B6254 viritys potentiaali?

Jos auto on vuosimalli 72 niin ei kait siitä nyt mitään päästöarvoja ruveta kattomaan vaikka sinne uudempaa teknikkaa ruvettaiskin laittamaan?  Mulla on kaasari mallia toi 164 eli 145hv ja ruiskua on tehty 160-175hv tehoilla joten T6 272hv menee yli sen 25% ylityksen niin ei mun tiedoiksi mene suoraan katsastuksesta läpi. Yksi katsastus firma sanoi Oulussa mulle näin että he katsovat moottorin tehot tehtaalla tullessa eikä sen mootorin tehoa voi laskea että menisi katsastuksesta läpi.

Noh, siihen vaan haksahdin että kirosit meidän lakeja ja OLETIN että kyseessä on 7/9 sarjalinen kun en jaksanut tutkia koko ketjua läpi.

Ainoa mitä ruotissa ja muissa maissa saa tehdä vs. suomi:
Kuutiotilavuudella ei ole rajaa, eikä +20% teho (vertailuautoon) sääntöä ole.

Saat sinne 164 keulalle ihan vapaasti tunkea T5 tai T6 moottorin, MUTTA SE ON LEIMATTAVA OMAVALMISTEENA.

Jos yrität leimata yli 20% tehokkaampana vakiokonetta kun tehokkain 164 moottori (B30E, 160hv?) niin ei onnistu. 2,5 170hv vapari onnistuu siis VAKIONA VAPARINA, mutta jos turbotat joudut dynottamaan sen. Eli jos katsastat sen 170hv vaparille eka ja turbotat joudut KAKSI KERTAA muutoskatsastamaan, toisella kerralla tarvitset turbo dynolapun.

3,0L 180hv kone onnistuu vielä, mutta jos se on 204hv kone, niin ei onnistu vakio vapari katsastus 20% TEHO säännön sisään. Kuutiotilavuus saa kasvaa 25% eli n 3,7L. Moottorin painolla ei ole rajaa, MUTTA akselimassa ei saa etu tai taka-akselilla kasvaa, tai istuinpaikkoja on vähennettävä tai esim akku, vararengas, muita osia siirrettävä, poistettava tai vaihdettava kevyempään jotta akselimassat eivät ylity.

Jos muutoskatsastat heti T6 tai T5 koneelle joka dynotettu vaikka 150 tai 170hv ei tule ongelmia. Tosin et saa kertoa että kyseessä on T5 tai T6 (225-260, 272-305hv) lohko, vaan lohko on "omavalmiste" eli siinä on joku tuntematon kansi tms joka "laskee" moottorin tehoa.

Ja joojoo, kohta joku valittaa että ei voi dynottaa moottoria pienemmille tehoille kun mitä lohkon pienimmät tehot. Mulla on tällainen. 167hv venelohko ja 135hv muutoskatsastettu ihan 4 inssin tutkimana ja "trafin hyväksymä" sarjanumeroineen kaikkineen.

Katsastusinssi ei halunut muuta tietää kun moottorin dynolapun jossa teho, vääntö, kierrosluvut ja ahtopaine ja moottorin kuutoitilavuus ja sarjanumero. Auton punnitus ja osalista.

Mulla on 164 leimattu tinakutoselle ja ahtimelle. Ei mitään ongelmaa. Dynolappu ja perusmoottori 2.5 vaparista.

Ja joojoo, kohta joku valittaa että ei voi dynottaa moottoria pienemmille tehoille kun mitä lohkon pienimmät tehot.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan toi minimiteho määräytyy kannen mukaan.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan toi minimiteho määräytyy kannen mukaan.

Eli katsuri erottaa B6254/B6304 kannet vai miten meinaat 

Taas tässä saa vittuuntua suomen lakien suhteen  Jos ois samanlaiset lait kun länsinaapurissa niin samantien laittasin T5 tai T6 keulille :' mut eipä siinä nyt vaan tuo 2.5 työn alle ja siitä tekee T6 vastinetta 

Jos et ole vielä lukenut tinakoneiden "viritysreseptejä" (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=53591.0), niin suosittelen perehtymään Lankun kokoonpanoihin. Myös kannattaa lukaista läpi hänen projektipäiväkirja Englantilaisesta potilaasta, ihan mielenkiintoista luettavaa jos haluaa näitä 2.5l lohkoja piristää 

Eli katsuri erottaa B6254/B6304 kannet vai miten meinaat 

Oikaisin vain väärän käsityksen nykyisestä katsastusohjeistuksesta.

