Osaisiko joku insinörtti kääntää tämän maalaisen kielelle : Jos materiaalin lämmönvastus on standardin EN 12267 mukaan 0,093 m²K/W , niin mitä tuo käytännössä tarkoittaa.
Jokaista "lämmittävää" wattia kohden per neliö teho putoaa 0,093W 
Kyseessä on nimenomaan vastus eli kuinka tehokkaasti materiaali jarruttaa lämmön (energian) virtausta lävitseen.
Esim. ulkoseinän läpi karkaavan lämmön määrään vaikuttavat
- lämpötilaero (sisälämpötila - ulkolämpötila)
- seinän pinta-ala
- seinän lämmöneristekerroksen paksuus
- seinän lämmöneristekerroksen lämmönjohtavuus (betonia....villaa... ns. tyhjiöeriste)
Lämmönvastuksessa on huomioitu sekä eristeen paksuus että eristemateriaalin lämmönjohtavuus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6resistanssiTutumpi U-arvo on lämmönvastuksen käänteisluku.
Tässä kohtaa voikin herätä kysymys, miksi tämä on pitänyt keksiä, kun meillä on jo U-arvo? No, lämmönvastus on kätevä, kun lasketaan monikerroksisten rakenteiden läpi karkaavan lämmön määrää. Tällöin vain summataan lämmönvastukset, esim. seinän sisäpinta + lämmöneriste + ulkopinta ja lopputuloksesta kun pyöräytetään käänteisluku, niin käsissä on koko seinärakenteen U-arvo.
U-arvo muuttuu lämpövirraksi/lämmönhukaksi, kun sen kertoo seinän pinta-alalla ja sisä&ulkoilman lämpötilaerolla.
Kelvineistä ei tarvi tässä kohtaa piitata. Periaatteessa kaikki lämpötekniikan laskut pitäisi tehdä kelvineillä, mutta nyt tarkastellaan lämpötilaeroa ja silloin +20 °C miinus -10 °C johtaa ihan samaan lopputulokseen kuin 293,15 K - 263,15 K. Laskukaavoihin voi siis surutta vaihtaa °C kelvinin tilalle.