Yleistä tietoa D5252T:ssä olevasta MSA15.7 ohjauksesta.
MSA15.7:ää on käytetty 850 TDI:ssä vuosina 96-97, sekä S/V70 TDI:ssä vuosina 97-98. 99 ja uudemmat autot ovat varustettu MSA15.8:lla, joka eroaa 15.7:sta erilaisten väylien lisääntymisen osalta. Alkuvuoden 99 autoissa tosin saattaa löytyä vielä 15.7:ää.
Varman tiedon kumpi ohjain on kyseessä, saa ilmamassamittarista, joka on 15.7:ssa läppämallinen:

15.8:ssa taas uudempi kuumalankamallin IMM:

15.7:n vikakoodinlukusoftaksi käy Vol-FCR esim. VAG-KKL kaapelilla, ja ilmeisesti myös Autocom(??), mutta EI MIKÄÄN STANDARDI OBD-II lukija. Tämä johtuu siitä, että vaikka pistokkeen vieressä lukee hämäävästi OBD-II, ja pistoke on OBD-II standardin mukainen, ei protokolla ole standardi OBD-II vaan ns. KWP2000. Lisää aiheesta:
http://jonesrh.info/volvo850/kwpd3b0_interpreter.htmlVol-FCR:llä voi myös lukea livedataa, ja tehdä Dynamic Pump Timingin.
Linkkejä:
Hyvä artikkeli, jossa on käsitelty ohjaimen antureita ja toimilaitteita, sekä löytyy myös ECU:n pinout. Kääntyy aika järkevästi Google kääntäjällä enkuksi.
http://www.volvopedia.de/index.php?title=MSA_15.7Ollut kirjoittajan muistin mukaan viimeksi toiminnassa 12/2016, toivottavasti palaa linjoille..."Viritysopas" eli artikkeli jossa käsitelty kartat ja MSA15.x sielunelämää.
https://www.scribd.com/doc/155567160/MSA15-Tuning-Guide#scribdToinen viritysopas, VP37-pumpulla varustetuille moottoreille.
http://www.freetuningfiles.com/files/VP37%20remap%20guide.pdfWinOLS:n demoversion lataus:
http://www.evc.de/en/download/Perehdytys WinOLS:ään.
https://www.youtube.com/watch?v=e6AAh_Vgf5APerustietoa muistipiireistä:
http://www.batronix.com/shop/electronic/eprom-programming.htmlTunerPro:n lataus:
http://www.tunerpro.net/downloadApp.htmS/V70 MSA15.7 sähkökaavio PDF-sivulla 18 (liitin A) ja PDF-sivulla 190 (liitin B):
https://www.scribd.com/document/28783687/volvo-c70-s70-v70850 MSA15.7 sähkökaavio PDF-sivulla 17 (liitin A).
http://www.volvowiringdiagrams.com/volvo/850%20Wiring%20Diagrams/TP3917201%20850%201997%20Wiring%20Diagrams.pdf
S/V70 MSA15.7 kytkentäkaaviot, liittimet A ja B:
(850 kaaviot käytännössä samat, värit eroavat joltain osin)




Lastuttamisesta:MSA15.7:n muistipiirit ovat tyypiltään
29F010 epromeita, kanta on nimeltään
PLCC32. Niitä saa esim. ebaysta parin euron kappalehintaan mallisarjan nopeimmalla vasteajalla 45ns, jotka itselläni on. Varmaan ~90ns vasteajallakin olevat riittää, mutta kokemusta ei minulla tästä ole. Piirit kannattaa tietenkin ostaa flashattavina (eeprom), jolloin saman lastun voi tyhjätä ja sille voi kirjoittaa useamman kerran.
Muistipiirit juotetaan lämmittämällä irti piirilevyltä ja tilalle asennetaan kannat, joihin piirejä voi vaihtaa helposti erityisillä pihdeillä:


Sopiva prommeri piirien lukemiseen ja pihdit saa vaikkapa seuraavasta paketista:
http://www.ebay.com/itm/171474010152
Kahden piirin juju:MSA15 on 16-bittinen ohjainlaite. Muistipiireinä on kuitenkin käytetty kahta 8-bittistä piiriä, joista Lo (ylläolevassa kuvassa sisempi jossa LLL) edustaa 16-bittisen tavun toista puoliskoa, ja Hi (kuvassa ulompi HHH) toista puoliskoa. Prosessori pyytää molemmilta piireiltä samaa osoitetta, jolloin toinen antaa ensimmäiset 8 bittiä omasta osoitteestaan ja toinen loput 8 bittiä omastaan. Tässä hämää se, että silloin kun D5252T on Audissa AAT/AEL:nä, sen ohjainlaite on MSA12(?), ja se on aidosti 8-bittinen. Toisella lastulla sijaitsee syöttökartat ja toisella ahtopainekartat, joten niitä ei silloin käsitellä näin.
Tietokoneelle prommerilla luettaessa näistä Hi:stä ja Lo:sta tulee siis kaksi eri binääritiedostoa, jotka luetaan esim. WinOLS:iin yhdeksi pötköksi, jotta ne ovat käsiteltävissä: Project - New - File - 2 binary files (Hi / Lo). Kun Winolssista on valittu ohjaimen valmistajaksi Bosch, se tuntuu löytävän karttoja valmiiksi paljoltikin. Välttämättä sen löytämiin karttoihin ei kannata luottaa, joten tässä tulee jotain osoitteita:

MSA15.7-yhteensopiva damos-listaus löytyy täältä:
http://s000.tinyupload.com/?file_id=03579111353087578174Checksum on helposti laskettavissa ilmaisella ohjelmalla joka tottelee nimeä
Ultimo Checksum Corrector. Linkkejä pyörii googlessa, mutta vaativat usein rekisteröitymisen esim ecuconnections.comiin tai ecuedit.comiin.
3 bar MAP-anturiVakioanturi näissä on alueeltaan vain 2,5bar absoluuttipainetta, eli 1,5bar varsinaista ahtopainetta. Se voidaan korvata 3:n barin anturilla, jolloin alue riittää 2 barin ahtopaineeseen. Anturiksi käy vaikkapa Boschin
0281002401. Sopiva liitin siihen löytyy osanumerolla
1J0973704-SET-G. Kytkentä seuraavasti:
Auton johdot:
Y-GR maa
BL-GN +5v
Y-SB signaali
Anturin pinnit:
1 maa
2 lämpö
3 +5v
4 signaali
Tuossa on tosiaan integroitu ahtolämpöanturi, pinni 2 vaan kytkemättä niin toimii.
Tämän kanssa pitää huomata, että ilman ohjelmanmuutosta ECU lukee nyt ahtopainetta väärin, paineesta riippuen 0,1 - 0,3bar liian vähän. Tästähän ei muuta varsinaista haittaa ole, paitsi että ahtopainekarttoja tulkitaan nyt väärin. Ohjelmasta pitää muokata MAP-anturin linearisointikartta uudelle anturille sopivaksi.

Kuvassa myöskin integroidun lämpöanturin lämpötila vs. resistanssi -taulukko. Alle huoneenlämmössä olevat arvot on laskettu excelillä beta-arvolla 3000.
Emulointi TunerProlla ja Ostricheilla:Ainoa markkinoilla oleva 16-bit emulaattori on EVC:n valmistama OLS300 (se on jälleen tauon jälkeen tuotannossa), mutta WinOLS-softalisenssin kanssa puhutaan useasta tuhannesta eurosta. Halvempi ratkaisu on kuitenkin olemassa: kaksi Ostrich 2.0:aa ja TunerPro RT. Kirjoittajan video todisteena:
https://www.youtube.com/watch?v=HBdrm3tDiW8Ostricheja myy jenkkifirma Moates.
http://www.moates.net/ostrich-20-the-new-breed-p-169.html?cPath=95Hintaa tuli 2016 heinäkuun kurssilla veroineen ja toimituskuluineen kahdelle emulaattorille reilut 490e.
Valmista kaapelia noihin ei saa PLCC32-kantaan, etenkään tässä tapauksessa, kun nyt tehdään emulaattoreille melkoinen kikkakuutonen.
PLCC32-irtokantoja myy ainakin tanskalainen Ramtex:
https://www.ramtex.dk/PLCC32-pinout löytyy 29F010:n datalehdestä:
http://robotics.ee.uwa.edu.au/eyebot/doc/DataSheets/29F010.pdfOstrichin päässä oleva liitin on 34-pinninen IDC-liitin 0,1 tuuman pinnijaolla, jota myy ainakin TME tuotenimellä "8534-4500PL", valmistajana 3M:
https://www.tme.eu/Ostrichin pinout on vastaava kuin 29F040-piirin pinout, mutta tavallaan väärinpäin, selviää näistä:
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/55581/AMD/29F040.htmlhttp://support.moates.net/ostrich-20-overview/Kytkentä tapahtuu näin:

Valmistetaan kaksi adapteria, yksi kumpaakin piiriä/emulaattoria varten. Kytkennän idea on seuraava:
Ensimmäinen address line eli A0 vedetään emulaattorin päästä käyttöjännitteeseen (Vcc) siitä kaapelista, jonka halutaan edustavan Hi-piiriä, ja A0 vedetään maihin (Vss tai GND) siitä kaapelista, jonka halutaan edustavan Lo:ta. Loppuja address linejä siirretään emulaattorin päässä yksi ylöspäin, eli ecun A0 kytketään emulaattorin A1:een, (koska A0 vedettiin maihin/käyttöjännitteeseen), ecun A1 kytketään emulaattorin A2:een jne, ecun A16:een asti, joka kytketään emulaattorin A17:ään. Emulaattorissa on yksi pinni enemmän kuin ecun piirissä, joten emulaattorin A18 kytketään käyttöjännitteeseen*, jolla estetään sen kelluminen. Ideana tässä kytkennässä on se, että TunerPro ajaa molempiin emulaattoreihin dual emu modessa yhden täysin identtisen tiedoston. Se ei ymmärrä Hi:n ja Lo:n eroa ja kahta tiedostoa, joten siinä käytetään yhtä tiedostoa, jossa on sekä Hi että Lo ympättynä yhteen. (Saa exportattua esim WinOLS:sta).
*Moates:
TunerPro RT and most software typically top-justifies bin files when uploading them to the Ostrich so generally pull UP resistors are going to be what you need.Havainnollistetaan hieman:

Kuvassa oleva data esittää viimeisiä tavuja MSA15.7:n datasta. Vasemmalta oikealle ensimmäisenä on dataosoite heksana, sitten osoitteen sisältö kymmenjärjestelmälukuna. Seuraavana on Hi/Lo, kertomaan kummasta muistipiiristä (tai emulaattorista) on kyse. Oikeanpuolimmaisinpana on dataosoite binäärinä, jonka viimeisestä bitistä voidaan todeta Hi/Lo. Ykköset ovat Hi-tavuja, nollat Lo-tavuja. Viimeinen bitti vastaa dataosoitetta A0, joka on nyt siis vedetty Hi-adapterissa käyttöjännitteeseen (1), tai Lo-adapterissa maahan (0).
Tunerpro ajaa
sekä Hi- että Lo-tavut kumpaankin emulaattoriin. Nuo tavut ovat
8-bittisiä, jotka muodostavat yhdessä 16-bitin tavuja, siten, että 8-bittinen Lo-tavu edustaa 16-bittisen tavun alkupäätä ja 8-bittinen Hi-tavu edustaa sen loppupäätä. Alunperin siis Lo-lastulla sijaitsee 16-bitin tavusta puolet ja Hi-lastulla puolet. Ideana on ollut kasvattaa tarkkuutta, sillä 8:lla bitillähän ei pystytä ilmaisemaan kuin 255 eri lukua. 16 bitillä vastaavaasti ilmaistaankin jo 65 536 eri lukua. Tämä tarkoittaa tarkempia säätöjä.
Ei muutakun säätämään!
Säätöjä voi tehdä lennosta ilman checksumin laskentaa, mutta auton käynnistymistä varten on checksum laskettava uudestaan.
Parannuksia ja korjauksia artikkeliin saa esittää.