Nykyisen ohjeistuksen mukaan toi minimiteho määräytyy kannen mukaan.

Tuskin se on käytännössä kuitenkaan noin yksiselitteistä. Tällaisten "faktojen" takia harrastajat vittuuntuu entistä enemmän, kun lukevat rakennusohjeet netistä ja saavat asioista väärän käsityksen. No se on toki oma vika, jos ei viitsi vaivautua sinne omalle konttorille kyselemään ohjeita.

Niissä Trafin dokumenteissa, mitkä käsittelevät uuden lain yksityskohtia ennen sen julkaisemista on selvä maininta, että tehon alentaminen on sallittua. Tuo, että teho määräytyy kannen mukaan on vaan esimerkki, ei määräys, jota pitäisi soveltaa jokaiseen rakennettuun moottoriin.

Tämä(kin) topikki sotkeentuu katsastuskeskusteluilla. Olen pahoillani osallistumisesta

Satuin keräilemään vähän mittoja venttiileistä, jousista, retainereista ja lukoista mitä löytyi omasta varastosta..
Volvon kanteen siis saa myös 6mm ohjureita melko edullisesti suomestakin, eli halvalla voi saada kevyemmän venttiilikoneiston jos ei valmiita kovia paininkuppeja hanki (n. 500~600€ / 24kpl).

Edit: Volvo OEM kovat paininkupit, osanro: 1298634
Ovat noin. 15-16$ / kpl jenkeissä uutena.

Ja samalla hiukan isommat venttiilit. Myös M20B20/27 pakoventtiilit saa sopimaan imupuolelle.. 34x102,5x7mm (62g) kooltaan.
Joitakin mittoja jäänyt laittamatta muistiin (siksi "-- g" merkintä" toistaiseksi)

Volvo B6304/B6254F/S
- imuventtiili 31x104x7mm | 54g
- pakoventtiili 27x103,3x7mm | 46g
- jousi 41g
- retaineri 17g
- lukot 0,84g/kpl
- paininkuppi (kasattuna, öljyn kanssa) 52g

BMW M50B25 (non-vanos - vanos)
- imuventtiili 33x106,8x7mm | 58g
- pakoventtiili 30,5x106,3x7mm | -- g
- imuventtiili 33x106x6mm | 47g
- pakoventtiili 30,5x106x6mm | -- g
- retaineri (beehive jouselle, 6mm) | 8g
- jousi (beehive) | 37g
- tuplajousi | 62g
- tuplajousen retaineri | -- g
- lukot: 7mm = 0,84g 6mm = 0,48g

(käyttää 33 tai 35mm paininkuppeja, joten niitä en listannut)

XU10J4R
- imuventtiili 34,6x106,4x6mm | 54g
- pakoventtiili 29,6x105,7x6mm | 50g
- retaineri 8g
- jousi (beehive, sama halkaisija alaosasta mitä volvon jousessa) 34g
- lukot 1,25g kpl (1-uraisia)
- paininkuppi 51g (öljyn kanssa.. eli käytännössä ei eroa volvon paininkuppiin..samat mitat siis)



XU10:iin saa kovia paininkuppeja mm. Catcamsilta, paino 40g/kpl (alapuolinen säätö) - sopii tinakoneeseen.
Ja jotkut Ford RS2000 paininkupit tais olla myös samoilla mitoilla.. ja Opel Omegasta/Senatorista löytyvään kutoskoneeseen tarkoitettuja kovia paininkuppeja myös saatavilla (=sama koko, myös paino).

RN -sarjan tinakoneen paininkupeista on vähän tietoa saatavilla.. paino varmaan n. 40g luokkaa niissäkin?
------------

B6284T (RN) - B6254S (N) kampiakselit (28,4->n.30kg)


------------

B6304F nokkien speksit (ns. 204hp nokat)
248/248* / 8,95mm nosto / 112* LDC

B6254S nokkien speksit (2,5l 170hp ja 3,0l 180hp)
232/232* / 7,95mm nosto / 112/106* LDC (pako-imu)

-------------
RN ja N -sarja dampperin+hihnapyörän erot (painoeroa oli tuntuvasti, en vain ite ehtinyt punnitsemaan -- tosiaan RN sarjan hihnapyörällä eri offset, niin ei sovi suoraan takavetoisen apulaitteiden kannakkeen kanssa kun hihnan linja menee vinoon)

