Vanhan mallin Volvo 244, b21at, projekti alkaa.

Onhan niitä synkrometrejä, esim free technicsillä, mulla ei oo kyllä hajuakaan mitä ne mittaa.
Noitahan säädetään lähinnä neulaa ja sen korkeutta muuntamalla, luulis että tulee samanlaiset kun kumpaankin kaasariin laitetaan korjaussarja ja r-sport muunnossarja ja r-sport neula, joita saa kg-trimmingiltä, sitten vaan kaikki ruuvit samaan asentoon ja kun säätää, niin ruuvaa molempia samanverran, niin kyllä ne aikalailla luulis saavan synkronoitua.

Joo, pikku pätkissä mä tätä teen, ensin teen koneen, sitten alan laittaan koria, kunhan tulee kevät, eli talvella rakennan varastossa moottoria ja kun alkaa ilmat taas lämpenee, otan korin ja hitsaukset työn alle.

Sain laitettua tullille tarvittavat laput, joten imusarjakin tulee varmaan tällä viikolla.
Kaverilta sais sorvaamattomat 2mm kuopalla olevat männät, joten ei tarvii lohkoa koneistaa. Ainakaan niin paljon, vois se mäntä kuitenkin tulla dekin tasalle, niin sais paljeraon sopivaksi.

Free technicsiltä tuli käytetyt teräksiset imutorvet, jotka on vähän hapettuneet, ne on luonnossa paremman näköiset, kuin tässä kuvassa, minkä niistä otin. Kuvassakin näkyvän kauluksen kohdalta torvet katkaistaan ja hitsataan suoraan plenumiin kiinni, ne ei oo sitten ku 20mm pitkät ja tuon pituisena sopivat hyvin olemaan plenumissa.



Palotilatkin alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, miltä niiden pitääkin näyttää. Sitten vaan kuuden viikon päästä laitan matkahuollossa nuo porttaajalle/koneistajalle.

Parin viikon päästä saan laittaa nokan hiotukseen. Sitten joskus joulukuussa kunhan venat on vaihdettu isompiin ja kanavat on valmiit koneistetaan kannen taso suoraksi. Sitten kannen saakin jo kasata ja voi siirtyä alakerran laittamiseen tai alakertaa voi laittaa tässä välissäkin, kunhan ostan runkolaakerit, ja kun apuakselin laakerit tulee postissa. Sitten voikin kasata asennusöljyllä alakerran ja jättää sen yläkuolokohtaansa, ja asentaa jakohihnan sitten myöskin kerralla. Olis sitten jouluna jo moottori kasassa. Enää apulaitteet vain puuttuu ja niitä tuleekin turbokoneeseen aikas paljon. 

Tässä on kuvaa myös melkein valmiista kannen palotiloista, pitänee tässä joku päivä mitata nuo palotilojen tilavuudet, jos saisi vaikka jotkut 57cc lukemat niin olisin hyvin tyytyväinen, jos sais sitten valmiina puristukset sinne 8:1-8.5:1 tasolle, niin olis hyvä.


Kuva on sitten valitettavasti todella heikkolaatuinen.

Jos männässä on 2mm monttu, niin voiko sen sorvata 3.5mm syväksi?

Tuli pilkottua alkuperäinen r-sport painekotelo, jotta sain mallineen uudelle painekotelolle. Kotelon mitat on vielä vähän hakusessa, pitää ensin saada imusarja ja jostain toinen strömberi, että saan plenumin tehdyksi. Sen verran tiedän että sen voi tehdä aika lyhyeksi, koska strömbereitten kurkkujen väli ei ole ainakaan paljoa yli 20cm:ä, mutta plenumin koko olisi hyvä olla noin moottorin iskutilavuuden kokoinen, lisäksi kotelon tulisi olla sen mallinen, että virtaukset olisi oikeanlaiset. Johtuen plenumin hankalasti laskettavasta muodosta, pitää se pilkkoa osiin esim. kolmioiksi yms. silloin kun sitä mitoittaa, eli nyt. Ts. tänä iltana suunnittelen plenumin tarkan muodon ja koon, plenumin tulee olla toisesta päästään kapeampi kuin toisesta, samoin siitä ei voi tehdä kovin leveää, jotta jarrupääsylinteri mahtuisi olemaan paikoillaan. Jarrutehostimeen plenumi ei ota kiinni, koska siitä tulee sen verran lyhyt, jos ottaa, niin kuulemma -turbobricksin mukaan- Suzuki Swiftin jarrutehostin ja pääsylinteri toimittaisi pääsylinterin virkaa ihan hyvin.

