940 B230fk+aw71 kulutus

LH ei oikein tykkää noista emulaatioista, sillä ne ovat usein liian hitaita LH:lle. Boschilainen lambda maksaa jotain €80,- verran.

Laajakaistoja saa käytettynäkin, joten siinäkin voi säästää muutamia roposia.

Perus kapeakaista lambdan vasteaika on 50-150ms ja taas esim innovate LC-1 laajakaistassa vasteaika on säädettävissä 10-100ms joten ei tuo nyt niin hidas ole.

Perus kapeakaista lambdan vasteaika on 50-150ms ja taas esim innovate LC-1 laajakaistassa vasteaika on säädettävissä 10-100ms joten ei tuo nyt niin hidas ole.

En juuri nyt muista, mitä mittasin boschin anturille vasteajaksi. Kuitenkin se oli huomattavasti nopeampi kuin LH:n vasteaika lambda-loopille (47ms).

Laajakaista voi kyllä reagoida nopeasti, mutta toimiiko emulaatio samalla nopeudella?

Yksi juttu on myös, mistä LH ei pidä, on se, ettei lambda-jännite toimi kuvan tavoin seoksen funktiona.


Jos emulaatio toimii tämän kuvan tavoin, tulos on kaikkea muuta kuin hyvä.

ilmoitettu arvo on juurikin anturin ja emulaation yhdistetty vaste.
Mikäli vasteajaksi valitaan 40ms innovate laskee keskiarvon tuona aikana anturilta saaduista arvoista.
Se että emulaatio on hieman kantikkaampi (vääristyy ääripäissä) ei vaikuta millään tavalla koska LH hakee aina  stokiometriseen arvoon joka on keskellä.
Eli yksinkertaistettuna on sillä ei ole merkitystä kuinkapaljon ollaan sivussa arvosta. LH:n tarvitsee vain tietää ollaanko ylä vai alapuolella.

Se että emulaatio on hieman kantikkaampi (vääristyy ääripäissä) ei vaikuta millään tavalla koska LH hakee aina  stokiometriseen arvoon joka on keskellä.
Eli yksinkertaistettuna on sillä ei ole merkitystä kuinkapaljon ollaan sivussa arvosta. LH:n tarvitsee vain tietää ollaanko ylä vai alapuolella.

Oletko 100% varma asiasta?

No, tästä olen hitusen erimieltä kanssasi LH:ta "hitusen" säätäneenä!
 
Nimittäin LH lukee tuota lambda-anturia AD-muuntimella ja koodikin käyttää sitä arvoa ihan toisella tavalla kuin pelkästään binäärisesti. LH:n uumenissa on 3kpl 5*5 karttaa joilla asiaa käsitellään ihan suoraan.
Lambda-integraattorin korjauskertoimiin vaikuttaa suoraan se, kuinka paljon ollaan sivussa stoikasta.

Jos laajakaista-anturisysteemit olisivat olleet tuotannossa silloin kun LH2.4 ilmestyi, olisi sitä voitu suoraan soveltaa säädön avuksi jo silloin. Sittemmin kiveen kirjoitettiin koodissa se, että lambda antaa arvon välillä 0-1V ja kaikki poikkeamat siitä ovat vikatiloja. Kaipa senkin pystyisi säätämään jostakin käyttämään aluetta 0-5V sillä raudassa tukimoiseen on, nimittäin LH:n 362 vakiosta tuntemattomia on vielä satakunta kappaletta.

Ja ihan mainitakseni, LH:n pystyy säätämään sivuun stoikasta, siten, että siinä pysytään.
Nimimerkillä tyhjäkäynti lambda 1.1 

Tottakai voit säätää LH:n vaikka mihin mutta kerroppas mitä hyötyä tuosta on että lambda on 1.1 tyhjäkäynnillä kun et pääse edes katsastuksen päästötestistä läpi tuolla 

ja edelleenkin kapeakaista lambdan antamat arvot ääripäistä on niin epätarkat että se on ihan yksi ja sama kun pelkkä lämpötilan muutos voi muuttaa arvoa 3 afr verran.
(sen takia tuossa linkkaamassasi kuvassa on noita katkoviivoja)

Tottakai voit säätää LH:n vaikka mihin mutta kerroppas mitä hyötyä tuosta on että lambda on 1.1 tyhjäkäynnillä kun et pääse edes katsastuksen päästötestistä läpi tuolla 

Miksi tein sen?  Koska voin! 

