Kebakon 142 Sport | 2022 : stroker pt.2

Miten mahtaisi toimia, jos yrittäisi juottaa messingillä, tai hopealla? Olisi ainakin se etu hitsaamiseen, että ei tarvitsisi seevata halkeaman reunoja, vaan voisi vetää suoraan tuohon halkeamaan.

Hienoa tarinaa. Tulee oma nuoruus vahvasti mieleen kun Amazonin kanssa olin samanlaisessa karusellissä. Ihan samat reunaehdotkin, inttiä ja opiskeluja.

Kormun kansissa keinuvipupukkien tasopintaa oli madallettu noin 3 mm ja aihioksi valittiin useimmin se jossa 2 ja 3 sylinterin pakokanavan yläpuolinen  kohta on suora.

Kun olet uppoutunut B20 aiheeseen noin syvälle, niin oletko harkinnut stressilevyn tekemistä?

Kiitos kommenteista ja vinkeistä

Tuo juottaminen saattaisi olla yksi toimiva vaihtoehto. Tai ainakin sellainen vaihtoehto mitä pystyisi itsekin kokeilemaan. Täytyy perehtyä aiheeseen.
Pakopuolella mietityttää vain lämpötilat, joille tuo kanava altistuu joten luulen, että kanavakitit/vast eivät kestä. Tosin on siinä se etu kuitenkin, että kun se on pakopuolella jos esim juotos, hitsi tai vast pääsee irti se todennäköisemmin kulkeutuu johonkin pakosarjaan eikä männän ja sylinterin väliin.

Kun olet uppoutunut B20 aiheeseen noin syvälle, niin oletko harkinnut stressilevyn tekemistä?

Tarkoitatko stressilevyä joka pultataan kansipulteilla lohkoon kiinni porauksen ajaksi?
Sellaisesta oli puhe koneistajan kanssa nyt viimesimmällä kerralla, mutta tultiin siihen tulokseen, ettei sellainen välttämättä tarpeen vielä tälläisen rivi 4 katumoottorin kanssa.
Eihän se tietenkään haitaksikaan olisi..

Stressilevyä voisi käyttää kun B20 poraa 92 mm halkaisijalle. B20 lohko valultaan on tukevampi kuin vinokone.

Tammikuu meni kokonaisuudessaan koulun merkeissä ja taas palattu tämän osalta sorvin ääreen.

Netistä lueskelin ja paikallisten liikkeiden neuvoista ostin yhden tikun hopeajuotetta.
Koitin ensin yhteen romukanteen juottoa siten, että ensin putsasin kanavan jonka jälkeen tein syvän lohen siihen vingulla jonka yritin täyttää. Kokeilu oli onnistunut ja sain juotettua sen romukanteen tekemäni kolon umpeen. Päätin siirtyä itse työkohteeseen. No eipä sitä kauan tarvinut ihmetellä kun oli todettava, että romukoppaan menee. Pikkusen kun tökkäsin siihen halkeaman kohtaan tajusin ettei se edes oikeastaan mikään halkeama ole kun kanavan seinämästä irti oleva paperinohut pala joka on kiinni enää pelkällä pyhällä hengellä. Alta paljastuikin sitten isompi ongelma:


Tässä vaiheessa oli jo selvää, ettei tuosta ehjää saa ja totesin, että turha rypistää kun p….. on jo housuissa. Käytin hetken keräilyn jälkeen sen juotteen tuohon kanteen kerta se oli jo ostettu. Ei toiminut.

Uusi aihio hankittu. Tällä kertaa ensin tehdään kanavat, sitten koeponnistus, jonka jälkeen vasta venttiilityöt ym.
Oppi ikä kaikki.

Viime viikonloppuna purin uuden aihion  ja vein sen koneistamolle. Nyt ensimmäisenä kansi puhallettiin, keinuvipupukeille tehtiin m10x1.25 kierteet ja kanaviin ajettiin ”aloitukset”. Eli siis koneistamolla jyrsittiin kanavan suu niin suureksi kun se on mahdollista näillä venttiileillä. Eli seetipinnat tehdään vielä myöhemmin tuohon reunalle Tämän jälkeen kanavat voi snurrata tämän aloituksen kokoiseksi.





Aloitukset


Aiempi versio ja uusi aihio.