Mutta koitan nyt hamotella muutamaa eri vaihtoehtoa ja lasken sitten niiden tilavuuden, kun oikeanlainen on löytynyt, voin laittaa kuvan suunnitelmasta tännekkin. Sen verran mitoista, että pituus on noin 30cm, leveys max. 20cm ja korkeus sen 9cm.

Tästä apinoin plenumin perusmuodon, plenumi on max 180mm leveä ja 300mm pitkä, kapeimmasta päästään plenumilla on kokoa 50mm.
Ja tuollaisella muodolla, paitsi neliskanttisemmilla kulmilla plenumin kooksi tulee semmoiset 3100 cm^3, eli ilman ahtoja plenumi ei kurista ainakaan yhtään, ahdot päällä tilavuutta on tarpeeksi jotta haitalliset resonanssit tasaantuu.

Koska plenumi on noin lyhyt, ei se ota kiinni konehuoneessa mihinkään, voin käydä vielä tarkistamassa, mutta ei pitäisi tulla jarrutehostimen eikä sylinterin plenumin tielle.

Tämännäköinen härpäke on siis tällä ukolla


Simuloinneissa juuri tuonmuotoinen plenumi on nelipyttyisessä hyvin ok, tässä pari HiPo simulaatiota:




Kunhan saan laipat takaisin oulun amiksesta ja kaverilta toisen strömbergin, voin käydä hakemassa rosteria ja alkaa tekemään plenumia.

Olin tänään yhteydessä erääseen lähellä sijaitsevaan pajaan ja kateltiin joulukuun loppuun sylinerinkannen virtausmittauksia.
Jos maltan olla porttaamatta imusarjan toista puolta, kun se on ns 4-2 tyyppinen, niin suunnittelin että jätän toisen puolen porttaamatta, niin näkisi sitten ihan virtauspenkissä mitä tuommoinen imusarjan hiominen sileäksi sisäpinnoiltaan vaikuttaa virtauksiin.

Parin viikon päästä lähetän nokka-akseliaihion hiottavaksi ja toivottavasti saan sen käpisteltäväksi jo kolmen viikon päästä.

Sitten ens kuun lopussa lähetän kannenkin muokattavaksi, jos saisi sen verran säästöön, että saisi runkolaakerit ja alapään tiivistesarjan stefoineen hankittua ja kaverilta männät, niin voisi tuon alakerran kasata. Niin ja sitä ennen pitää kampura tasapainottaa, eli ens kuun puolelle menee alakerran kasaus.

Onhan niitä synkrometrejä, esim free technicsillä, mulla ei oo kyllä hajuakaan mitä ne mittaa.
Noitahan säädetään lähinnä neulaa ja sen korkeutta muuntamalla, luulis että tulee samanlaiset kun kumpaankin kaasariin laitetaan korjaussarja ja r-sport muunnossarja ja r-sport neula, joita saa kg-trimmingiltä, sitten vaan kaikki ruuvit samaan asentoon ja kun säätää, niin ruuvaa molempia samanverran, niin kyllä ne aikalailla luulis saavan synkronoitua.

Puhuit että viilailisit neulaa seoksen säädössä, käsin on jokseenkin mahdoton kahta samanlaista neulaa saada tehtyä. Teollisesti valmistetut ovat kyllä yleensä riittävän samanlaisia, mutta sen suuttimen ja neulan suhde toisiinsa täytyy kuitenkin saada säädettyä, ja se on juurikin se varsinainen seoksen säätö. Muuta säätöä römpässä ei sitten normaali toiminnassa olekaan. Tai no tyhjäkäynti.

Sillä synkrometrillä säädetään niiden kahden kaasarin virtaus samaksi, mun käsittääkseni tuo vaikuttaa ensisijaisesti tyhjäkäyntiin, vaikkei se tietysti hyvää tee ajossakaan jos sylinterikohtainen kuormitus kovasti poikkeaa.

Mä en kyllä jättäisi seossäätöä peljän pakosarjan lämmön tarkkailuun. Tietysti se kavaltaa jos ne on ihan metsässä, mutta onko se nyt kuitenkaan niin tarkka metodi? Ehkä ihan varsinaisilla pakolämpömittareilla?