Ja muuten pääsee tuolla lambdalla läpi kevyesti tyhjäkäynnillä!   
Kotiläksyt, ne kotiläksyt! 

ja edelleenkin kapeakaista lambdan antamat arvot ääripäistä on niin epätarkat että se on ihan yksi ja sama kun pelkkä lämpötilan muutos voi muuttaa arvoa 3 afr verran.
(sen takia tuossa linkkaamassasi kuvassa on noita katkoviivoja)

Vaikka ne ovatkin epätarkat ääripäissä absoluuttisesti, niin silti se sama anturi toimii likipitäen samalla tavalla läpi käyttöikänsä ja siihen se pirstakatin lambda sopeutuma perustuukin.
Ja se laihan puoli on sille LH:lle se kriittisempi.

Btw, LH:n lambda sopeutuman rajoja on 954:sta uudemmissa bineissä kavennettu nimenomaisesti laihasta päästä.

Tuosta lambdan mittaamisesta sen verran, että pitäiskö sen arvon olla tasaisesti esim 0,9V vai kuinka paljon siinä saa olla vaihtelua? Mulla kun seilaa tyhjäkäynnillä kokoajan 0,15-0,85V väliä? Sotkeeko joku muu anturi arvoja niin paljon että lh korjaa seoksia oikeaksi kuitenkaan pystymättä siihen vai onko lambda vaan yksinkertaisesti sökö?

Tuosta lambdan mittaamisesta sen verran, että pitäiskö sen arvon olla tasaisesti esim 0,9V vai kuinka paljon siinä saa olla vaihtelua? Mulla kun seilaa tyhjäkäynnillä kokoajan 0,15-0,85V väliä? Sotkeeko joku muu anturi arvoja niin paljon että lh korjaa seoksia oikeaksi kuitenkaan pystymättä siihen vai onko lambda vaan yksinkertaisesti sökö?

Se LH:n lambda-säätö tekee juurikin noin toimiessaan oikein. Sitä pienempää jännitehajontaa mitä paremmin säädetty kartta. Eli jos kartta olisi täydellinen moottoriisi lambda säätö pysyisi 0,45-0,55 jännitealueella.
Mutta harvempi kartta on noin hyvin (huolellisesti) säädetty. Minullakin noita "sweet spotteja" on vain tusinan verran kaikkiaan vaikka sitä on hierottu "hitusen".

Eli LH:n lambda-säätö tekee loputonta korjausta säädettyä lambda-arvoa kohden ja kun säätö on niin täydellinen kuin LH pystyy, aloittaa se loopin alusta mutta yhden karkean korjausaskeleen päästä jos LTFT arvo on hakeutunut riittävän lähelle ja kartta on riittävän kohdillaan muutoin luupin uuden kierroksen aloitusaskel on kauempana.  Eli tuota säätöä voi kutsua loputtomaksi silmukaksi.

Se LH:n lambda-säätö tekee juurikin noin toimiessaan oikein. Sitä pienempää jännitehajontaa mitä paremmin säädetty kartta. Eli jos kartta olisi täydellinen moottoriisi lambda säätö pysyisi 0,45-0,55 jännitealueella.
Mutta harvempi kartta on noin hyvin (huolellisesti) säädetty. Minullakin noita "sweet spotteja" on vain tusinan verran kaikkiaan vaikka sitä on hierottu "hitusen".

Eli LH:n lambda-säätö tekee loputonta korjausta säädettyä lambda-arvoa kohden ja kun säätö on niin täydellinen kuin LH pystyy, aloittaa se loopin alusta mutta yhden karkean korjausaskeleen päästä jos LTFT arvo on hakeutunut riittävän lähelle ja kartta on riittävän kohdillaan muutoin luupin uuden kierroksen aloitusaskel on kauempana.  Eli tuota säätöä voi kutsua loputtomaksi silmukaksi.

Asia selvä Hauskaa hommaa tämä vianetsintä kun yleismittarin mukaan kaikki kunnossa Eikai se auta kun yksitellen alkaa vaihtamaan komponentteja.

Asia selvä Hauskaa hommaa tämä vianetsintä kun yleismittarin mukaan kaikki kunnossa Eikai se auta kun yksitellen alkaa vaihtamaan komponentteja.

Digitaalisilla yleismittareilla lambda-signaalin mittaaminen on aikas hanurista, silläne yleisesti päivittävät mittaustuloksen näytölle tyyliin 4 kertaa sekunnissa ja lambda-loopin nopein askel on 0,047 sekuntia.
Viisarimittari on tässä paras, vaikka ihan sellainen halpis-lambda mittari mallia autogauge, koska sillä näkee paremmin missä se arvo noin keskimäärin vaeltaa.

