Tästä on monet kysyneet, niin ajattelin tehdä selventävän postauksen.
Kissasaippua, marseillesaippua, le chat. Rakkalla lapsella on monta nimeä. "Kissasaippua" Nimi tulee le chat-nimestä ja paketissa olevasta kissan kuvasta.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
Le chat ei varsinaisesti ole oikeaa marseillesaippuaa, koska se sisältää eläinperäisiä ainesosia (talia) on saanut luvan käyttää marseillesaippuan nimeä ja talia luonnollisena ainesosana oliiviöljyn rinnalla. Se sopii varsin hyvin nahan ja ihonkin pesuun ja sitä voi käyttää myös muille sisustan osille, toimii siinäkin loistavasti.
Saippuaa myydään lähes kaikkialla, itse ostan Prismasta jos tarvin joskus uuden pakkauksen, on todella riittoisaa tavaraa.
Pesutapoja on monia. Jotkut tykkää liottaa saippuaa lämpimän veden sekaan. Minä laitan astiaan lämpimän, puhtaan veden ja huuhtelen siinä pesusientä/liinaa ja pidän saippuan erillään. Näin voin helposti tarvittaessa vaihtaa puhtaan veden, isompia pintoja pestessä vesi menee yllättävän likaiseksi.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
Kuvassa nahkasohvan pesusta tullut vesi.
Pesuun kannattaa käyttää pehmeää, puuvillaista liinaa, tavallista pesusientä tai pehmeäharjaksista harjaa. Mikrokuitu on liian raju nahan pesuun, sillä se vie rasvoja mennessään.
Nyrkkisääntönä on hyvä pitää sitä, että omalle iholle kelpaava toimii nahalle.
Tässä käytän nyt pientä puuvillapyyhettä.
1. Otetaan sopivaan astiaan lämmintä vettä.
2. Kostutetaan liina vedessä, ei kuitenkaan liian märäksi.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
3. Hierotaan saippuapalan kyljestä pyyhkeeseen saippuaa sopivan kokoiselle alueelle.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
4. Pesu
Aloitetaan peseminen, minä tykkään aluksi vähän "vaahdottaa" saippuaa niin näkee vähän paremmin tulokset. 
Jos jossakin kohdassa on tahra, niin on hyvä jättää se likoamaan hetkeksi. Näin välttyy turhalta hankaamiselta. Muutenkin tämä vaihe on hyvä tehdä 2-3kertaa, toki kuivaten välissä. Lämmin vesi ja pesuaine nostaa likaa ylös, ja kaikki ei välttämättä lähde ensimmäisellä kerralla.
5. Kuivaus. Kuivauksessa käytän tavallista kotoa löytyvää pyyhettä. Kestovaippa kuulemma on hellvaraisempi, mutta enpä oo koskaan omalle iholle vahinkoa saanut pyyhkeellä. 
(Kuva poistettu lainauksesta.)
Tässä samasta sohvasta vanhempi kuva. Rouva pesi ensin sohvan huonekaluliikkeen "vain valkoiselle nahalle eksklusiivinen superpesuaine" kolmiosaisella sarjalla, minä sen jälkeen yhden ruudun kissasaippualla. Sain pestä koko sohvan uudelleen. 
6. Suojaaminen
Kissasaippua itsessään sisältää glyserolia ja talia, jotka hoitavat ja suojaavat nahkaa. Säännöllisesti käytettynä erityistä hoito/suoja-ainetta ei välttämättä tarvitse, mutta jos halutessaan voi toki levittää jonkin aineen pintaan.
Tässä postauksessa oli nyt kohteena kotisohva, mutta se on sopivasti "softnahkaa" joten sama menetelmä toimii myös auton penkeillä hyvin.
Tämä on minun tapa käyttää ainetta, ei tietenkään ainoa ja oikea mutta hyväksi todettu. Vastaan kyllä kysymyksiin, jos tästä jotain kysyttävää on.
Terve!
Olisin kysäissyt tarkennusta aloitusviestin ohjeeseen. Kun olet levittänyt ja hieronut saippuan nahkaan, niin pyyhkäisetkö vain liinalla saippuan likoineen pois vai pyyhitkö nahan lopuksi ei-saippuaisella kostealla liinalla?
Siivosin tänään mersun aidon nahkasisustan kissasaippualla, kuten aina ennenkin, mutta jätin tällä kertaa valjasrasvan pois. Lopputulos on, että nahka ei ole yli 20v vanhassa ja 600tkm ajetussa nahkasisustassa lähellekään niin pehmeää, kuin valjasrasvan levityksen ja
rasvan imeytymisen jälkeen.
Olen edelleen eri linjoilla valjasrasvan käytön suhteen etenkin vanhan sisustan suhteen, ja suurin osa perusteluista löytyykin jo aiemmasta viestistä, mutta tarkennetaan hieman. Kuskin penkki on kaikista kulunein. Kun siihen levittää valjasrasvan hyvin ohuena kerroksena, se imeytyy penkkiin todella nopeasti. On vaikea kuvitella, miten siitä voisi olla haittaa, kun se kerran imeytyy. Pelkääjän penkissä on sama homma, eli rasva imeytyy lähes kokonaan saman päivän aikana ja kun ylimääräiset pyyhkii pois, on penkki kiiltämätön muutamassa päivässä. Takapenkin suhteen tilanne on toinen. Siellä nahka ei ole niin kulunutta ja rasva imeytyy huonommin, mutta silti kun levittää ohuen kerroksen, pyyhkii ylimääräisen pois ja odottaa pari päivää, niin rasvan kiilto on hävinnyt. Eikö tämä tarkoita sitä, että rasva on imeytynyt?
On sanomattakin selvää, että tälläisiä operaatioita ei tehdä, jos muutaman päivän sisällä on odotettavissa sisustan "rankempaa käyttöä", kuten reissuun lähtö. Penkit pitää kuitenkin saada päällisin puolin rasvattomaksi ennen normaalia käyttöä. En myöskään tekisi tätä esim. nykyisen volvoni sisustaan, koska siinä näkee jo silmälläkin, että nahka on vielä sen verran tuoreen näköistä, jotta siihen se tuskin imeytyy juuri lainkaan.
Olemme yhtä mieltä siitä, että imeytymättömästä rasvasta ja kiiltävästä nahasta ei ole muuta kuin haittaa, mutta jos rasva imeytyy, niin onko siitä hyötyä vai haittaa ja miksi?
