300-sarjan hankinta

Kaikki 300-sarjan hankintaa ja arvoa koskevat kysymykset tänne.

Onkos 340 diesel eli 1.6, sama voimansiirto kuin bensakoneisissa?

Ehkä ihan ensimmäisenä antaisin ohjeen, älä hanki sitä   

No asiaan, mulla on ollut nyt muutaman vuoden sisällä 2 kappaletta näitä 300-sarjan Volvoja ja jotain niistä on tullut opittuakin.

Ensimmäinen auto oli ns. vaarin silmäterä eli 1.4-moottorinen 340 DL vuodelta 1987 ja tasan 100tkm mittarissa. Autoa ostettaessa oli tiedossa muutama mätäpaikka helmoissa, mutta muuten auto oli ehjä. Ajoin autolla muistaakseni vain vajaan vuoden kunnes se meni kiertoon. Mitään vikoja tuossa ei ilmennyt noiden muutaman paikkauksen lisäksi.

Nyt alla on myös 1987-vuodelta peräisin oleva Volvo 360 Volvon omalla B200K-moottorilla ja 215tkm mittarissa. Autolla olen ajanut nyt vuoden päivät ja jotain on tullut opittua. Tässä voisi olla oma suositus / muistutuslista ostajalle:

- Tarkista kori ruosteen osalta. Ruosteeton 300-sarjan Volvo on harvinaisuus. Omissa autoissa mätää on ollut takakaarissa, helmoissa ja etenkin takana tunkinpaikkojen tuntumassa. Myös takaluukun pohja kannattaa tarkistaa.

- Virtalukko tuntuu näissä usein antautuvan. Omassani on nytkin rattilukko paskana, joka pitää kunnostaa / vaihtaa ennen leimaamista. Monella muulla tuntuu olevan samaa vikaa. Lukot ja avaimet myös kuluvat ja avain irtoaa lukosta kesken ajon auton jatkaessa käyntiään. Itselleni tuli tästä huomautus leimalla, enkä ole ainoa.

- Itse suosittelen ostamaan Volvon koneella olevan version. Eroa kulutuksessa ei ainakaan omien autojeni välillä ollut kovinkaan paljon näiden 1.4- ja 2.0-litraisten koneiden ollessa vertailun kohteena. Taitaa olla tuossa 1.4-litraisessa sitten joku 70hp/100nm ja tässä Volvon koneessa 100hp/160nm. Tietysti tuo pienemmällä koneella varustettu on vähän kevyempi, mutta huollon, osien ja kaiken muun perusteella ostaisin silti Volvon koneella olevan. Jos autoa on tarkoitus virittää, niin ehkä kannattaa ostaa kaasarikoneinen vanhempi malli, jossa ei ole katalysaattoria ja jos tarkoitus on vain ajaa, niin ruiskukoneella varustettu saattaa olla fiksumpi.

- Autoja on tarjolla hyvinkin vähäisillä kilometreillä, etenkin 340-malleja. Käy katsomassa useampaa autoa ja osta mielummin 100tkm ajettu kuin 350tkm ajettu, joista pyydetään usein samaa rahaa.

- Älä osta räpellettyä autoa, vaan mahdollisimman alkuperäiskuntoinen, ellet sitten ole varma ns. rakentajan ymmärryksestä. Näitä 300-sarjan autoja tuntuu monet ns. "virittelijät" raiskaavan, johtuen varmaankin autojen edullisesta hankintahinnasta.

Toimiessaan 300-sarjan Volvo on ihan hyvä auto ajaa, lämmin talvella ja kevyt korinen virittämisen kannalta. Monet autot vaan ovat jo pilattuja ja näitä kannattaa välttää, ellei halua väkisin harrastaa.

Hyviä vinkkejä!! Saisin halvalla ton dieselin, sitä vaan että varaosiksi. Mulla on jo yks 150tkm ajettu 1.4 DL jääratarassina. Täysin ruosteeton lukuunottamatta yhtä reikää pohjassa  Virtalukko tosiaankin mullakin talvella vittuilee, mutta eipä se minua ole haitannut kun ei käyttöautona ole. Osaatko vastata yhtään siihen että onko alusta ja muut osat paitsi moottori, samanlaisia kuin bensamalleissa?

Omaan 2 litraiseen ollut tyytyväinen. Hyvä auto se on ja tunnokas. Talvella tosi hyvä ajettava, pärjää hienosti ilman nykyajan ajonvakautuksia yms. Nykyetuveto ei pysy mitenkään perässä mutkaisella talvitiellä.

