Hei vaan jälleen.Edellisen käyttiksen kuolemasta on nyt jo parisen kuukautta aikaa. Otti aikansa uskaltautua jälleen netin syövereihin tutkimaan myytävien autojen tarjontaa. Vinokoneiden kanssa ehkä liikaakin pelanneena oli selvää, etten ehkä jaksaisi enää yhtään kasitappista - ainakaan hetkeen. En ainakaan vapaahengitteistä. Pettyneenä Suomen käytettyjen autojen tarjontaan, aloin vilkuilla länsinaapurin puoleen. Blocket.se:stä löytyi kourallinen varteenotettavia vaihtoehtoja hinnan vaihdellessa kohtuullisesta kohtuuttomaan. Kymmenkunta rallienglannilla hoidettua puhelua myöhemmin jäljelle oli jäänyt vain yksi vaihtoehto - B5234T- koneinen 744. Tässä vaiheessa otin yhteyttä Ruotsissa aiemmin tutuksitulleeseen kaveriin. Tämä kaveri selvitteli paljolti asioita, jotka kielimuurin takia olivat jääneet askarruttamaan. Loppujen lopuksi tulin varanneeksi auton vajaa kolme viikkoa ennen Gatebiiliä, jonne olimme jokatapauksessa menossa.
Ennen hakureissua tuli varmistettua vielä yksi jos toinenkin asia. Lopulta hakureissu alkoi. Ässäarpa:n kanssa päätimme ajaa mantereita myöten. Päästyämme monen kommelluksen kautta välietapille Sundsvalliin, varmistin vielä myyjälle olevamme todella tulossa. Seuraavana aamuna lähdimme jatkamaan matkaa kohti määränpäätä, Karlsborgia.
Auto oli kuin olikin suhteellisen siistissä kunnossa - ainakin siihen nähden mitä pessimistinä odotin. Muutama painauma siellä täällä ja hieman pintaruostetta kaarissa. Koeajo toi mairean hymyn huulille, joskin moitittavaakin löytyi. Iskunvaimennus oli aivan entinen.
Moottori toimi hienosti ja se oli puheiden mukaan noin 200tkm ajetusta kanta-autosta peräisin. Jakopää kaikkine kiristimineen ja vesipumppuineen oli tehty juuri, samoin kuin apulaitehihna ja kiristin. Moottori oli avaamaton lukuunottamatta öljypohjamuutosta. Suuttimina toimii vihreät ärrän suuttimet ja massamittari on peräisin 960:stä. Vaihdelaatikko on peräisin myöskin 960 B6254T:n perästä eli M90H2. Ohjainlaitteessa kiinni joku "bulkkilastu". Moottorin korvakot ja hukkaportin kellon kiinnikeadapteri MKMmotorsportin tekeleet. Puslat mallia jäykät.
Ostoaktiin päädyttiin ja lähdimme kohti Gatebiiliä. Isojen juhlien ja monen maitotonkan jälkeen alkoi paluumatka. Matka kävi rattoisasti, mitä nyt koliseva pakoputki ja jenkkimäisen lulla alusta häiritsivät hieman tunnelmaa. Koto Suomessa ajelin viikonpäivät sellaisenaan.
Alusta kuntoon. Ikuisuusprojektiksi päätyneestä 940:stä sain suoraan sopivan bolt on- alustasarjan, säädettävän panhard- tangon ja 25mm takavakaajan. Etuvakaaja tässä olikin jo 23mm. Etupää on säädettävä palapeli, joka koostuu FK/Rallyrace/Spax osasista. Spaxit ovat jäykkyyssäädettävät. Takapäässä säädettävät BCracingin 6kg jouset pätkäistynä ja Bilsteinin hieman lyhkäisemmät iskarit. Vakaaja ja panhard ovat IPD:ltä aikoinaan tilatut. Perä on vielä lukoton, mutta hommasin jo ennen autoa Torsenin -588:n valmiiksi.
Vanteet ryöväsin myös projektiysistäni. Ne ovat Keskin KT1 17x8,5 & 17x10,5.
Pohjan suhteen olin hieman peloissani. Vasta edelliseen käyttisprojektiini kerkesin hitsata kolme neliötä peltiä. Onneksi pohja paljastui erittäinkin hyväksi. Löysin ainoastaan yhden "joustavan" kohdan eli ei hätää.
Sisusta ja varustelu. Sisusta tumma karvalakki liituraitapenkein ja roikkuvalla kattoverhoilulla. Varustelutaso: Mitä se on? Autossa hienoin lisävaruste taitaa olla etupenkinlämmittimet. Autosta ei löydy edes manuaalista keskuslukitusta. Mahtavaa! Eli lähtökohdiltaan kevyimmästä päästä.
Tavoite. Käyttömukava työmatkakulkine, jolla ei tarvitse kisata linja-autojen kanssa (deeku-ukot tietää).

Jatkan tarinoimista huomenissa.