Tarkoituksena on tehdä samanlainen kansi kuin viime kerralla. Testasin kahdesta romukannesta vinguttaa 3 pakokanavan yhtä suureksi kuin tuossa puhki menneessä kannessa ja kummassakin kannessa jäi vielä n. 3-4mm seinämävahvuutta. Joten huono säkä ollut… tämä uusi aihio on jotain erikoista valua, kun tuossa yhdessä kannenpultin reiässä on tuollainen valtava vahvike.

Muuten on tullut tehtyä lähinnä hankintoja. Ostin uuden tuollaisen yksiosaisen chinesium imusarjan. Sitäkin täytyy vähän vinguttaa jouhevammaksi ja hitsata korvakko kaasuvivustolle.


Siihen liittyen sain toteutettua yhden pitkään tavoittelemani asian nimittäin ac/dc tigin ostamisen. Koneeksi valikoitui esabin caddytig 2200i ta34. Siinä samalla sitten sulattelin sille tuollaisen kärryn. Olihan taas totuttelua kun viimeksi on tullu kolvia pidettyä kädessä 4v sitten ja silloinkin kempin mastertiggiä. Hetken kun taas harjoitteli langan syöttöä niin rupesi taas luistamaan ihan ok. Eipä noita voi vielä kehua mutta ihan riittävän hyvä yhden illan tuotokseksi. Koneen säätäminen on ainakin niin helppoa että ilman ohjekirjaakin paneeli oli hyvinkin selkeä. Pedaali puuttuu vielä, joka aiheuttaa omat haasteensa alun kanssa pidempää saumaa hitsatessa, mutta ehkä sekin joskus.



Seuraavaksi kansi lähtee taas portattavaksi sunnuntaina ja homma rullaa eteenpäin. Kevätaurinkokin jo hiukan paistaa. Joko se 2023 kesäksi olisi kunnossa?

Kansi on edennyt itsestä riippumattomista syistä todella hitaasti ja pikkuhiljaa alkaisi jo riittämään odottelu. Pääsiäisenä kuulemma olisi porttaus valmis ja toivottavasti onkin sillä uhkaavasti alkaa jo tiet sulamaan.

Tänään nykäsin tämän talliin ja päätin hankkia mielenrauhan 3. Sylinterin suhteen. Viimeisimmän kerran kantta irroittaessa huomasin 3. sylinterissä eli siinä minkä pakokanava viimeksi vuoti erikoisen jäljen. Pahimmat skenaariot pyöri mielessä ja asiaa ei vain voinut jättää, joten pakko oli purkaa. Ei huvittanut pudottaa etuakselia tai nostaa moottoria pois niin löysäsin tukikumit ja nostin moottoria niin paljon ylös vaihteistonostimella kun vaihteistotunneli antoi periksi. Tällä tavalla sain juuri ja juuri öljypohjan irti. Tekemäni loiskelevy ei ainakaan helpottanut tätä hommaa. Tärkeintä kuitenkin, että öljypohjan kuitenkin sai irti.


Nostin sen 3. Syl männän pois ja onnekseni totesin, että kaikki oli kunnossa. Männät oli käytännössä uuden näköiset, kk laakerit oli kunnossa ja sylinterissäkään ei lopulta ollut mitään oikeita naarmuja. Lopulta en keksinyt tuolle jäljelle sylinterissä muuta selitystä kuin että siinä on varmaan männänrenkaan katkosväli ja siitä kohtaa sylinteri on vähemmän tai enemmän.





Kasailin vielä samoilla silmillä kaiken takaisin. Kerrankin sai mielenrauhan halvalla. Ainoastaan öljypohjan tiivisteen vaati koko remontti.

Viimein!
Lumet ovat aika tehokkaasti hävinneet ja tietkin alkavat olemaan siinä kunnossa, että tekisi mieli päästä jo ajamaan. Ihan ei kyllä ainakaan vappuajoihin keretä.

Kansi on nyt sen verran valmis, että sen voisi viedä taas koneistamolle. Aiemmasta viisastuneena tällä kertaa tehdään se koeponnistus ensin, vaikka ei nyt näyttänytkään siltä, että olisi mistään puhki. Tällä kertaa tehtiin pakokanavista jopa aavistuksen suuremmat kuin viimeksi. Alkavat olla yksilöitä nämä 50v kannet. Jos koeponnistuksessa ei ilmene mitään erikoista niin sen jälkeen tehdään kaikki venttiilityöt, tehdään suuremmat venttiilinjousi kaivot ja asennetaan k-linet.