En minä ala viilailla neulaa, vaan ostan ihan turbon neulat. Kunhan katsoo,että suutinputki on millilleen samassa tasossa molemmissa kaasareissa, pitäisi seoksien mennä kohdilleen, jos neulaa lähtee nollista säätämään. Voisin toki laittaa toisen lambda-anturin ja sitten vaikka ykkös ja nelospytylle oma lambda ja kaks seosmittaria sisälle, nuo normilambdalla toimivat mittarit oni nykyään halpoja ja 7:1 puristuksilla ei varmaan kone kovin helposti nakutakaan.

Ai niin ja mitä olen nyttemmin tutkinut, niin tuon plenumin tulisi olla noin 1.5*moottorin iskutilavuus, joten nyt piirtämäni design on sen suhteen ihan toimiva.

Halvalla sain, niin tilasin toisenkin kapeakaistalambdalla toimivan seosmittarin, tietääpähän ainakin että onko seokset tosiaan kohdallaan, vielä pitää ostaa toinen anturi.

Tänään tuli postissa apuakselin laakerit, mutta niitä ei tullut kuin kaksi kappaletta, mutta mulla on lohkossa se viimeinen laaakeri paikoillaan, joten sen suhteen ei tule ongelmia, laakerit näyttäisi olevan mitoissaankin, joten ei tarvii brotsata niitä mittoihin, en tosin tiedä mikä on sopiva käyntivälys noilla laakereilla.

Tänään tuli postissa apuakselin laakerit, mutta niitä ei tullut kuin kaksi kappaletta, mutta mulla on lohkossa se viimeinen laaakeri paikoillaan, joten sen suhteen ei tule ongelmia, laakerit näyttäisi olevan mitoissaankin, joten ei tarvii brotsata niitä mittoihin, en tosin tiedä mikä on sopiva käyntivälys noilla laakereilla.

Mistä hommasit apuakselin laakerit?  Muutama vuosi sitten kun ei saanut(tai ainakaan minä en saanut) muita kuin puolivalmisteita. En välttämättä luottaisi havaintoihin irtaallaan olevista laakereista. Eihän se laakeri nyt niin älyttömän tiukassa  lohkossa ole, mutta veikkaisin että paikalleen laitettuna pikkusen puristuu. Vaikea todeta kun ei ole omasta takaa  kunnon mittalaitteita. Siksi olenkin luottanut koneistamoon kaikissa liukulaakerin mittaus/brotsaus asioissa. Oliko entisissä laakereissa/apuakselissa kulumaa?

ENtiset oli ihan kuparilla ja väljät. Mistähän saisi valmiit laakerit, kun ei viitsisi koneistamoon kiikuttaa lohkoa moisen takia, paikallisella korjaamolla laakerit kyllä saadaan paikalleen.

Katoin ihian apuakselin kanssa noita laakereita ja toinen oli liian pieni mihinkään, siis opuoli senttiä ainakin, toinen oli sopivan kokoinen sinne lohkon etupäähän.

Ensinnäkin niitä tuli vain kaksi kappaletta niitä laakereita!
Hankala reklamoida kun jenkeistä tulivat.
Soitan volvolle ja kysyn niitä sieltä.

KG trimnigillä on ainakin valikoimissa. http://www.kgtrimning.org/200-ser/motordelar/motorblock/lager/mellanaxellager-semi-b19b21b23b200b230.html. Ei oo paha hinta etes, samaan tilaukseen vaan niiden strömbergin osien kanssa. Sitten sulla tais olla dekin koneistus edessä,samalla reissulla ne näppärästi kalvaa mittaansa. Apuakseli mukaan sekä toivomus välyksestä niin tulee kerralla kuntoon.

muokkaus: on nykyään myös  asennusvalmista sarjaakin http://www.kgtrimning.org/200-ser/motordelar/motorblock/lager/vp94015.html. Tosin jos apuakseli on kulunut niin silloin kannattaa ottaa tuo semi malli ja hiotuttaa/kiillottaa se apuakseli kuosiin. Tai sitten etsiä hyväkuntoinen apuakseli ja laittaa valmis sarja. Kustannukset lienee aika samat, teki miten teki. 

Joo, kyllä mä tilaan mitoissaan olevan sarjan. Mutta strömbergin osat pitää tilata myöhemmin, kun säästän joka kuu 300€ projektiin niin tässä kuussa ei voi enää oikeen tuhlata. Kunhan nyt saisi alakerran nippuun ensin ja sitten joulukuussa saisi sen kannen, joulukuun lopulle sovin jo alustavasti kannen virtausmittauksen imusarjan kanssa ja ilman.

