Edellisessä viestissä mainitut vanteiden keskiöt on kuulemma olemassa, mutta toistaiseksi teillä tietämättömillä.
Kaikenlaista on tullut taas puuhattua atan kanssa, auton takaluukku ja konepelti on nyt maalattu, tosin konepelti menee vielä uusiksi kun siitä ei tullut niin hyvä kuin näissä oloissa saadaan. Maalaria jäi oikein harmittamaan lopputulos, mutta onneksi voi tehdä uudelleen, eikä ole iso vaiva seuraavalla kerralla kun hioo vaan pinnan koneella mataksi, pyyhkii rasvanpoistolla ja pölynpoistoliinalla ja laittaa uutta maalia ja lakkaa pintaan. Täytyy tehdä maalauspöydän jalkoihin jatkopalat että konepellin saa noin 45 asteen kulmaan uutta maalausta varten, sitten ylttää maalaamaan laidasta laitaan kerralla eikä jää sumurajoja kuten nyt jäi eikä maalin pitäisi vielä noin miedolla kulmalla tarpeeksi lämpimässä edes valua. Muutenkin tuli paikkamaalattua pensselillä lähes kaikki auton lukuisista kiveniskemistä, maalipinta on nyt ainakin siistimpi kuin minulle tullessa. Ei tästäkään viimeisen päälle siistiä saa ilman ylimaalausta, mutta sille ei ole tarvetta kun tämän on tarkoitus kuitenkin olla käyttöauto.

Konepelti hiottiin pellille asti kun ruostepilkkuja ja kiveniskemiä oli niin paljon, hioin ensin rälläkällä kuskin puolen konepellistä pellille ja sain aikaan jokusen aallon pellin liian lämpenemisen takia.

Lopusta konepeltiä hioin rälläkällä vain lakan pois ja maalin pintakerroksen rikki ja siitä pellille asti epäkeskolla ja hiomalaikalla. Suosittelen kaikille isoja pintoja hioville hengityssuojan käyttöä, henki ei taida vieläkään kulkea normaalisti kun maanantaina hioin konepellin.

Rälläkällä aikaansaadut aallot oikeni onneksi hyvin filleripohjamaalilla ja maalilla. Seuraavan maalauskerran jälkeen näkyviin jää tuskin mitään. Osia korista ja joitain pieniä irtonaisia osia hiekkapuhallettiin ennen maalausta. Muutaman projektikuvankin muistin ottaa.




Tarrojakin pääsin liimaamaan tänään.


On tälle muutakin tehty, vaihdelaatikon öljyt vaihdettiin ja suodatin pestiin, öljy oli vaan vähän ruskeaan taittavaa, edellinen omistaja ei siis ole kurittanut laatikkoa pahemmin.

Moottorin öljyt vaihtui myös uusiin ja bensatankin melkein puhkiruostunut panta vaihdettiin sinkittyyn reikäpantaan. Toisen alkuperäisen pannan tilalle oli patentoitu jo reikäpantaa mutta sekin vaihdettiin uuteen, oli päässyt ruostumaan yhdestä kohtaa mihin oli jätetty alkuperäistä kiinnityspantaa alle. Penkkien nahkaosat on tullut käsiteltyä valjasrasvalla pariin kertaan, mutta vieläkin tuntuvat kaipaavan rasvaa, moni kohta imee rasvan hetkessä ja näyttää ja tuntuu edelleen kuivalta kuin Sahara. Etupyörät vaatii näiden vanteiden kanssa spacerit ettei vanteen tasapainotuksessa laitettu lyömäpaino hakkaa iskaritolppaan jatkuvasti, tämäkin tuli huomattua vasta hinauksen jälkeen tallilla kun paino oli jo siirtynyt paikaltaan, yhden vanteen joutuu siis vielä viemään kerran tasapainotettavaksi. Varmaan jotain muutakin tehtyä unohtui raportoida kuten yleensä.
Kotirauhan ylläpitämisen tähden lähdin kotiin ajoissa tänään, vielä on kuitenkin työlistaa jäljellä:
- helmojen laitto paikalleen
- flektin hitaamman nopeuden ohjaus Megan ulkopuoliselle anturille
- sytytystulppien ja johtojen vaihto
- muutama pienempi sähköhomma
- pakoputken taka-akselin ylityksen pätkän vaihto
- lukkoperän asennus ja samalla jarruremontti taka-akselille, Mata76:lle laitettu viestiä anturikehän tarpeesta.
Turboa odotellaan edelleen takaisin kotiin, voi olla niin että mennään ensi viikolla R-Motorsportille pelkästään atan talviautolla.
