Sitähän minäkin vaikka tuossa mikan sanoikin, että ala-rajoilla on Xc60:kin 
Kyllä, kantavuusluokka 93 on sen verran veltto rengas, etten huoli sellaisia edes ysin alle talvigummeina, mutta ne kyllä riittävät lain puolesta, jopa xc60:n.
Omakohtaisesti olen asiaa tässä "muutamien" talvirengas-sarjojen kanssa kokeillut ja tullut siihen tulokseen, että laitan kantavuusluokkaan vähintään 5 numeroa lisää, jotta rengas on riittävän tukeva.
Kesärenkaissa sama juttu, sillä 88 riittäisi lain puolesta ysiin, mutta meikäläisen ajossa ne kuluvat reunoistaan yllättävän nopeasti, koska "kaatuvat" alle.
Riuskassa ajotyylissä kurvissa ulompi rengas joutuu kantamaan selvästi enemmän kuin puolet akselimassasta, mikä korostuu korkeassa ajoneuvossa entisestään, vaikka ajotyyli olisi kopioitu eläke-mummolta.
Usein rengasmalleissa on valittavana sekä korkean kuormitusluokan että normaalin kuormitusluokan rengas. Korkeamman kuormitusluokan rengas kantaa painavamman kuorman autossa, joten kesälomareissullakaan ei tarvitse huolehtia, että rengas rikkoutuisi liian suuren kuorman takia tai se kuluisi tavallista nopeammin. Korkeamman kuormitusluokan renkaan jämäkämpi rakenne merkitsee pienempää lämmönkehitystä, minkä ansiosta se kestää paremmin kulutusta. XL-renkaat tulevat yleistymään kun autojen kokonaispainot kasvavat tulevaisuudessa.
https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/rengasmerkinnat/Linnutkin ovat hitaita adaptoitumaan, mutta muutos on selvää ja linnutkin pikku hiljaa siirtyvät.
Ilmastofoliohattutarinat voinee kertoa toisessa topicissa, täällä voi kertoa faktoja vain, ja fakta on, että taas on ollut lämpimämpi talvi kuin aikoihin ja samoin koko vuosi.
No, empä minäkään jaksa väitellä asiasta uskovaisten kanssa....

Viimeisen 110 vuoden ajanjakson perusteella voinemme olla varmoja, että meidän elinaikanamme talvi tulee joka vuosi ja keskieurooppa kitka voi suosiolla jättää sinne minne ne kuuluvat.
http://blogi.foreca.fi/2014/11/varma-ennuste-talvi-tulee/Juha Föhr says:
19.11.2014 at 23.51
Ensimmäinen on mitattu asia, ja monenkinlaisia syitä ja selityksiä kuullaan vielä. Minä en tutki ilmastoa.
Kaksi muuta lienevät otoksia ns. skenaarioista, joita on sitten pitkin maailman mediaa ja politiikkaa mielummin suurenneltu kuin pienennelty. Yksi tapa ”lisätä” ns. ääri-ilmiöitä tai niiltä kuulostavia on esim. rukata tilastollista sääpuhetta niin, että ”harvinaiseen” vaadittiin aiemmin 2,5 tapausta sadasta tai vähemmän, nyt riittää 10 tapausta sadasta rajaksi. Se entinen harvinainen on nyt ”poikkeuksellinen”. Täydestä menee. Ja mittaushistoria on hävettävän ja onnettoman lyhyt, varsinkin globaalisesti, mutta totta kai on tahoja, jotka ilman muuta esittävät asiat niin, että ”…kuin koskaan aikaisemmin” tai ”mittaushistorian lämpimin tai sateisin” jne. kertomatta samalla, kuinka pitkä se vedottu mittaushistoria on.
En minä ole ns. ilmastonmuutoskriitikko, mutta myötähäpeää on tunnettava ns. tiedeyhteisön puolesta.
Jyväskylä onkin hieman eri kuin etelä-rannikko meren rannalla...
Itse osaan katsoa ennusteet ja kelin ja tarvittaessa jättää auton kotiin. Mitään pakkoa ei ole päästä joka päivä ajamaan omaa autoa. Julkinen liikenne ja taksit toimii.
Merenkulkijana osaan kunnioittaa sään jumalia ja ymmärrän, että joka säähän ei ole pakko mennä puskemaan, jos haluaa kuolla vanhuuteen.
Niin, tässä päästään taas siihen, että puhut vain omasta hyvin pienestä liikkumisalueestasi ja sen näkökulmasta.
Minulla se on hitusen suurempi omalla autolla ajettuna, eli karrikoidustu puoli suomea korkeussuunnassa.
Säällä ei ole jumalia, kuin uskovaisten mielestä!

Sää on ainoastaan fysiikkaa, mutta pirun monimutkaista sellaista.