Tuommoinen imusarja on vain todella harvinainen, en ole missään nähnyt kuin tuon yhden.

Tämännäköinen tuo on ja nimenomaan vinokoneeseen, tappikoneeseenhan noita on vaikka kuinka, mutta vinokoneeseen en ole nähnyt ikinä kuin tuon yhden, onneksi satuin selaamaan ebaytä oikeaan aikaan, muuten olisi ollut imusarjan teko edessä...

Piirsin eilen paperille imusarja ja laskin sen tilavuuden, ahdetuissa moottoreissa 1.5 kertaa iskutilavuus tuntuisi, monista eri lähteistä tarkistaen, olevan sopiva arvo plenumin tilavuuneksi ja laskin tilavuuden olevan suunnilleen 3100cc, kun laskin tilavuutta imusarja piti tavallaan laskea osissa, piirsin pari kolmiota ja yhden suorakaiteen ja laskin niitä apuna käyttäen plenumin tilavuuden.
Tässä on noin suunnilleen piirretty plenumi, kun saan imusarjan, niin sitten voin laskea tarkemmin tuon painekotelon koon.



Paintilla on vähän hankala piirtää noita ns. teknisiä piirrustuksia, mutta kyllä tuosta kuvasta jo hajulle pääsee.

En minä ala viilailla neulaa, vaan ostan ihan turbon neulat. Kunhan katsoo,että suutinputki on millilleen samassa tasossa molemmissa kaasareissa, pitäisi seoksien mennä kohdilleen, jos neulaa lähtee nollista säätämään.

Millimetri on muuten aika iso matka kun jotain kaasarin suuttimia rupeat asettelemaan. Muutenkin sä et voi lähteä siitä että saat ne seokset samaksi pelkästään laittamalla suuttimen jollain tönärillä mittaamalla samaan korkoon ja ruuvaamalla neuloja yhtä monta kierrosta, ne eivät tule menemään samoihin säätöihin tuolla. Käyntiin sen saa tuolla menetelmällä, mutta särki menee jos turbokoneen noin meinaa säätää.

Voisin toki laittaa toisen lambda-anturin ja sitten vaikka ykkös ja nelospytylle oma lambda ja kaks seosmittaria sisälle, nuo normilambdalla toimivat mittarit oni nykyään halpoja ja 7:1 puristuksilla ei varmaan kone kovin helposti nakutakaan.

Toimiiko se lambda paine puolella?

Äkkiseltään kyllä vaikuttaisi että tuo pentan imusarja on rakenteeltaan sellainen että kaasareiden läpi tuleva ilma sekoittuu jossainmäärin keskenään, varsinkin 2 ja 3 pytyllä, eikä kuten esim jotkut 2x2kurkkuiset, joissa joka pytylle tulee ihan oma kurkkunsa. Imusarjan rakenne vaikuttaa silmämääräisesti myös sellaiselta että laitimmaiset pytyt eivät ikinä saa yhtä hyvää täytöstä kuin keskimmäiset. Itseasiassa sama ongelmahan oli jo jossainmäärin ihan sillä normaalilla yhden römpän imusarjalla.

Tuommoinen imusarja on vain todella harvinainen, en ole missään nähnyt kuin tuon yhden.

Mistä penta koneesta tuo on lähtöisin? On todella kummallisen näköinen, en tosin ole mikään pentaspesialisti. Enemmän näyttäs olevan markkinoilla tätä aq140 imusarjaa

Tuossa taas erilainen jako kaasuttimelle.

Sinun imusarjan kuvaa katsoessa tulee illuusio, että se ois pystyimuille tarkoitettu.

Tuo kuva on pystykaasareille tarkoitettu, tuo mulle tuleva on sivuimuille.
pakosarjaan kun laittaa ne lambda-anturit, niin kyllähän ne samoihin säätöihin saa.
Mutta hitaasti tässä nyt edetään kuitenkin, Suomessa on yksi vauxhall ventora, josta otettiin kahdella strömbergillä 700 heppaa, joten ei se siitä kiinni jää se 300hv:n tehotavoite. Ja sen pitäis tulla max kilon ahdoilla.
Ainakin kansi ja nokka mahdollistaa sen, eikä tuo niin huonosti virtaava ole tuo imusarjakaan.
Kl-racingilta saa hyviä turbon pakosarjojakin, kunhan se gt35 heräilee siellä 3500rpm kohdilla, niin vetoja onkin sitten rajoittimeen asti.