Defan säteilylämmittimen ja Ardicin tehovertailu

Onhan noissa eroja ....

DEFAN SÄTEILYLÄMMITIN (pakkaus katosi mutta Defan sivujen mukaan heillä on Volvon D5:een sopiva säteilylämmitin, jonka tehoksi ilmoittavat 300 W)
23,0 °C    0 -tilanne
31,0 °C    1 tunnin kuluttua
36,8 °C    2 tunnin kuluttua
39,6 °C    3 tunnin kuluttua
41,2 °C    4 tunnin kuluttua (Ulkoilma 16,3 °C)

Eli neljän tunnin lämmityksen jälkeen moottorin lämpötila oli 25,1 astetta ulkoilmaa korkeampi. Ulkoilman lämpötilan laskusta huolimatta moottorin lämpötila oli edelleen nousussa. Eihän tuo tehoillaan huimaa mutta väitän, että 25 asteen pakkasella moottorin saa helposti lämmitettyä 0-asteiseksi, minkä pitäisi helpottaa käynnistystä erittäin merkittävästi. Säteilijälle pitää varata aina vähintään kaksi, mieluummin 3-4 tuntia lämmmitysaikaa. "Säteilijä" vaikuttaa kuumenevan itsekin melko kuumaksi, varmaan kylmänkin moottorin kupessa 100 asteiseksi.

Tulos Defan säteilijällä: Lämpötilan nousu 7 astetta tunnissa (ensimmäiset kaksi tuntia) eli 0,12 astetta minuutissa

ARDIC

10 minuutin käytön jälkeen moottorin lämpötila oli noussut 18,8 °C:sta 40,7 °C:een. Lämpötila nousi vielä pari minuuttia lämmittimen pysäyttämisen jälkeen ja tämä on tässä tuloksessa mukana. Pelkkään käynnistämiseen riittää siis kovallakin pakkasella 10 tai korkeintaan 15 minuutin Ardicin käyttö. Mittauspisteen lämpötila alkoi nousta vasta noin 2 minuuttia Ardikin käynnistämisen jälkeen.

Tulos Ardicilla: Lämpötilan nousu 131 astetta tunnissa eli 2,2 astetta minuutissa

Jos Ardicin teho kokeessa olisi ollut 5,0 kW niin Defan säteilylämmittimen todellinen lämmitysteho olisi 260 W. Lämpötila on mitattu keskeltä moottoria pakosarjan yläpuolella olevasta noin 8 mm reiästä, jonka arvelisin olevan suunnilleen keskellä kantta. Paikka on noin 20 senttiä säteilylämmittimen yläpuolella. Molemmissa mittauksissa konepelti oli hiukan raollaan ja mittaupaikalle kävi selvästi tuuli.

Eikö tuo lopputulos ollut selvä asia vai mikä tässä oli ideana? Mutta tuon säteilijän lämmönnostokyky olisi kiva toteuttaa -20 pakkasessa niin olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko se alussa pystyy nostamaan lämpöjä kun lämpötilaero on suurempi. No pakkasia odotellessa kun nämä tulokset on jo mitattu.

Mitä tarkoitatkaan sitten lämpötilaerolla. Vai sitäkö, että lämötilataso olisi pakkasella alhaisempi? Energiankulutusmittari näytti tuolle Defan säteilijälle muuten peräti 360 W ottotehoa 218 V jännitteellä. Samainen mittari näytti 58 W tehoa 60 watin lampulle 220 V jännitteellä, joten siinä tuskin oli vikaa.

Tähän vertailuun mukaan letkulämmitin, onko kukaan mitannut lämpenemistä? Defaltakin sellainen löytyy.

Kokeilimpa vielä eilen uudelleen kylmemmässä tuon säteilylämmittimen tehoa. Ulkoilman lämpötila oli varsin tarkaan 0 °C ja tuuli oli huomattava.



Eli semmoiset 3 h ja kolme varttia tarvittin, jotta koneen lämpö nousi 20 °C:een. Laittakaapas jo vihdon tuloksia, kuinka ne letkulämmittimet toimivat ja miksein jotkut muut "säteilijätkin".

Oliko toi semmosesta pistorasiasta missä jatkuva virta? Osassa tolpista kun katkoo virtaa tietyin välijoin. Mutta joo hidas se on, katoksessa saa vaan 2 tunniksi ajastettua lämmityksen. Ja entisessä autossa konepelti lämmenny edes vähää siinä ajassa.

hehe, hauska lukea.

Paljonko lämmitysten hinta poikkeaa? 5 kw on vähän eri asia kuin 0,3 kw...

