745 GL -91 D24T ja oli GL -90

Ostokuntoa.

Pari viikkoa sitten huomasin paikallisen jobbarin pihassa ja kävin iltamyöhällä katsomassa. B230F, M47, +400tkm ja laatikkovaivainen. Vitosella vedetty isoa kuormaa ja rikottu kytkinakselilta sivuakselille välittävät rattaat. Seuraavana päivänä valoisalla näytti kelvolliselta ja tehtiin kaupat. Nelosella ~20km työpaikalle, onneksi ei tarvinnut yksissäkään neljistä liikennevaloista pysähtyä. Vähän aikaa sai seistä pihassa kunnes vaihdoin 142:een laatikon ja siirsin siitä vanhan tähän. Koriin kaipaa pari pientä lappua ja vasemman akkukotelon ulkosyrjään vähän isompaa. Muuten konehuoneen ruosteita lukuunottamatta yllättävän terve. Mittarissa vajaa 400tkm, mutta nopeus/matkamittarin toiminta perinteisesti vajaata. Miten paljon yli sitten onkaan ei voi tietää, terveen oloinen kone perustaltaan kuitenkin. Laturi aika uusi, etuvalot, etujarrukilvet ja takaiskarit myös.

Kaikenlaista perusjuttua toissa ja viime viikolla tuli suoritettua.
- Jakohihna, MaxLife 10W-40 +suod., tulpat, huono tulpanjohto ehjään, ilmansuodattimen tarkastus, apulaitehihnat, melkein puhkiruostunut bensansuodatin uuteen
- Peräöljyn tarkastus, oikea alapallo, tuulilasinpyyhkijänsulat, etupöntön ja akselinylityksen vaihto ehjiin, etujarrujen rassausta ja paremmat palat, yms..
- Etujousista 1,75 kierrosta pois ja 240 etuiskarit vakioiden lutkujen tilalle, taakse uudet 240 farkun kuormajouset joista 1,75 kierrosta pois myös, 142:sta Geminit alle.
Lisäksi paineensäätimeltä lähtevä lyhyt paluuletkunpätkä oli vaihdettu ja tehty liian pitkä. Letkun normaalisti loiva mutka oli rutussa. Bensansuodattimen vaihdon yhteydessä pumpun ja sudin välinen kova muoviletku alkoi vuotamaan(oli hieman mutkalla aiemmin), korvasin sen normi letkulla. Suodattimen ja tuon letkun vaihdon jälkeen nyhtäminen isommalla kaasulla poistui. Tankkipumppu vissiin vielä risa.

Lisäpitkät oli laitettava keulille jotta näkee ajella ja ajovalot releytän. Matkalle hukkuu akkujännitteeseen verrattuna 1,8V. Akun ja laturin välillä häviötä on 0,13V. Jos paisarinkorkkia pitää kiinni, tulee sisälle mieton jäähdytysnesteen haju. En ole jaksanut katsoa, mutta koska haju häipyi korkin löysälle jättämällä, epäilisin normikohdetta eli lämppärinhanaa.

Kaksi edellistä katsastuslappua oli paperien seassa myös ja kummassakaan ei oltu merkitty päästöjä kierroksilla. Tästäpä heräsi epäilys auton vähäpäästöisyydestä. Kysyin asiaa katsastuskonttorilta, eikä auton tiedoissa ole merkintöjä kolmitoimikatista, vähäpäästöisyydestä, saati edes katalysaattorista. Huoltokirjakin oli auton matkassa, merkintöjä viimeisen 15v ajalta oli aika vähän, mutta kahdelta ensimmäiseltä vuodelta merkinnät olivat Englannista Cambridgen Volvohuollosta. Joko on tilattu normi vasemmankätisellä ohjauksella sinne uutena tai sitten ostettu jostain muualta sinne. Rekisteröintitiedoissa ei lue mitään muuttoautosta tai edellisestä rekisteritunnuksesta, ainoastaan rekisteröinti -92. Konttorin mukaan aikoinaan tuoduista aika monesta puuttuu muuttoautomerkintä. Se kuitenkin selittää sen, ettei auto ole vähäpäästöinen. Heti lisääntyi oma mielenkiinto pidempää käyttöä ajatellen

Viikonlopulla tuli heitettyä reilu 900km lenkki länsirannikolle ja takaisin. Kulutus 9,3l tuntumassa, sais ainakin sen 0,5l pienempi olla tuolla ajolla kun vertaa 6-oviseen samalla tekniikalla. Tosin paluumatkalla kyydissä oli ~230kg laminaattia ja 3hlö istuttava sohvasänky ja vähän muuta. Ei olleet 240 farkun kuormajouset huono valinta, helmalinja aika suorassa kuormattuna. Ai että kun "kulki" Yllättävän vähän suhinoita, vaimennusta kaipaa kumminkin reippaasti.