Pako



Imu



Em. työvaiheiden jälkeen täytyy kannesta mitata palotilat ja laskea paljonko kannesta höylätään, jonka jälkeen kansi lähtee vielä kerran koneistamolle höylättäväksi ja lopuksi vielä täytyy tehdä kannelle viimeistely palotilojen ja mahdollisesti kanavien osalta.

Imusarja oli lähtöjään sellainen malli, jonka kanssa käytetään niitä alkuperäisiä holkkeja imusarjassa. Tähän niitä ei luonnollisesti tule, joten myös imusarja piti vinguttaa oikean kokoiseksi. Tällä kertaa ajattelin tapittaa imusarjan, jotta se tulisi aina oikeaan kohtaan linjassa imukanavaan nähden.


Joutessani poistin myös ”karstat” ”vanhoista” eli 100km ajetuista venttiileistä, jotka olivat edellisessä kannessa. Näyttää mukavammalta kasausvaiheessa.




Lisää myöhemmin

Tämän viikon aikana kansi eteni hyvin. Ensin kansi koeponnistettiin ja tällä kertaa ei ollut puhki. Sen jälkeen saatiin kaikki venttiilityöt tehtyä ja k-linet asennettua. Pikkusen jäi seetin teon jälkeen pakokanaviin rappua, joka tasoiteltiin saman tien.
Palotilat mittailin ja 1.5mm siivu pitäisi ottaa, niin puristussuhteen saisi lukemaan 11.5:1 Enempää ei ainakaan tähän saumaan viitsi/uskalla laittaa, vaikka ajattelin nyt kuitenkin kokeilla polttoaineena e85. Kokeilemalla kai sekin selviää toimiiko lyijynkorvike kuinka hyvin sen kanssa.

Ehdin myös maalata kannen.




Ensi viikolla kansi täytyy taas kiikuttaa koneistamolle vielä (toivottavasti) viimeisen kerran sitä höyläämistä varten. Myös venttiilinjousikaivot täytyy työstää 32 milliseksi. Sitten olisi kasausta vaille taas.

Mukavan perusteellista touhua 

Mukavan perusteellista touhua 

yritys on ainakin kovaa

Perjantaina sain kannen takaisin koneistamolta. Siitä otettiin se 1.5mm siivu pois sekä venttiilinjousikaivot kairattiin 32 milliseksi tuplajousia varten. Heti kannen saatuani pyöristin palotilan terävät kulmat mitkä jäävät höyläämisen jälkeen. Sitten mittailin palotilat ja lopulliseksi puristussuhteeksi muodostui n. 11.4 Hiukan oli mittavälineiden kanssa epävarmuutta, mutta sain kuitenkin lopulta tuloksen riittävän tarkasti. Sitten vain kansi kasaukseen ja lopulta tilanne näytti tältä:


Seuraavaksi vuorossa oli imusarja. Uudessa imusarjassa ei ollut samanlaista korvaa mihin tekemäni kaasuvivusto kiinnitetään kuin aiemmassa imusarjassa oli. Leikkasin vanhasta sarjasta korvan pois ja puhdistelin huolellisesti kaikki hitsattavat pinnat. Pulttasin imusarjan vielä kiinni romukanteen ja hitsattavalle puolelle paksun teräslevyn  kaasuttimien laippaan, jotta säästyttäisiin suuremmilta vääntymisiltä. Chinesium osoittautui vähemmän yllättäen kuitenkin aika likaiseksi materiaaliksi ja kuitenkin nousi hitsatessa pintaan kaikkea törkyä niin lopuksi vielä sulatin koko sauman tasaiseksi. Kyllä se korva siinä kaasuvivuston pitää..


Lopuksi vielä ennen kannen kiinni ruuvaamista tarkistin imukanavien ja imusarjan, että ovat linjassaan ja hyvältä näytti.


Seuraavaksi se sitten olikin kannen kiinnittämisen vuoro. Ennen sitä kuitenkin oli vielä yksi asia tehtävä. Nimittäin öljypohja irroitettava vielä kerran uudestaan.
Itse itseäni lainaten:

Kasailin vielä samoilla silmillä kaiken takaisin.