Kattoluukku on upea varuste tähän malliin, tosin ovat aika harvinaisia. Tuntuu lähes targakatolta kun luukku täyttää lähes koko katon etuosan

2-litraset on tekniikaltaan erittäin hyvässä kunnossa, koska näillä ei juurikaan ole ajettu 200tkm enempää. Omalla päästelty 250tkm+. 20tkm+ ajanut itse ja aina on päästy perille. Ei vuoda öljyä, eikä syökkään. Nykyään kuulemma normaalia että uudet autot syö öljyä. Tämä ei syö ollenkaan, tikku ollut aina max-kohdassa kun olen öljyt tarkastanut. Siis jos auto on palvellut normiarkiajossa on kone erittäin hyvässä iskussa.

Ruoste on tuttava 95% tapauksista, enemmän tai vähemmän. Itsellä ollut peltoautona aikoinaan 333tkm ajettu 340. Se oli laho pohjasta kauttaaltaan, tunkki ei oikeen pelannut kun tähän autoon kokeili Tämä nykynen käyttis oli ostaessani 220tkm+ ajettu, pohja täysin terve suurimmilta osin, mutta paikkoja sai muistaakseni lätkiä 50 kappaletta auton reuna-alueille, eli ne peruspaikat siis. Nämä reijät oli kaikki kokoluokkaa 2x2cm-7x7cm kokoisia. Eli ei vielä isoja ja helposti korjattavissa kun vaan vihtii. 100tkm ajetut on sitte lähes kuin uusia. Tietysti tuo ruosteisuus vaihtelee sen mukaan miten se on uutena viitsitty ruostesuojata ja miten hyvin korista on huolta pidetty. Mutta erinomaisen auton saa kun ostat 0-200tkm ajetun joka on vielä kohtuullinen paikata.

Alustat alkaa oleen näissä lopussa, sillä onhan ne jo 20+ vuotta vanhoja. Mutta iskari uudet taakse ja eteen myös jouset niin on alusta taas timmi.

Omassa myös vaddumainen klappi vaihteistossa/perässä joka nykittää autoa 1000-1500krs tuntumassa ajettaessa. Mutta aika mitätön ja oppii kytkimellä neutraloimaan. Ei haittaa mutta jos joskus intoa riittää niin tuonki pikkuvian korjaa.

Vaihdekeppi hullaantuu 250 tkm tuntumassa, pystyy hitsaileen takasin paikalleen kun purkaa kepin ympäriltä muovit.

Sitten sellanen että joku tiiviste korkkasi hammastangossa ja öljyt tulee ihan lattialle asti. Kilometrejä 250+

Mutta on kyllä mukava ja halpa-auto tee-se-itsemiehelle. Ostaessa kannattaa muistaa että meitä on moneksi, suurin osa tieten tekee vähän sinnepäin mutta jotkut sitten hyvin tai viimesenpäälle. Oma oli muuten alkuperäinen mutta entinen omistaja oli helmoja hitsatessaan sitten vetässy etulokarit auton koriin kiinni Kyrsii, voipi olla että joskus tuonkin asian pistän kuntoon.

Nämä vinkit on tälläisiä omalle kohdalle sattuneita juttuja, mutta monet tuntuvat olevan ns. tyyppivikoja näissä 300-sarjan autoissa.

Omastani oli vaihdelaatikon ja perän kannatinpalkki mädäntynyt todella pahoin. Palkki on auton pohjassa sillä tavalla, että kaikki kura, kosteus ja muu pahaa tekevä kerääntyy palkin päälle ja jää sinne muhimaan. Tämä palkki onki joko korjattu tai korjauksen tarpeessa lähes jokaisessa vastaavassa autossa.

Omani oli päässyt sen verran huonoon kuntoon, että palkki oli kokonaan katki ja kiinni vain toisesta päästään. Vaihdelaatikko ja perä roikkui vinossa muutama sentti normaalia alempana ja tuntui heiluvan äänistä päätellen kun autolla lähti liikkeelle.

Sain käsiini "ehjän" palkin, joka sekin oli mätä, mutta vähemmän kuin original. Palkin eheytys oli paskamaista. Pelti on ohutta ja hitsaus hankalaa.