B6284T (RN) > B6304 (N) dampperi+hihnapyörä


B6284T (RN) > B6304 (N) jakohihnan hammaspyörä

Miltä on yleensä näyttänyt kun B6304 on haljennu, onko siis aina selvä halkeaman, vai voiko halkeama olla niin hius hieno ettei silmällä heti näkee 

Putki vai lohkon ulkosivu? Kahdessa koneessa oli saatu aiheutettua molemmat samalla kertaa
Lohkon ulkosivun halkeama paljastuu yleensä ensin kuivuneesta jäähdysnestejäljestä. Hieman vuotaneesta tai hikoilleesta voi kunnolla putsattuna juuri näkyä pitkittäinen halkeama. Reilummin haljenneesta näkyy jo selvästi. Yhdestä lohkosta on vuosia sitten tarkastettu tunkeuma-aineella halkeaman ympäristö ja siitä lähti useita pieniä railoja pystysuuntaisestikin.

Niinjoo putki tietysti unohdin että täällä kaikki on mahdollista   

Hieman vuotaneesta tai hikoilleesta voi kunnolla putsattuna juuri näkyä pitkittäinen halkeama.

Eli onko tällaisia "Piilo" halkeamia havaittu ikinä putkeissa

Lisätäämpä tuohon venttiili osioon sellainen juttu.
Vapari s80 6syl koneessa VM.98 on 7mm ohjurit ja imuventtiilissä on ohennus kuuteen milliin kanavan kohdalla, eli hyvä asia virtauksen kannalta.

Lisäksi lohko on 83mm porauksella ja öljyruiskuilla, mutta vesitila on 20mm syvempi kuin T6 lohkossa, eli ei ole niin sanottua vahvaa lohko sarjaa. 
Kampiakseli on sama kuin T6 
Nokka-akselit niin sanotut 204hv mallit eli nostoa 9mm, käy virityskäyttöön T6 koneeseen. Mutta sillon poistuu VVT käytöstä koska Vapari koneessa on VVT imupuolella.

Niinjoo putki tietysti unohdin että täällä kaikki on mahdollista     Eli onko tällaisia "Piilo" halkeamia havaittu ikinä putkeissa

Se mitä mulla on tietoa, niin putken halkeamat näkyy kyllä. Ja nekin on olleet kaikki pyttyjen väleissä, ei sivullepäin. Eli jos lohko ois ummessa pyttyjen välistä jo tehtaalta, kestäis putket vakioiden moottorien häiriötilanteita, väärinkäyttöä tai muuten kovaa käyttöä. Eikä tarttis laitella täytettä virityskäyttöön.

Yksi 2.4T tuli taannoin vastaan, jossa ei kannentiiviste pitänyt. Siinä yksi putki oli alkanut leviämään kohti toista sylinteriä ja samalla reuna notkahtanut alaspäin. Sekin olisi kestänyt ainakin siltä kohtaa jos lohko olisi ummessa pyttyjen väleistä.

Lisätäämpä tuohon venttiili osioon sellainen juttu.
Vapari s80 6syl koneessa VM.98 on 7mm ohjurit ja imuventtiilissä on ohennus kuuteen milliin kanavan kohdalla, eli hyvä asia virtauksen kannalta.

Mielenkiintoista, että Volvo tehnyt tuollaisiakin venttiileitä.. en ollu aiemmin kuullutkaan.

Onko tietoa, miten merkittävä ero on 6 vs. 7mm varrella virtauksessa?
Ite ainakin ajatellut niin, ettei se tuo kovin merkittävää eroa.. mutta sen sijaan venttiilien painossa voi olla hyvinkin eroa 6 vs. 7mm varsi; toki riippuu myös miten paljon materiaalia on lautasessa.

Ts. kevyemmän venttiilikoneiston vuoksi valmistajat siirtyneet noihin 5 ja 6mm venttiilivarsiin pääosin, 4v kansissa.
Kevyempi venttiilikoneisto > löysemmät jouset (nykyään taitaa suurin osa käyttää beehive jousia muutenkin? mites Volvo?) > vastustaa vähemmän moottorin pyörimistä.

PS: lisäsin aiempaan viestiin B6304F ja B6254S nokkien speksit.. (löysin joskus ruotsalaiselta Volvo foorumilta)