Viime kerralla laitoin tuon männän ja öljypohjan takaisin autopilotilla joskus aamuyöllä ja jälkeenpäin jäi epäilys kaivamaan, että kumminkos päin se mäntä nyt sitten meni sinne. Lähinnä kun kasatessa keskityin siihen että männänrenkaissa osuu katkokset oikeaan kohtaan eikä katkaise niitä puristimella. Kokeilin jo aiemmin kaiken maailman käärmekamerat ynnä muut millä olisi asian voinut nähdä, mutta öljypumppu ja viimeistään tekemäni loiskelevy sen estivät, joten ei muuta kuin purkaen. Männistä kun on otettu laesta se 0.2mm pois niin kaikki merkinnät mistä moisen olisi nähnyt ovat hävinneet. Ensi kerralla pitää kyllä raapaista merkit myös lakeen. Onneksi lopulta isoin ja aikaa vievin homma tuossa oli vanhojen tiivisteiden kaapiminen. Mäntä siis oli oikein päin, mutta kun epäilys jää niin minkäs sille mahtaa..

Sitten lopulta päästiin itse asiaan eli siihen kannen kiinni ruuvaamiseen. Puhdistelin jälleen kaiken huolella mukaan lukien kannenpultin kierteet. Tällä kertaa myös hioin kannesta pinnan kannenpulttien alta raudalle, ettei ole maalia välissä haittaamassa kiristystä.
Tiivisteeksi tuli edelleen elringin kynsipahvi. Aiemmat huonot kokemukset kun olivat oikeasti siitä vuotavasta kanavasta johtuvia..
Sitten pako- ja imusarjan kimppuun ja voin kyllä sanoa, että olipahan työmaa. Varmaan kannattaa ensi kerralla mitata laippojen paksuus etukäteen. Aiemmassa samanlaisessa imusarjassa laippa oli pakosarjan kanssa noin saman paksuinen, mutta tässä uudessa ei. Hirveä työmaa sitten tehdä shimmejä väliin, mutta lopulta sekin saatiin hoidettua ja nyt on sarjat kunnolla kiinni.


Seuraavana ohjelmassa oli kaasuttimet. Ostin tähän 38mm kurkut aiempien 36 tilalle, joten ne vaihtuivat ensimmäisenä. Samalla, kun halusin kokeilla nyt tuota E85+kaasutin komboa niin laskin kylmästi vain 30% isommat suuttimet edellisistä ja valitsin lähimmäksi osuvan koon. Tilailin F9 55 tyhjäkäynnit, 250 neulat ja 60 kiihdytyspumpun suuttimet. Pääsuuttimet porasin kokoon 200 ja ilmasuuttimia lähdin yrittämään 140.
Kaasuttimien kasauksen jälkeen pulttasin ne imusarjan jatkeeksi tietysti uusilla misabin laipoilla ja kumityynyillä.

Sitten keinuvivusto kiinni ja säätelin venttiilinvälykset kohdalleen. Hiukan pelotti miten säädön kanssa käy, kun kansi on nyt 0.5mm korkeampi kuin se kansi mille nuo työntötangot tein. Pari keinuvipua oli, missä säätö meni lähelle lopppua. Pitää harkita mitä tekee vielä asialle.


Sitten venttiilikoppa kiinni ja öljyt sisään. Tälläkin kertaa amsoilin z-rod 10w-30.

Sitten oli kasa erilaisia pikkuhommia edessä kuten virranjakajan kiinnitys, pakoputken välipätkän kiinnitys, jäähdytysjarjestelmän kasaaminen, termostaatin koe keittäminen, antureiden kiinnitystä ym.
Lopulta tilanne näytti seuraavalta:

Moottoritilahan on likainen kuin mikäkin ja samoin koko auto, mutta ehkä se tässä tilanteessa sallitaan.

Jarrujen alipaineen kanssa en viitsinyt tässä vaiheessa ruveta tappelemaan niin tökkäsin siihen tulpatun putken kiinni. Myöhemmin varmasti aiheuttaa päänvaivaa kun tässä chinesium imusarjassa on vain yhdelle kurkulle viitsitty laittaa nipalle kierteet. 

