Samoin parkkihallien hidastemuoviin tulleet urat ja perkkihallien betonipäällysteen urat johtuvat parkkihallien sisällä olevista huonoista valoista. Muualla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa nämä hidastemuovit eivät kulu, mutta se johtuu siitä, että heillä on paremmat lamput parkkihalleissa.
Oletkos tutkinut koskaan veden vaikutusta noihin hidaste-"muoveihin" jäätymis/sulamis-sykleissä?
Lisäksi muovin kulutuksen kesto on jotain aivan muuta kuin minkään tienpäällystysmaterilaalin.
Kummasti nuo teräksiset hidastetöyssyt kestävät...

Muuten aika harvassa parkkihallissa on asvalttia materiaalina.
Vai onko sittenkin syynä raskas liikenne, joka salaa öisin käy ajamassa 2,1m:n vapaakorkeus parkkihalleissa, tosin miksi ne vain Suomessa tätä tekisi? Vai olisiko ehkä syynä parkkitalojen routiminen. Kyllähän kaikki on nähnyt kotonakin, miten olkkarin lattia voi routia ja aiheuttaa selvät kulumisurat, aivan kuin joku olisi ajellut nastarenkailla olkkarissa, mutta nastarenkaista ne ei johdu.
Bitumia enemmistönä tie mustuu ajo-uriltaan jos se kuluu kovin nopeasti, verrattuna ajamattomaan kohtaan. Eli aina kun nasta hakkaa pois sen valosta tumman harmaaksi muuttuneen µm palasen, paljastuu sen alta mustaa bitumia. Jos pinta on edelleen harmaa, syy on betonissa, jota tänä päivänä hinnan kiroista johtuen työnnetään törkeitä määriä asfaltin sekaan. Asfalttibetoni on nykyisin täysin väärä sana, pitäisi puhua betoniasfaltista.
Betonin kasvanut määrä on lisännyt asfaltin pakkasrapautumista järkyttäviä määriä, minkä vuoksi se kuluu sekä raskaan renkaan alla ja nastoista monin verroin nopeammin kuin bitumi-pitoinen tiepäällyste!

Jopa kartelli-asfaltti oli hyvää verrattuna nykyisiin kuriin, joita tiellä lasketaan.
Tänään huomasin asian viimeksi E18 ajaessani. Verkosto-halkemia pirusti muutaman vuoden ikäisessä päällysteessä. Jopa 60-luvulla laskettu asfaltti parin kymmenen kilometrin päässä on paremmassa kunnossa, vaikka sen suomen viimeisen tikku-tehtaan tietä on yhdistelmätkin rullanneet melkoisesti tukki-kuormien kanssa.
E18 pinta on betoni-asfalttia, jossa asfalttia on nimeksi ja sen huomaa.
Jos et ymmärrä mekanismia, mikä betoniasfaltin rikkoo nopeasti, niin yritän selittää lyhyesti:
Hydrostaattinen shokki. Pinnassa pieni halkeama, jossa vettä. Iso auto ajaa sileällä renkaalla yli. Mikä antaa periksi, jos vesi ei siihen kykene?
Rengas 4 tonnin painon alla? Vaiko se pirskatin betoni myös?
Sitten lisäksi tarvitaan jäätyminen, jonka voima ylittää kevyesti kaiken mitä edes koko ison auton maksimimassa tekisi yhdellä renkaalla. Joten miksi talvet, joissa sahataan jäätymisen ja sulamisen välissä koko ajan rasittavat päällystettä?
Kuten sanottu, kotikatuani ovat hinkanneet ylämääkeekin sellaiset +300 autoa vrk ja vanhat nastasääntöjen mukaiset nastat ja silti ylityksiä on tullut melkein neljän vuosikymmenen aikana jonnilleen sen reilun 4 051 500 kappaletta ylämäkeen sutien (kulunein kohta). Asfalttia muuten siinä kohden oli vain sen 42mm paksuudelta soran päällä....
Päiväkodin kävijöitä en viitsi yrittää edes arvailla, neuvolasta puhumattakaan....

Muuten kitkoilla ajajien kannattaa katsella kuinka paljon lamellien välissä on kiviä ja miettiä niiden massaa nastojen massaan verrattuna....
