Tässä projektikertomuksessa tullaan käymään läpi penkkien täydellinen kunnostus ja puhdistus runsailla kuvilla höystettynä.
Vuoden -87 Volvoon aloittelin penkkiprojektia viikko sitten kun hommasin JuHaU:lta purussa olevasta loppupään SE mallista 240:n äveriäimmän mallin plyyshipenkit.
-87 240 käsitykseni mukaan DL mallissa on ollut ne ihan tavalliset kangaspenkit, GL mallissa sitten hieman hienommat trikooplyyshit vinoraidoilla ja nämä täysplyyshiset ja nahat on sitten saanut erikoistilauksesta ja lisähintaan.
Loppupään 240 Volvot ovat kuitenkin niitä paremmin varustettuja ja olisi ollut sääli hävittää hienoja verhoiluja auton mukana.
Beige on värinä sellainen että puhtaana ollessaan se on hieno ja mielestäni arvokkaan näköinen sisustus verrattuna niihin iän ikuisiin mustiin ja harmaisiin.
Tässä värissä vain näkyy lika ihan eritavalla tietysti kuin noissa tummemmissa sävyissä.

Tässä lähtökohta. Yli 400 000 km ajettu auto ja penkit myös sen näköisessä kunnossa.
Kuva JuHaU:n purkuautosta. Tärkeimpänä pidin kuitenkin sitä ettei penkeissä ole repeämiä tai reikiä, eli ovat vain likaiset. Hanttarin puoleisen penkin selkänojasta löytyi yksi tupakan reikä, mutta palataan siihen ja sen korjaukseen myöhempänä.
Viime sunnuntaina hitonmoisessa vesisateessa lähdin sitten peräkärry mukanani purkamaan tuota sisustaa. Kaupat tehtiin ja kotitalliin päästyäni sormet syyhyten ensi töikseni purin kuskin penkin osiksi. Ajattelin että aloitetaan siitä hankalimmasta (likaisimmasta) penkistä ensimmäisenä.
Olen omasta autostani joskus vuosia sitten purkanut penkit niin tiesin miten mikäkin osa lähtee ehjänä irti. Ristiselän tuki on kierteillä ja selkänojan kallistus lähtee leveällä talttapäisellä meisselillä kampeamalla.
Metalliklipsut vedin raakasti sivuleikkureilla poikki, ne voi korvata sitten kasattaessa nippusiteillä. Oli iloinen yllätys kun penkkien rungot ja vaahtomuovit olivat hyvässä kunnossa. Melkein kaikki jousetkin olivat paikoillaan ja säädettävät ristiseläntuetkin toimivat kummassakin penkissä.

Penkin runko.

Vaahtomuovit olivat yllätyksekseni hyvässä kunnossa. Nämä ovat monesti aivan riekaleiksi istuttu.

Kuskin penkin verhoilut irrotettuna. Huh kun ovat mustat.
Pesin jokaisen osan erikseen yksitellen ja kaikille saman kaavan mukaan.
1. Imurointi kaikesta irtopaskasta.
2. Esipesu. Ammeeseen kuumaa vettä ja nestemäistä pyykinpesuainetta perään. Vaikeille tahrakohdille Tabort tahranpoistoainetta vaikuttamaan tai suoraan pesuainetta.
Toistin esipesu-virutuksen niin monta kertaa että vesi oli puhdasta. Esim. kuskin penkin istuinosa vaati 3 esipesua ja 3 virutusta ennen kuin se oli valmis pesukoneeseen.
3. Konepesu. 60 astetta linkous 400 kierrosta ja pesupalloon täysi satsi + huuhteluainetta. Pesin jokaisen osan yksitellen koska käytössä oli tavallinen kuluttajakäyttöön tarkoitettu pesukone. Jokaisen pesun jälkeen muuten puhdistin nukkasihdin jonne kertyikin aikas hyvin kaikkea langanpätkää ym.

Menossa hanttarin puoleisen selkänojan esipesu nro.2

Kuskin penkin istuinosa pestynä ja kuivattuna. On siinä "vähän" eroa lähtökohtaan. Plyyshille tyypillinen katselukulmasta vaihtuva "hehkuminen" tulee myös esiin.
Seuraavaksi hyökkäsin takapenkin selkänojan kimppuun. Se onkin suuritöisin ottaa pois ja asentaa takaisin. Se on yhteentä 36 metalliklipsulla kiinni vaahtomuovirungossa upotetuissa metallitangoissa.

Siinä lähtökohta.
Kuva JuHaU:n purkuautosta.

Takaselkänojan kyynärnojan kiinnitys.

Selkänojan verhoilu irrotettuna.

Merkitsin kaikki verhoilun sisällä kulkevat raudat koska kasausvaiheessa niitä olisi sitten harmittavainen homma alkaa arpoa oikeisiin paikkoihin. Merkkasin myös istuinten jousien paikat koska niitäkin on eri kokoisia.

Kokemus on osoittanut että paksuilla nippusiteillä homma hoituu. Ostin varuiksi metallisiakin nippusiteitä jos tulee tosi kriittisiä paikkoja:)
Kaikki nippusiteet kiristetään "munia myöten". Tuossa se on vain kuvausta varten jätetty kiristämättä.

Puhdistettu verhoilu paikoillaan.

Valmis asennettavaksi paikoilleen.
Tähän vaiheeseen olen siis viikon aikana päässyt. Paljon on jo tehty mutta paljon on vielä tekemistäkin. Onneksi on lomat juuri aluillaan niin ei tarvitse työpäivän päätteeksi alkaa kiireellä tekemään. Tuo selkänoja on tällä hetkellä ullakolla lakanan alla varastoituna odottamassa paikalleen laittoa.