Semmoinen se nyt on. Näyttää puhtaalta vaikka on pesty milloin lie viimeksi.


Muut kuvat.

No nyt pääs käymään näin:

Eli 142:n tekniikka siirtyi tähän.

Perjantaina töiden jälkeen aloittelin ja työajallisesti noin 21h myöhemmin ajoin kotiin. Kaikenlaiseen nysväämiseen meni ylimääräistä aikaa aivan riittävästi Moottorinjohtosarjana käytin auton omaa, lisäsin vain siihen 142:ssa erillisinä johtoina olleet imulämpöanturin ja tps:n johdot. Ei tarvinnut napsia montaa johtoa LH:n johtosarjasta boksien luota, pystyy helposti niiden puoleen muuttamaan vielä takaisin vakioksi jos haluaa.

Kaasuvaijerirullan kiinnitin imusarjaan sopivimmasta nurkista löytyneestä. Vähän piti muokata sitäkin. Tehostimenpumpun paikalleen laitettuani huomasin, että kampiakselinhihnapyörä on liian sisällä aiempien muokkauksien takia ja sitä piti tuoda ulospäin välikappaleilla. Myös laturi piti linjata uusiksi. Pakosarjalle tarjosin pilliä toisioputkiin, jotta sain lähdön painatettua lähemmäs pohjaa. Aika hyvin yhteensopiva pakosarja on muutoin näköjään. Taivutuksen lisäksi joutui pikku siivun ottamaan moottorintukijalan nurkasta, ettei paina sitä päin. Pakoputkiston tein melkein kokonaan uuden, vain etuputki on 142:sta koska se paikalleen istui pienen lyhennyksen jälkeen. Pönttöjen pantoina pystyi käyttämään vakioita. Etupöntölle vaan jatkoin alapuolelta, jotta ylti ympäri.

En ole vieläkään laskenut perävälitystä, mutta näppituntumalta se on 3.31. Hyvin hukkuu tehontunne ja tietysti kun painoakin on enemmän kuin 142:ssa Hienosäätöä vaatii ruuttaan muuttuneen tilanteen takia.

Tuolla niitä muita kuvia muutama.

Olitko putkeen 21h tallilla  ?
Unohit laittaa turbon sinne, muuten vaikuttaa jälleen asialliselta.

Ei viittiny ihan, ois voinu tulla jo pikkasen lipsumista. Sen takia kirjoitinkin että työajallisesti, ei sisällä lepoaikoja. Ei ahtaminen unohtunu, ajatuksissa ainakaan

Jos huomenna vaikka pesis konehuoneen, kehtais itekin katella sinnepäin.

Mitäs nyt sitten 142:lle tapahtuu? Tuleeko siihen sitte joku toinen tekniikka vai hävitätkö se pois?

Muistankohan väärin että vitoskonetta sinne meinaa

Kuten 142 aiheessa lukee, tekniikka vaihtuu.

Tässä kone ois vähän paremmin säädöissään, nokkia ruuvailtava jotta saa alas paremmin vetoja. Siitä huolimatta keskikulutus oli suht kohtuullinen 527km lenkillä ~550kg autotraileri perässä. Siitä 180km oli kyydissä vielä ~600kg ilmanvastuksenaiheuttaja. Lukema 11,2l/100km. Eiköhän tuo vähän pienemmällä menis kunhan vaan saa alakierroksille herkkyyttä. Nyt on vähän vääränluonteinen harvalle perälle.

Imunokkaa aikaistin ja muutos koneen luonteessa oli kovin myönteinen. Pakoäänet hiljenivät hieman, vetää tasaisemmin koko kierrosalueen läpi ja alhaallakin tapahtuu jotain. Perusajolla kesänopeuksin maantielenkin keskikulutus 8,7-8,8l tuntumassa.
Etupönttö ois pitänyt laittaa isompi näin vaparia ajatellen, möykkää turhan paljon alakierroksilla.

Ensimmäinen lämppärinvesihana vuosi vain puolisen litraa minuutissa sauman välistä. Toinen vielä toistaiseksi pitää. Pakonokkaa käänsin aikaisemmalle, vähän vähemmän kuin imunokkaa, ja koneesta tuli lepsumman tuntuinen. Käännettävä takaisin ja ehkä vähän testattava myöhäistääkin. Muuten ei mitä muuta kuin työmatka-ajoa.

Ahtamispuolelle on pieniä edistymisiä. Perus 600x300x76 kennolla varustettu kiinacooleri tuli joku aika sitten nurkkiin potkittavaksi. Vaatii lähtöjen siirtämisen, ettei tarvitse leikellä peltiä juurikaan tai ollenkaan. Turboksi ois valikoitu 245:n HX40. Imusarjaa varten ois laippa ja plenumiaihio olemassa ja pakosarjaa varten kannen laippa myös. Ei puutu kuin vähän putkea ja hitsiä Laatikoksi hallussa jonkin aikaa ollut M90, kolmosen kunnostamisen jälkeen. Aivan alku mennään kumminkin paikallaan olevilla voimansiirron osilla.