Tänään aamulla -12 pakkasta, auto käymään, muutaman sekunnin kävi ihan normaalisti, sit putos yks tai kaks pyttyä pelistä ja sammui. Starttasin akun tyhjäks ja yski vaan. Onneks transportteri lähti käymään, hävettää kun volkkari pelasti taas Iltapäivällä laturiin tunniks ja uus yritys, yskii vaan. Nappasin litimärät tulpat pois ja pyörittelin konetta suuttimien liittimet irrotettuna. Nollasin boksit ja vaihdoin testimielessä lämpöanturin. Kerkesin välissä laittamaan auton lämmitykseen niin ihan puhdas kylmäkäynnistys ei ollu mutta lähti normaalisti käymään eikä 5km lenkin jälkeen antanut vikakoodia.
Seuraillaan, pitäs taas vaihteeks tankata, jos toi lämpöanturi oliskin ollu viallinen

Katos piruuttas ahtimelle menevä silarimutka jossa on se huohotuksen haara. Kaverilla oli salakavalasti siitä halki ja FK veti suhteellisen tolkuttomasti soppaa. Oli vielä niin mukavasti, että tota ei nähnyt tyhjäkäynnillä ollenkaan, vaan vasta kun ahtimella oli kunnolla imua alkoi vuoto.

Jotenkin arvasin, että D nenästä T:hen vaihto ei paljoa tiputtaisi kulutusta. Ei se niin raju kuitenkaan ole. 

Jos tuollei käyttäytyy kylmänä niin aivan tasan satavarmasti on jotakin pahasti pielessä, joko lastuissa (mun veikkaus) tai sitten lämpöanturi/pakovuoto, mutta vikatilassa ilman lambdasäätöäkään sen ei kyllä pitäisi tykkänään lakata käymästä.

Katos piruuttas ahtimelle menevä silarimutka jossa on se huohotuksen haara. Kaverilla oli salakavalasti siitä halki ja FK veti suhteellisen tolkuttomasti soppaa. Oli vielä niin mukavasti, että tota ei nähnyt tyhjäkäynnillä ollenkaan, vaan vasta kun ahtimella oli kunnolla imua alkoi vuoto.

Jotenkin arvasin, että D nenästä T:hen vaihto ei paljoa tiputtaisi kulutusta. Ei se niin raju kuitenkaan ole. 

Joo toi olis ollu enemmän kuin todennäköinen mut tää vehje ei enää huohota imuilmaan ja ylimääräset reijät on tulpattu.
Nokka vaihtunee kyllä takaisin sit kun saadaan pelit toimimaan muuten..

Jos tuollei käyttäytyy kylmänä niin aivan tasan satavarmasti on jotakin pahasti pielessä, joko lastuissa (mun veikkaus) tai sitten lämpöanturi/pakovuoto, mutta vikatilassa ilman lambdasäätöäkään sen ei kyllä pitäisi tykkänään lakata käymästä.

Tänään sama homma, vaikka pakkasta oli vain -3 astetta. Olin valmiina jalka kaasupolkimella niin sain pidettyä käynnissä. Ihan älytön pauke ja rytinä, puskee mustan ja ...sinisen sekaista savua liekkien saattelemana. Vikakoodina 2-3-2. Lämpöanturin vaihdoin eilen ja tuntuis menneen vähän paremmaks. Tänään sitten hain uudet tulpat ihan testimielessä. Ainakin 10km lenkin pelas lämpösellä koneella ilman ongelmia eikä antanu mitään vikakoodia. Huomenna aamulla taas nähdään muuttuiko mitenkään. Vähän aavistelen jotain mekaanista vikaa, puristuspainemittari kertois lisää. Paskaa hommaa kun joutuu vakioauton kanssa tappeleen näin.

Edit: Pientä pätkimistä havaittavissa taas ja vikakoodi 2-3-2 palasi. Täytyy se puristuspainemittari hakea niin voi poissulkea kierot veivit... Jos oliskin puristusten vähyydestä johtuvaa.. Mitenkään mahdottomasti ei kuitenkaan huohota.

Puristuspaineet mitattu, 12 jokaisessa sylinterissä. Ideat loppuu, mega taitaa mennä tilaukseen kunhan saa vähän pelimerkkejä kasaan...