740 hardykiekollinen kardaani täristää. KORJATTU!

Minun osalta homma selvis. Etupätkän sisään kun katsoo niin siellä on yks kohta boorissa josta uupuu yksi "boori" ja takaosassa oli onneksi vielä kahdessa "boorissa" vähän keltaista maalia näkyvissä, ne kohdakkain ja herkes tärisemästä. Jos joku nyt otti jotain selvää tosta selityksestä 

Hyvä näin. Mullahan se vapisee vaikka takapätkä on autosta irti, joten tuo tuskin on syynä. Et tullut kokeilleeksi pyörittää pelkkää etupätkää moottorivoimalla?

Hyvä näin. Mullahan se vapisee vaikka takapätkä on autosta irti, joten tuo tuskin on syynä. Et tullut kokeilleeksi pyörittää pelkkää etupätkää moottorivoimalla?

En kokeillu, toki kävi jo mielessä mut sit korjaantu tolla 

Nyt alkaa olla mitta täys tota vehjettä. Toimivaksi tiedetty kardaani toisesta autosta mallia rautalaippa, ja paikalleen -> täristää ihan samalla lailla, vaikka pyörittää pelkkää etupätkää. Mää muoviämpäri poltan tuon läjän

Ilmeisesti tuossa on linjavikaa, vaikka vaihdettu on moottorin tukikumet uudemman mallisiin käytettyihin hydraulisiin. Ja tämä vapinahan oli vähempi paha vanhalla tukikumilla, jolla kardaanin keskiosa roikkui alempana...

No jopas on . Katsoin tuon ensimäisen ja viimeisen postin ja taitaa häntä heiluttaa koiraa ? Tästä tuli mieleen se ajatus, että vika voikin olla ihan muualla kuin kardaanissa? Itse ajattelin mennä saunan lämmitykseen. Kahdesti olen jo tehnyt lumityötkin, eikä loppua näy lumentulolle .

Noh, palovakuutuksesta huolimatta läjä on yhä tallissa, ja v-käyräkin tuli takasin katon alapuolelle. Syy on nimittäin se, että toisella rautalaippasella kardaanilla vapina väheni merkittävästi, siitä vaan laakeri ikäänkuin morjesti eli pahasti rohisevan laakerin tekohengitys täyttämällä se skf:n laakerirasvalla ei toiminut; minuutin pyörittelyn jälkeen oli koko tukikumimötkö aika lämmin, ja niitä kivisuojapeltiä raottamalla vastaan tuli ruosteensekaista mössöä, jonka tunnistin olleen rasvaa.
Takaisin aiheeseen, tuo nyt kiinni oleva versio vapisti jo sen verran vähän, että palasi motivaatio tehdä jotakin, ja otin tuon digitönärin esiin ja mittasin etummaisen ristinivelen liikettä kardaanin kierroksen aikana. Päädyin aika jämäkkään mittaustulokseen, eli ristikon päiden asema muuttuu millin sivulta toiselle sivulle muutoksessa, eli siis voimalinja on sivuttain vinossa. Pystysuuntaista en mahtunut mittaamaan, mutta luultavasti sitä on enempi... Eikös ristikon pitäisi tuommoinen kulma kuitenkin katella ihan tyytyväisenä? Täytynee kohta oikeen laskea se asteina...

Kun on tullut tehdyksi noita maataloushommiakin niin kokemukseni niistä on, että milli on kyllä ehdottomasti liikaa . Sanosinko että olet ainakin löytänyt sen perusyyn vapinalle. Se, miten se estetään onkin jo toinen tarina.
 Aikanaan kun läksin 7000-sarjan Foordilla kesantoja niittämään, kävi ilmi että lieriöniittokoneen pyörityksessä lähtee hamapaat suusta. Lähtöpäästä mitattuna oli myös tuo noin millin heitto nivelakselissa. Kun purin sen akselinpätkän ulos traktorista, selvisi että akseli oli katkennut ja korjattu hitsaamalla ilmeisesti kotona . Eihän siitä suoraa saa. Vaihdoin tuon nivelakselia käyttävän traktorinpuoleisen osan uuteen, ja homma alkoi sujua. Muistaakseni traktori painoi non 4.5 tonnia, mutta vapisi silti .
Onnea jatkotutkimuksiin .

Tästä päästäänkin aiheeseen ristikon kulmansieto, mitenkä tuo etupätkän ristikko ei siedä kulmaa just mitään, kun kyllähän takalaipan ristikko elää het varmaan 5 astetta? Äkkiä laskien mulla on noin 2-2.5 astetta sivuheitto, mittaksen tarkkuus tosin on ehkä 1 aste , mutta suuruusluokkana.

Ihan muistellen noita autoteknikan käsikirjan lukuja se johtuisi ehkä tästä kolmesta ristikosta. Eli on "vajaa kardaani" ja etupätkä ei salli kovinkaa suuria kardaanikulmia, itseasiassa näitäkin vain hetkellisesti ajossa syntyvinä "tilapäisjaksoina". Volvossa on, jos oikein muistan tuo etupätkä vain tavallaan vaihteiston pääakselin jatke, johon on "varmuuden vuoksi" liitetty se rätti- tai ristinivel jota ei ole tarkoitettukaan taipumaan kuin hetkeksi. Otaksuisin että rättinivel selviää tästä tilanteesta paremmin, koska se on lähempänä vakionopeusniveltä, mitä se ei kuitenkaan ole .