Sitten hain 20L E85:sta. Ennen tankkiin kaatamista pumppasin tankin kuivaksi ja tein vielä testin lyijynkorvikkeen kanssa. Huipputieteellisen tutkimuksen lopputulos oli, että lyijynkorvike ja E85 sekoittuvat toisiinsa ainakin vanhassa vissypullossa.
Sitten viimeiset tarkistukset ja käsi vapisten virtalukolle ja avaimesta kääntö. Kyllähän se taas hörähti käyntiin. Tosin käy kyllä todella laihalla tyhjää, vaikka kuinka koetti seosruuveilakin tilannetta korjata. Imuvuotoja en löytänyt, täytyy vielä tarkistaa varmaan uudestaan. Synkan katsoin synkkamittarilla kohdalleen, mutta aivastelee kun käy niin laihalla. Kierroksilla en seoksista luonnollisesti osaa sanoa mitään, kun vihelsin pelin tässä vaiheessa poikki ja ajattelin, että järkeillään nyt kunnolla ennenkuin sulattaa koko pannun.

Tk- suuttimet täytyy vähintäänkin tilata vieläkin huomattavasti suuremmat ja tarkistaa vielä kerran imuvuodot, jonka jälkeen päästään vasta muihin osa-alueisiin.

Toinen iso kysymysmerkki on ennakko. Nyt kun tankissa on E85 sitä ennakkoakin toivottavasti saisi riittävästi ennen nakutusta.
Nyt tästä bt ohjelmoitavasta jakajastakaan ei ole hirveänä hyötyä, kun ei ole mitään hajua millaisella käyrällä tätä moottoria lähtisi säätämään. Kun ei ole varsinaisesti mitään aiempaa esimerkkiä paitsi yksi käyrä millä sain moottorin toimimaan ennen tätä stroker moottoria ja jokainen moottori on tietysti yksilö. Jos tähän löytyy joltain apuja niin olisin kiitollinen. Penkissä nyt tietysti viimeistään, mutta kun saisi edes sellaisiin säätöihin, että pääsisi katsastuskonttorille ajamaan.

Uusia mittareita täytyy hankkia. Nyt öljynpainetta ja lämpötilaa valvoo biltema, joihin ei ole kyllä liian paljon luottoa. Joten lähtevät vaihtoon pikimmiten.

Uusi akku täytyy hankkia.

Lopulta tietysti viedä penkitettäväksi, jossa saa ennakot ja kaasarin säädöt kohdalleen. Täytyy vain etsiä joku kaasareiden päälle kunnolla ymmärtävä kenellä on vapaita aikoja ennen kesää.

En haluaisi hämmentää lukijakuntaa, mutta myös hiukan miettinyt kuuluisikohan tämä sittenkin tuonne projektit puolelle tämä auto, kun tämä on tehty jo useamman kerran uusiksi 2018 jälkeen jolloin sanoin, että tähän ei tule enää muutoksia

Loppuun vielä pari ruutua likaisesta autosta, joka sai pitkästä aikaa valohoitoa:




Jatketaan harjoituksia.

Raportoihan sitten kunnolla nuo kaasarien säädöt ja ennakot tänne. Itse suunnittelen myös tuota RE85 käyttöön siirtymistä.

Hienoa tekemistä, pakko ihailla tinkimätöntä puurtamista vastoinkäymisistä huolimatta

Olisiko kannattanut laittaa käymään ja ajella ensin jonkun aikaa bensalla sisään kunnes kaikki varmalla toimii ja vaihtaa vasta sitten E85:n ?
Meinaan kun on uusi kone ja kaikkea uutta osaa. E85 voi olla etenkin kaasareilla aikamoinen suo saada toimiaan kaikilla osa-alueilla. Etanoli on vahva liuotin ja pesee tehokkaasti öljykalvot sylintereistä ja öljyn joukkoon joutuessaan myös laakeripinnoista.

E85:llä 5-7 astetta lisää ennakkoa bensaan verrattuna on ollut hyvä peruslinja josta lähteä hakemaan tarkempia säätöjä. Toiminee tässäkin.

Hienoa että tuli kuntoon, ja hyvältä näyttää Jos tuntuu jatkuvan enemmän projektina niin voit raportoida aiheen ja kirjoittaa syyksi siirtopyyntö, tai olla yhteydessä suoraan modeen.