Vanhan palkin irrotus oli myös vaikeaa. Palkki on molemmista päistä kahdella M8-pultilla kiinni auton pohjassa. Omassani pultin kannat olivat aivan muodottomaksi ruostuneet ja paksun paskan peitossa. Kuskin puolelta pultit on mahdollista irroittaa ns. normaalisti, mutta apukuskin puolella toinen pultti oli omassani ainakin bensatankin täyttöputken alla piilossa. Täyttöputki pitääkin irroittaa liitoksesta, jotta sen saa vedettyä sivuun. Omastani sattui irtoamaan viimeistä pulttia irotettaessa korin puolelta mutteri tai vastaava osa, jossa vastakierre on, irti ja pultti alkoi pyöriä vapaasti, mutta ei kuitenkaan irronnut. Pultti oli pakko sahata katki käsin koska rälläkän käyttö 2mm päässä sijaitsevasta avoimesta bensatankista olisi hieman kyseenalaista.

Vanhan palkin saa pois kun laskee perän ja laatikon tunkin varassa alas. Uuden palkin asennus ei itseltäni onnistunut ihan kerrasta, mutta hieman viisastuneena järjestys taisi olla seuraavanlainen:

- Uusi palkki kiinni pohjaan
- Tunkilla laatikko+perä-paketti ylös hollille
- Kumipuslilla varustetut kannakkeet kiinni laatikon kylkeen
- Perän ja laatikon nosto palkkiin kiinni
- Kiinnikkeiden ruuvaus kiinni palkkiin
- Bensatankin täyttöputken kiinnitys

Noin se periaatteessa menee. Itselläni oli todella paljon ongelmia tuo järjestyksen ja ruostuneiden pulttien yms. kanssa. Hommassa meni varmaan yli 5h, vaikka pultteja ei montaa ollut

Eli jos palkki on kunnossa, niin ainakaan tähän ei tarvitse alkaa. Itse olisin tulevaisuudessa valmis maksamaan ainakin 100e enemmän autosta, jossa tuo homma on jo tehty.

Sama tyyppivika alkaa painaa omassakin. Kuskinpuolelta lahonnut päästä ja alkanut jatkua halkeamana etenemään vänkärinpuolelle. Katsuri tuonne kopasi ja ropina kävi. Sen verta ehjä (ylempi palkin pelti ehjä mistä kiinnittyy koriin) vielä sattuu oleen että vuodeksi sai vielä leimaa. Mutta vaihtaahan se pitää ennenkuin perä tippuu. Itse en pistä hyvästi mätänevää vakiotyyppistä pelteistä prässättyä palkkia vaan teen rhs-palkista uuden.

Sama tyyppivika alkaa painaa omassakin. Kuskinpuolelta lahonnut päästä ja alkanut jatkua halkeamana etenemään vänkärinpuolelle. Katsuri tuonne kopasi ja ropina kävi. Sen verta ehjä (ylempi palkin pelti ehjä mistä kiinnittyy koriin) vielä sattuu oleen että vuodeksi sai vielä leimaa. Mutta vaihtaahan se pitää ennenkuin perä tippuu. Itse en pistä hyvästi mätänevää vakiotyyppistä pelteistä prässättyä palkkia vaan teen rhs-palkista uuden.

Hyvä idea. Itse puuhastelin vanhasta ja kyllä siinä hermot meinasi mennä. Kannattaa tosiaan tehdä jostain fiksummasta materiaalista, ellei satu olemaan tervettä palkkia tarjolla.

Omaan 340 tein kulmatangosta sen palkin. Ei tarttennu, ku reijät porata ja katkasta oikeen mittasiks ni sopi suoraan.

340 kohta hankinnassa koneen vaihto edessä.. Minkäslaista mottia kannattais havitella tohon konetilaan ja joka olisi helposti upotettavissa ? joku 150hp kuulostaisi hyvältä 

Jos 150hp haluat niin virittää 2litrasta vaparia tai sitten 940 matalapaineturbon tieten saattaapi saaja kilpien väliin, tämä itselläkin mielessä mutten vielä varma ole mistään joten älä ala pistään ennenkun olet konttorilta kysyny. Sekin kannattaa kysyä että meneekö 340 ja 360 samaksi autoksi, kyllähän tuossa 340 tietääkseni on ollut 1.9:ä ja 2 litrasta.

Sen tiiän varmaan sanoa että helpompi ois alottaa tuo 150hp tavottelu ihan oikiasta 2 litran mallista, siinä on kestävempi voimansiirto. Mulla oli peltoautona 3:n kierroksen ajan 340 josta porsi koko voimalinja peltoon kun ei jaksanu vejätystä.

