Alkaa taas vanhempi koira olla oma virkku ittensä.
Sunnuntaina oli hirvien jälillä, ensimmäinen lenkki gps:n mukaan 20km, ei löytäny hirviä.
Tunti lepoa ja toinen reissu, tuolla lenkillä yhteensä 21km. Tuolla reissulla löyty oikea hirviö, sonnilla ainakin puolenkymmentä piikkiä puolellaan. Hieno kuunnella ku koira huomaa, että isäntä on hiipiny haukulle, haukku kiivastuu ja hirvi reagoi siihen. Kunnon tuhinaa päästeli ja metän ryminää ku yritti koiran yli juosta

Oli sitten eilen vielä väsyneen olonen, vissiin se yli 40km maastojuoksua todella jyrkkärinteisen vaaran ympärillä/päällä/jne. teki tehtävänsä. Levätköön nyt perjantaihin ilman mettäjuoksuja. Katotaan sitten löydettäskö tuoreet karhun jälet, kokeillaan että meneekö häntä kopien väliin vai herääkö kiinnostus...
On se kuitenki hienoa seurata, ku koira on innosta soikeena mettään lähössä, ja siellä huomaa miten ne vietit pelaa. Muutaman kilsan kävelyreissut se ja sama kun vertaa liikuntaan joka tuommosella mettäpäivän aikana tulee.