Huomenna soittaa kellot meitin vanhukselle
13,5v aika pitkä ikä Corgille, raukka jo täysin sokea eikä meinaa enää jalat kantaa... Siinä mielessä ei varsinaisesti sureta, oikeastaan enemmänkin helpotus että tietää ettei sen tarvitse enää kärsiä mutta vetäähän se mieltä mustaksi kun kuitenkin melkein puolet elämästään varttunut k.o. koiran kanssa. No, kaikkien aika koittaa joskus ja itsellä ainakin hyvä mieli että tietää koiran eläneen hyvän elämän rakastettuna perheenjäsenenä.

Eppu 2001-2014.