On juu. Täytyy jaksaa passailla, äkkinäinen silmä sanoo hardykiekon ja laipan välisen välyksen muutoksesta, että linjaheitto pystysuunnassa on reiluhkosti, mutta öljypohja on käytännössä kiinni etupalkissa joten ei se ole kyllä muuttunutkaan. Rautalaippanen daanihan heilahtaa sinne kun ottaa koko kardaanin, löytää jostakin laatikon laipan joka sattuis sopimaan tähän yksilöön ja ruuvaa kasaan. Osien haaliminen on jo ns vaiheessa, mutta keväämmällä saatan kyllä vielä ottaa yhden yrityksen linjata tää hardynperkele. Ei kai siinä enää oikeen mitään muutakaan pitäisi voida olla

Käytin autoa joskus huollossa ja asentaja mainitsi, että öljypohja ei saisi maata/nojata tuon palkin päällä. Vaihdoin pakosarjan alla olevan hydraulisenkumen uuteen, jolloin kone nousi reilun sentin eikä näin ollen maannut enää palkin päällä. Vanha kumi näytti ehjältä mutta oli löysän tuntuinen, kun heilutti konetta. Vaihdolla oli sellainen vaikutus, että koneen aiheuttamat värinät pieneni, kun ei ottanut enää palkkiin kiinni.

Vaihdoin moottorinkorvat mallia hydrauli nyt mallisiin kumi, molemmissa tapauksissa tyynyt olivat hyvässä kunnossa ja öljypohja reilusti irti etupalkista eli helposti menee sormet väliin. Myöskään tällä ei ollut vaikutusta tuohon tutinaan, ja mulla alkaakin tulla pikkuhiljaa ongelmia keksiä enää vaihdettavia osia tuon vapinan rauhoittamiseksi, nyt on kokeiltu kolmea eri kardaania, kahta eri laatikon tukikumia, kaksia moottorinkorvia tyynyineen, sivulinjailtu kardaani suoraan ja aina se vaan vapisee. Rupee pikkuhiljaa ketuttamaan kun ei tuolla 3v enempivähempi työn alla olleella liikkuvalla projektilla, jossa lopulta on hyvin käyttäytyvä isolohkoturbo keulalla, ei pysty ajamaan yli 80kmh.

Noh, linjailua suoritettu uudemman kerran oikeen järjenvastaisella tarkkuudella. Nyt on nivelessä murtokulma niin lähellä nollaa kun se vaan voi olla, eikä vaikutusta yhtään mihinkään. Heittoa tukilaakerin kohdalta korkeintaan pari milliä, linjasin käyttäen hardylaippasta kardaania ilman jousto-osaa... Nyt täristää 2500-3500rpm haarukassa, 4000rpm+ ja 2300 alaspäin (kardaanin kierroksia) pelaa hienosti. Mitä ...kelettä tuolle nyt vielä tekis?!

Ainiin, vähiten täristänyt rautalaippanen kardaani (jota valitettavasti ei mulla enää ole) oli erittäin "sipillä" tukikumilla, voiko tuo hyvin jytyn olonen motonetin tukikumi aiheuttaa tätä ilmiötä? Tämähän paheni kertaluokkaa paljon kun tukikumi vaihtui...

Toinen "ainiin", eli laatikon lähtölaippa mitattu, käsin ei saa havaittavaa liikettä koko painolla reuhtomalla, ja heittoa oli heittokellolla laipan pinnasta mitaten noin kaksi satkua. Eli siis aivan tuhannen jojossa

Edelleen hyviä ajatuksia otetaan vastaan. Sovitaanko näin, että vanha tonni sille, joka keksii tuolle "järkevän" korjauksen (ts. ei mitään vaihda aski/perä/kone+aski), eli 170e pottiin tässäkohtaa. Itse ajattelin vielä testata tuota hardylaippasta kardaania kunhan haalin siihen uuden tukilaakerin, ja kasaan siihen oikein pehmeän tukikumin tuosta yhdestä vanhasta rievusta, kun ei parempiakaan ideoita nyt ole. Loikkariyksikön vaihto lie sitten seuraava, semmonenkin saattais jopa löytyä hyllystä jos vaan on samanlainen...

En mää sun rahojas kaipaa mutta jos kaiken oot jo kokeillut, on ylivaihteessa liikaa välystä.
Aika ihme homma tosin, omat ei niin kranttuja ole olleet... mutta jos kerta se etupätkä heittää niin mikä ennen sitä etupätkää on, muu kuin kumilaippa?

Mua vaan kiusaa, miksi ihmeessä ylivaihde olisi hajonnut oltuaan kuivassa, lämpösessä säilössä öljyt sisällä? Ja kun tärinä paheni uudella tukikumilla (ja laakerilla), eikä muitakaan ideoita tullut päähän, tein koeversion eli kasaan tuon hardylaippasen kardaanin vielä kerran auton alle pehmosella, vanhalla tukikumilla, kunhan saan siihen laakerin.

Välystä ei tunnu näpeissä ruuvaamalla hardykardaani ilman jousto-osaa suoraan laatikkoon kiinni ja kardaanista heiluttamalla. Tällä hetkellähän siinä ei edes ole kumilaippaa vaan ristikko, nyt on nimittäin rautalaippanen kardaani paikallaan.