Pakko kysyä, miten tuo imupuoli on toteutettu??  Onko siinä monipisteruisku, ja kaasuttimet vain "läppärunkoina"!?

Kahta 745 16v ei mahdu tähän kylään. 
 

 

Ei ahtaminen unohtunu, ajatuksissa ainakaan

 Jotain taisit  jo aikaisemmin puhuakkin ettei tuo ole väh.päästöinen vaikka tuore facelift onkin, joten ei muutakuin anna palaa. 

Minkäslaista turbotekniikkaa suunnittelit, jos saa kysyä?

Pakko kysyä, miten tuo imupuoli on toteutettu??  Onko siinä monipisteruisku, ja kaasuttimet vain "läppärunkoina"!?

Megalla tämä kone on "aina" ollut, jo silloin kun se oli alunperin 8v kannella sinisessä 242:ssa. K-jetin sarjan jälkeen kaikki vapariversiot ovat sisältäneet kaasarit läppärunkoina. Sen jälkeen kun kone siirtyi 242:sta 142:een ja muuttui remmin jäljiltä vapariksi on ollut pari 48-millisiksi kairattuja Solexeja. Nythän se ei enää oikein mitenkään erehdyttävästi näytä kaasarilta kun suuttimet ovat imusarjan päällä.

Kahta 745 16v ei mahdu tähän kylään. 
 

Jotain taisit  jo aikaisemmin puhuakkin ettei tuo ole väh.päästöinen vaikka tuore facelift onkin, joten ei muutakuin anna palaa. 

Minkäslaista turbotekniikkaa suunnittelit, jos saa kysyä?

Onneks tää ei olekaan GLT

Siinähän tuo tekniikka on jo aikalailla mainittu. Jonkinlainen imusarja plenumilla, tuubimutkasta pakosarja ja sitärataa. Ei mitään erikoista. Kone itsessään pysyy tuollaisenaan, katotaan mitä ~11 puristussuhteella saadaan aikaiseksi E85:llä. Eihän sitä todennäköisesti voi kummoisesti ahtaa, mutta kokeilla pitää. Vaihtaa vaikka pienemmän turbon jos on liian järeä. H-profiilit siellä on sisällä olleet niin pitkään kuin alakertakin on läjässä ollut.

Alustaan vaihdoin muutamia heloja päivällä. Uretaanista eteen tukivarsien väliset kartiohelat ja taakse panhardille. Taka-akselin ja tukivarren väliset helat vaihtuivat POM-muovista tehtyihin. Akselin hioin puhtaaksi ruosteesta helojen kohdalta ja laitoin vain ruosteenestopohjamaalin väliin. Eihän sitä tiedä tuleeko akseli tai helat jäämään autoon. Käänsin reaktiotankojen isoja heloja varttikierroksen eli ilmaraot ylös ja alas. Takaiskareiksi vaihtuivat parissa muussa 740:ssä paikallaan olleet Gazin jäykkyyssäädettävät.
Joko pakoputki siirtyi nujutessa joltain kohtaa lähelle koria tai akselin helojen kovuus aiheuttaa aikamoisia resonansseja. Pärisee enemmän kuin jonne ES-päissään Kateltava huomenna sitä tilannetta tarkemmin.

Alustan käytös on nyt alustavan ajelun mukaan etuiskareita lukuunottamatta sellainen kuin "kuuluukin". Renkaat vaan ei pelaa oikein ollenkaan. Sama setti joka oli 142:ssa viime talvena. Silloin epäilys oli, että 142 on liian kevyt, eikä paina nastaa kunnolla tiehen, koska takapyörät ovat runflatit. Yhtä veltto se on nytkin, taitaa olla toisessa takapyörässä runkovika.

Voi olla tuo POM tosiaan aika rajua kamaa ja aiheuttaa resonanssia mitä ite oon järkeilly. Mites ne reaktiotuet, vaikuttaisko niitten kääntö sitten vaan vedätyksessä kovilla väännöillä..

Käänsin reaktiotankojen helat vasta koeajon jälkeen. Tilanne ei muuttunut sillä mihinkään. Mietin sitä, että nyt kun akseli ei kierry tukivarressa, se saattaa pakottaa reaktiotankojen kautta tankojen telineen päin koria. Eli perää pitäisi saada pari senttiä alaspäin jolloin ei olisi jännitystä reaktiotankojen ja akselin välillä. Kattoo nyt vaihtaako huomenna kumihelat vai kaivaako jotkut muut jouset pätkittäväksi testiä varten.