Kyllä niitä kummasti tulee vastaan kun koko talven ja kevään siellä ajelee päivittäin.
Ja usko tai älä. Ajan myös muuallakin kuin metsässä. Metsäautotiet ovat vain yksi osa työmatkaani.
Varmasti, jos samaa tietä hinkkaa tarpeeksi monasti, se tamppaantuu ja luo olosuhteet kaljamalle.
Lisäksi jos siitä on parisen kymmentä pölli-pokaa ajanut sitä ennen, niin mahdollisuudet kaljamalle ovat jo aika hyvät!

Kitkarenkailla tullut ajettua nyt 7 talvea eikä kertaakaan ole meno loppunut pitovaikeuksien vuoksi. Aina on päästy sinne minne oltukin menossa.
Sitten sinä et ole ajanut tarpeeksi huonoissa olosuhteissa. Tai siis olet ajanut kitkoilla vähemmän aikaa kuin minä omalla ysilläni (kitkoilla/nastoilla), puhumattakaan sitä edeltäneistä katiskoista (pelkästään volvotkin).
Olen joutunut kymmeniä ja kymmeniä kertoja tilanteeseen, jossa kitkoilla ei pysy paikoillaan mäessä märällä jäällä ja hyvilläkin nastoillakin se on siinä ja hänessä, eikä aina riitäkkään.
Siinä vaiheessa kaivelen ne ketjut esiin ja asennan renkaisiin tarpeen mukaan (2/3/4 ketjua).
Pöndeltä lähdettäessä kitkojen aikana ketjut oli pakko laittaa alle, joka kerran kun oli lämpötila lähelläkin nollaa. Ainoastaan kuivalla pakkaslumella pärjäsi paljailla kitkoilla.
Nastoilla joutuu pöndellä ketjut laittamaan ainoastaan silloin, kun sataa vettä tai metsästä valuu vettä ja
tienpohja on täysin jäässä. Tuolloinkin pitää lämpötilan olla -5C lämpöisemmällä puolella.
Kannattaa hankkia silmälasit tai lopettaa autoilu jos ei paskalla talvikelillä osaa tunnistaa onko tietä suolattu vai ei.
Tämä on taas kitkauskovaiselta kommentti, jonka D2 ei sudi koskaan kitkoilla!

Ihan puhdasta voiman puutetta!!