Kestääkö tuollaisen 340 1.4 moottorisen voimansiirto 400-sarjalaisen B18FT (122hv/175nm) moottorin kanssa ?

sekä onko volvon moottorilla olevissa 360:peissä paljon eroja alustoissa/vaihteistoissa noihin 340 volvoihin 

saako noihin pieniin takavetoihin lukkoja peräänkään mistään ?

Mielenkiintonen pieni auto, tosin ei mielestäni ihan komeimpia volvoja mutta saahan siitä tekemällä.

Itellä oli kans joku 3 vuotta sitten tollanen 360 2.0 ruisku -87, oli mulla autokouluautona (opetusluvalla ajettu kortti) ja pari kuukautta sen jälkeen käyttöautona. Pelitti kyl hyvin, oli jtn 230-240tkm ajettu. Puhallin ei aina oikee pelannu, varmaan katkasijassa jtn vikaa..koitin kyllä vaihtaa mutta ei siltikään. Erillisellä kytkimellä sit toimi.

Ja tuo minkä Customer mainitsi, niin se vaihdekeppi hullaantuu jostain kumman syystä.. liekö vain sitte liian sporttinen ajotapa vai miksi se käppi jäi melekeen käteen pari kertaa...

Ei mikään kestävin volle, mutta varmasti vähän tee-se-itse miehelle erittäin mieluisa peli! Itekki joskus tommosta aatellu uudestaan, mut tuossa on nytte tuo volvo 240 DTic projekti alla.. siinä riittää hommaa kyl. Ehkä joskus.

Kestääkö tuollaisen 340 1.4 moottorisen voimansiirto 400-sarjalaisen B18FT (122hv/175nm) moottorin kanssa ?

sekä onko volvon moottorilla olevissa 360:peissä paljon eroja alustoissa/vaihteistoissa noihin 340 volvoihin 

saako noihin pieniin takavetoihin lukkoja peräänkään mistään ?

Kestää, jos ei revi kuin hullu, kardaani jossa päässä prässätyt kumivulkanoinnint on se heikko kohta, ulkomailla näkyneet pistäneen normi ristiniveliä ja akselia tilalle kuten normiautoissa. Lootahan on sama M45 tai M47 joka on isossa volvossakin, tosin näissä kyljellään ja perän yhteydessä, mutta väännönkesto on aika sama se 400-420Nm lähes ikuisesti, 450Nm alle 20s. 1,7L koneessahan on sama voimansiirto kun 1,3-1,4 ja 1,6D koneissa, paitsi eri kytkinkoppa kun 1,3-1,4, 1,6d ja 1,7bensa pitäis olla samalla kopalla kun 400 sarjan rellukoneet, ja kytkinhilppeet pitäis kans osittain passata päittäin.

360 tai sanotaanko 2,0l malleissa, koska 340 malleja on 2,0l koneisina, ja kuulemma jossain olisi 360 kans myyty renukoneella.... tiedä sitten, erot alustassa pikkubensoihin on takajarrurummuissa, 180mm vs 220mm jos en muista väärin, etujarrut samat kaikissa malleissa 1979 eteenpäin, jouset järeämmät 2,0l koneisissa 6,5mm ohuimmasta takana kun relluissa 5,5mm, etujouset 12mm vs 10-11mm. ruiskukoneisissa 20mm lyhyemmät etujouset kun kaasari 2,0, 355mm vs 335mm vapaapituus ja glt mallissa vielä 20mm lyhyemmät takana ja edessä.
Dieselissä samat jouset kun 2,0l mallissa ja samat takarummut kuulemma. rellubensoissa 45l tankki takakontin alla ja vararengas konehuoneessa, dieselissä ja 2,0 tankki takapenkin alla ja varakumille palju takaluukussa.
Kallistuksenvakaaja edessä 2,0l mallissa koiranluilla 1986 eteenpäin, muuten kaikki muut mallit ns. pulttitankovakaajalla alatukivarteen.

Lukkoperiä on HOER niminen hollantilaisfirma joskus tehnyt ehkä 100kpl, mahdottomia löytää nykyään perähän on ihan erilainen kun isoissa volvoissa, muistuttaa hitusen e30 bemarin perää, ehkä kopioitu siitä...

Lukkoja saa kyllä, jos ei ole rahasta puutetta ja pystyy tilaamaan useamman kappaleen. Jos on rahaa laittaa lähemmäs tonni/lukko tai enemmän, saa 300-sarjalaisen perään kyllä lukon, mutta ei se perän kesto siitä kuitenkaan järjettömästi parane, niin tosiaan täytyy olla ylimääräistä rahaa.

http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=2145.msg396110#msg396110