Nitraus (typetys) esim. Kampiakseliin

Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?

Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?

Mahdollista, mutta nykyään ovat saaneet lämpöjä alas niin mittaheitot ovat vähentyneet.

No tämähän kuulosti taas he.vetin hyvältä.   Vien tonnin kampuran käsittelyyn, okei ei maksa kuin 30€ ja se on kiero sen jälkeen.
Mites sit 24v nokat, nehän ei varmaan ole kovin herkät vääntymään kun pituutta on reilusti. 

Jos se vääntyminen olisi oikeasti ongelmaa, ei niitä nitrattaisi.

Lämpeneehän se akseli koneessakin. Ei muoviämpäri, se menee kieroksi. Parempi kun ei käynnistä ollenkaan...

Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?

Vaikka nitrauslämpötila jääkin teräksen austeniittinormalisointilämpötilasta muutama sata astetta vajaaksi, tasoittavat nitrauksen pitkät käsittelyajat raerakennetta. Tämä korostuu etenkin kappaleilla, joita on esimerkiksi hitsattu tai niihin on muulla tavalla tehty keinotekoisia raerajoja tai kidemuutoksia.

Entisellä työpaikalla tuli vastaan useitakin tapauksia, joissa nitraus oli vetänyt paksujakin (D=300) (D=200) akseleita kieroon. Näitä sentään tehtiin suuressa sveitsiläisessä konepajassa, eikä missään jokkismiesten nyrkkipajassa, jossa metodit perustuvat tässäkin keskustelussa tutuksi tulleeksi "ei v1ttu varmasti menee kieroon" -ajatukseen.

Edittiä sen verran, että kyseessä oli siis 200 mm eikä 300 mm paksut kepit. Näitä käytetään muovisuulakepuristimen ruuveina. Näiden on oltava suoria.

100-sarja vinokoneissa on valurauta kampurat, ei taida olla ihan varma nakki että sitä voi nitrata. Lisäksi akseli on imenut vähintään 20 vuotta jäteöljyä, joten sitä tuskin saa raudasta pois. Nitraus on kai parasta karkaistuille teräksille.

Vaikka nitrauslämpötila jääkin teräksen austeniittinormalisointilämpötilasta muutama sata astetta vajaaksi, tasoittavat nitrauksen pitkät käsittelyajat raerakennetta. Tämä korostuu etenkin kappaleilla, joita on esimerkiksi hitsattu tai niihin on muulla tavalla tehty keinotekoisia raerajoja tai kidemuutoksia.

Entisellä työpaikalla tuli vastaan useitakin tapauksia, joissa nitraus oli vetänyt paksujakin (D=300) (D=200) akseleita kieroon. Näitä sentään tehtiin suuressa sveitsiläisessä konepajassa, eikä missään jokkismiesten nyrkkipajassa, jossa metodit perustuvat tässäkin keskustelussa tutuksi tulleeksi "ei v1ttu varmasti menee kieroon" -ajatukseen.

Edittiä sen verran, että kyseessä oli siis 200 mm eikä 300 mm paksut kepit. Näitä käytetään muovisuulakepuristimen ruuveina. Näiden on oltava suoria.

Niin, jos kappaleessa on esim. työstöjännityksiä niin voi vetää kieroon. Sekin on estettävissä.

joo eli nitrauksessa keppi tai kampi vääntyy aina x määrän, sitten koneistamo sen oikaisee... toki mulla koneistamo katkaisi yhden kampiakselin mutta hommasi uuden tilalle ja käytin sen uudestaan nitrauksessa ja taas homma jatkuu... ainahan siinä on riskinsä mutta jos se nitrauksen jälkeen kestää laakeri rikkoutumisen ettei aina ole kampi paskana.

Niin tää on nyt se firma mikä hoiti kolmellakympillä nitrauksen?

Ensin meinasin jotta en puutu kun ei ole paljon kokemusta, eli vain yhdestä akselista mutta tässä nyt sit tuloo miun mielipiteeni tällä vankalla kokemuksella:
- IMHO vakioakseli ei nitrauksesta tuu sen vitummaks, ja uusia ehjiä on melkein joka jampalla, ja pikkuvikasen voi hioa

- sivuunhiottu pitkäisku menee "puhki" siitä muotti/tako tms.pintakarkaisusta(koneistaja sanoi jotta sen näkee/kuulee jäljessäkin)
-eli sivuunhiottu kampura (sama kuin hiottu nokka) tarvii jonkin karkaisun jota se kestää käyttöä muutakin kuin sen jokkiksen 3 erää ja finaalin

- myö ei tingitty sillon abaut 5 v sitten, eka paikka mikä sano ok oli 100€ ja se maksettiin
-tieto oli jotta kampi voi ehkä mennä jonkun satkun mutkalle, nitrauksen jälkeen kampi koneistajalle->akseli oli mitoissaan, ei tarvinnut kuin kaulojen kiillotuksen

-kampiakseli ei ollu syy miksi sen motin tarina päättyi...

Jos Jollain olisi nyt siis omakohtaista kokemusta tuosta kieroon menemisestä nykyään eikä 20-vuotta sitten. Mahdollisuushan on aina, vaikka kuolla tätä tekstiä kirjottaessa, mutta miten sitten käytännössä??


Eli ne kellä tullu suoria kampia tai nokkia, Kertokaa kokemuksenne ja myös te joilla mennyt kieroksi. 

Sama homma nitrauksen suhteen kuin Masa71:llä. Käytin epäkeskohiotun kymppisarjan vinokoneen kampuran nitrauksessa noin 6 vuotta sitten ja sen jälkeen koneistamolla tarkastuksessa. Ei tarvinnut kuin kiillottaa pinnat ja sillä hyvä. Silloin hinta lähimmällä firmalla oli 70e.

Viime keväänä mäntävaurion jäljiltä irrotin veivit ensimmäisen kerran kasauksen jälkeen(~35-40tkm sis. ratailut), eikä siellä näkynyt mitään poikkeavaa. Mutta mistä sitä tietää mikä ois tilanne samanlaisella käytöllä olleella nitraamattomalla. Ei välttämättä sen kummempi mikäli voitelu toimii.

Onko kenelläkään tullut koskaan vastaan esim. sylinterin nitraaminen?

Onko kenelläkään tullut koskaan vastaan esim. sylinterin nitraaminen?

Ei. Ne on valurautaa. Voitelu-, sisäänajo ja sitäkautta tiiveysominaisuudet menee reisille jos pytty on jotain ylikovaa tavaraa. Myös leikkautumisriski on suuri.

Eikös rossipyörissä ja kelkoissa ole kovakromi pinnoite sylintereissä.