pumpussa onko vähäpäästöinen vai ei ? molemmissa 10mm nestepää? 1,9td:ssähän niissä oli eroa ainakin nestepään osalta.

tuollaista on kirjoitettu näistä vähäpäästöisten pumpuista että taitaa niissä kait jotain eroja ollakin...

Pumpun peukaloinnilla saa tehoa 142 hv @ 3950 rpm ja 298 Nm @ 2400 rpm.
Korvaamalla viskopuhallin sähköisellä => 152 hv @ 4200 rpm ja 310 Nm @ 2400 rpm.

Jostakin syystä noissa vähäpäästöisten pumpuissa on ollut vikoja, esim omassani tehokäyrä oli tämmöinen

http://www.volvolandia.com/SVF/index.php?topic=1717.msg32214#msg32214

Seuraavan "käyttiksen" olen saanut kasaan ja liikkeelle, mutta sitä vaivaa alakierrosalueen voimattomuus... Mustaa irtoaa putkesta muttei oikein mene mihinkään. Sekkarilla katsottuna samassa kohtaa 4. vaihteella kiihdyttäen 1500-2500 rpm eroa tulee reilu 5 sekunttia. 3. vaihteella 2500-4500 rpm ero on myös samaa luokkaa. Löytyykö hyviä ideoita mistä ero voisi johtua? Tässä tietoja noista:

760 Volvo:
-D24TIC (mekaaninen)
-200 tkm sitten viilailtu kannen kanavat ja samalla työstetty myös venttiilit (taitavat olla jo täynnä taas karstaa)
-T3 ahdin, ic, alakerta, suuttimet yms
-D24 syöttöpumpun alaosa, D24T:n yläosa, ahdonalainen kara muokattu ja rajoitin rengas poistettu
-ennakko 0,95, nokka ajoitus vakio
-M46
-4,3:1 perä
-205/65/15

Volvo 945:
-D24TIC (mekaaninen)
-Vakio T3 ahdin, ic, alakerta, suuttimet yms
-D24TIC:n syöttöpumppu (ei vähäpäästöinen), ahdonalainen kara muokattu ja rajoitin rengas poistettu
-ennakko 0,95, nokan ajoitus vakio (tarkastattu)
-M46
-4,1:1 perä
-185/65/15

Perävälityksessä on 5% ero 760 hyväksi samoin se on joku 50+ kg kevyempi. Kannen kanavien parantelu tai ahdin eivät vaikuta käytännössä tuohon 1500-2500 rpm alueen suorituskykyyn. 760 pumppu on kasattu vaparin pumppun päälle, jolloin nokkalevy on eri ja ennakonsäätö toimivat eri tavalla. Joten voiko syöttöpumpun alaosalla olla noin suuri vaikutus ?

Vaihdan kohta ahtimen VNT-20:seksi, mutta sitä ennen pitää saada selville mistä tuo voimattomuus johtuu...

Useampaa vakiota koeajaneena sanoisin, että pumppuvika. On niin järkyttäviä eroja vedossa ja käytöksessä "samanlaisten" autojen välillä näissä ettei mitään järkeä.

Useampaa vakiota koeajaneena sanoisin, että pumppuvika. On niin järkyttäviä eroja vedossa ja käytöksessä "samanlaisten" autojen välillä näissä ettei mitään järkeä.

Tätä vähän jo epäilin... pitää vähän mittailla kumminkin ennen, katsoa ahdot, mitata pakopaineet ja kokeilla eri ennakon arvoilla. Tiedä vaikka sitä ehtisi käydä dynossa vetämässä yhden vedon vahvistukseksi.

Taidan tehdä valmiiksi jo toisen syöttöpumpun. Minimi työ on ottaa tuosta 760:sesta jo rakennettu syöttöpumppu, uusia kaikki tiivisteet ja vaihtaa tuoreempi nestepää... Taas tulee muistutus siitä miten hyödyllistä olisi kirjata esim pumppua tehdässä osien numerot ylös, nyt olisi voinut tehdä sen pohjalta toisen pumpun eikä rakentaa 700 tkm ajetusta aihiosta pumppua seuraavaa 200 tkm varten.   

EDIT:
Ahdot tarkastettu, liikkeelle lähdettäessä käy hetken alipaineella n. -0,05 bar, jonka jälkeen alkaa ahtoa löytyä 0,1-0,3 bar. 2500 rpm tietämillä on täydet 0,95-1 bar ja 4800-5200 rpm ahdot tippuvat 0,95->0,8. Ilmeisesti pumppu vähentää syöttöä ja ahtimelle ei riitä enää "energiaa".

Seuraavaksi pitää etsiä sopiva mittari (0-4 bar) pakopaineen mittaamiseen.