Eihän tuossa varmaan kustannusten suhteen suurista puhuta

Ardicilla 0,6 l/h * 10 min * 1,5 €/l = 0,15 €
Sähköllä 3 h * 0,3 kW *12 s/kWh = 0,11€

Eli erotus on kokonaista 4 eurosenttiä energian osalta / käynnistys

Ardicin korjaukset saattavat tosin muuttaa tilannetta huomattavasti. Käytännön syistä ainakin minun on yleensä helpompi esilämmittää auto sähköajastimella kuin odotella vieressä. Montakos norttia 10 minuutissa ehtisi poltella?

Tuolta http://files.defa.com/wup/bilder/DEFATestReportDEFAEnginepre-heaters.pdf voi lukea testituloksia eri lämmittimistä erilaisissa autoissa ja esilämmityksen vaikutuksesta päästöihin ja kulutukseen.

Olipas mielenkiintoista tutkailtavaa. Ainakaan polttoaineen säästöillä lämmittinen kytkentää ei tarvitse perustella. S60 dieselille oli saavutettu peräti 35 gramman eli 0,4 desin polttoaineen säästö liikkeelle lähdöstä, joskin muille dieseleille kuitenkin yleensä yli 0,5 desiä. Mikähän olisi toistojen tarkkuus Volvolle mitatun 0,04 l * 1,5 €/l = 6 senttiä takia ei kyllä kannata lähteä roikkaa pakkaseen vatuloimaan, joten lämmitys on perusteltava joko mukavuudella tai sillä, että auto ei ehkä käynnistyisi ollenkaan.

Bensakoneillahan vaikutus polttoaineen kulutukseen näytti olevan suurempi, yleensä noin desistä jopa kahteen.

Osaisikos kukaan sanoa, miksi esilämmitys vaikutti Volvoon vähemmän kuin muihin dieselautoihin?

Pelkkään käynnistämiseen riittää siis kovallakin pakkasella 10 tai korkeintaan 15 minuutin Ardicin käyttö. Mittauspisteen lämpötila alkoi nousta vasta noin 2 minuuttia Ardikin käynnistämisen jälkeen.

Itse olen tullut tähän samaan tulokseen että Eberiä ei tarvitse käyttää puolta tuntia kovallakaan pakkasella vaan puolet siitä riittää. Tähän tosin vaikuttaa se että kuinka lämpimäksi auton sisätilan haluaa.

Oliko toi semmosesta pistorasiasta missä jatkuva virta?

Oli toki. Ei noissa minun rasioissa mitään katkontaa ole.

Koska millään lämmittämisellä ei näköjään ole muuta virkaa kuin vaimosta huolehtimisen osoittaminen niin kuinkas muuten keulan peittäminen. Millaisia virityksiä olette tehneet? Ei taida olla päällimmäisenä ongelmana keittäminen dieseleillä talvella. Pahvia heti jäähdyttimen eteen, jokin fiksu tilke maskiin vai onko Volvoon saatavana jotain valmiiksi mietittyä tuulisuojaa pakkasen varalle?

Oli toki. Ei noissa minun rasioissa mitään katkontaa ole.

Koska millään lämmittämisellä ei näköjään ole muuta virkaa kuin vaimosta huolehtimisen osoittaminen niin kuinkas muuten keulan peittäminen. Millaisia virityksiä olette tehneet? Ei taida olla päällimmäisenä ongelmana keittäminen dieseleillä talvella. Pahvia heti jäähdyttimen eteen, jokin fiksu tilke maskiin vai onko Volvoon saatavana jotain valmiiksi mietittyä tuulisuojaa pakkasen varalle?

Tuolta olen itse tilannut
http://www.tarvikkeet.fi/tuotteet/autolampo/maskisuojat/volvo

Itte en oo ainenka koskaan millään peittäny ja aina lämpöä piisannu..vanhassa v40 vaihdoin monen monta termaria ja aina paikallaan lämmöt laski sitten loppu lasku kun sen ilmaus reiän tukki kokonaan.. -08 v50 1.6d  lämpiää hyvin ja pysyy lämminä eikä oo tarvinnu mitää suojuksia..

Koska millään lämmittämisellä ei näköjään ole muuta virkaa kuin vaimosta huolehtimisen osoittaminen niin kuinkas muuten keulan peittäminen. Millaisia virityksiä olette tehneet? Ei taida olla päällimmäisenä ongelmana keittäminen dieseleillä talvella. Pahvia heti jäähdyttimen eteen, jokin fiksu tilke maskiin vai onko Volvoon saatavana jotain valmiiksi mietittyä tuulisuojaa pakkasen varalle?

Volvossa ei ole lämpöjen kanssa mitään ongelmia, bensaa palaa niin paljon että lämpöäkin riittää.    Golfiin ostin paikallisesta varaosaputkasta merkkikohtaisen setin nokan tilkkeeksi, siinä täytyy olla jotain edessä jo plussakeleillä.