Älä hitossa, eikö. 
Mutta toisaalta se myös todistaa ettei ehjä visko vie sitä mainittua puoltatoista kilowattia koska jos veisi, kulutuksen pitäisi ainakin teoriassa pudota vajaan pari litraa sataselle.
Juu ei säästä litroja....
Niin, se ehjä visko vie kierrosluvusta riippuen X-määrän tehoa, ollessaan jäykkänä. Vapaalla se vie silti tehoa, mitä sähköflekti ei vie...
Jos tuo flektin ottama teho olisi merkityksetön, ei mitään viskoa olisi koskaan tehtykkään, vaan flekti olisi kiinteä.
Mitä pienempi pannu ja auto, sitä merkityksellisempi tuo flektin ottama teho on.
Se paljonko potkuri jaksaa ilmassa kiertää riippuu aika pitkälti kolmesta asiasta, moottorin tehosta, alennusvaihteesta ja potkurin lapakulmasta. Liian suurella lapakulmalla (tai liian harvalla alennusvaihteella) täysiä kierroksia ei saavuteta alle tietyn nopeuden koska moottori ei jaksa pyörittää potkuria ilmanvastusta vasten, tuolloin ei myöskään saada maakäytössä kaikkea irti. Tuosta syystähän aikanaan otettiin käyttöön ensin kaksiasentoinen säätöpotkuri (taistelu Englannista, Spitfiret ja Hurricanet pulassa kun pienillä lapakulmilla sai kierroksia sekä tehoja starttiin ja nousuun muttei kunnolla työntövoimaa vaakalentoon ja suurilla kulmilla sai työntövoimaa mutta vasta suuremmissa nopeuksissa kun moottori jaksoi ottaa täydet kierrokset) ja sittemmin vakiokierrospotkuri joka säätää itse lapakulmiaan ilmanopeuden sekä kaasun asennon mukaan pitäen kierrosluvun koko ajan samana.
Kiinteissä potkureissa lapakulma muuttuu etäisyyden funktiona navasta. Pyrkiten ns. vakiovoimaan mittojen funktiona. Nelilapaisen potkurin vastus on tasan 2* kaksi-lapaisen verran.
Säädettävälapaisen potkurin käyttöönottoon vaikuttivat monet seikat, kuten aikakauden moottoreiden ominaisuudet.
Tuolla säädettävälle lapakulmille on myös selityksenä se, että nuo sotalinnut lensivät myös melkoisen korkealla sen ajan mittakaavassa. Joten vastuksissakin on melkoinen ero maanpinnassa ja 4km korkeudessa. Jos lapakulmat olisivat optimit maksimaalista työntövoimaa silmällä pitäen, ei noiden sotalintujen muutaman tuhannen heposen moottorit olisi jaksaneet nousta riittävän tehon kierroksille kiitoradalla, jolloin pannuista olisi saatu irti vain satoja heposia tuhansien sijaan.
Vaihdelaatikkoakin (alennusvaihde) tarvittiin vain siksi, etteivät moottorit kehittäneet riittävästi tehoa tarpeeksi pienillä kierroksilla suoravedon käyttämiseksi.
Jokaisen potkurin kierroksille on maksiminsa ja se on siellä äänennopeudessa. Lapakulmaa voidaan kasvattaa vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen sen työntövoima romahtaa. Halkaisijan kasvattamista rajoittaa taasen tuo ensimmäinen sääntö. Monilapaisuutta rajoittaa lähinnä moottorin voima.
Sinällään kiinteä kulmaisen potkurin käyttöä rajoittaa vain se ikävä rajoitus äänennopeuden muodossa. Jos tuota rajoitetta ei olisi, niin kaikki potkurit olisivat kiinteillä kulmilla lukuunottamatta
STOL/
VTOL-koneita, joissa tarvitaan aerodynaamista jarrua yms.
Joo OT:ksi lipsahtaa mutta kun kerran ilmavirrasta puhutaan...
Tuon mainitun 1,2 metrin potkurin? Jos puhutaan lavan kärjen nopeudesta niin ei voi olla, ei mitenkään... tai sitten puhutaan jostain muusta.
Kyllä tämä aerodynamiikka liittyy aiheesen mitä suurimmissa määrin.
Laskin väärin, ajatus....katkos!
Se kehänopeus on 201m/s, mikä tekee 723,6km/h
Sen paremmin vakioflektin välityssuhdetta tai tarkkaa kokoa tietämättä (arvaan 1:1 ja noin 40 cm) sen lavan kärjen nopeus 2000 rpm taulussa eli 80 km/h vauhdissa on reilut 90 km/h. Jos lapakulma on alle 45 astetta kuten epäilen sen olevan, veikkaisin alle 30 astetta, se tosiaan pyörii enemmän tai vähemmän ilmavirran tahtiin siellä koska ei tuollaisilla kulmilla enää kovin huimia virtausnopeuksia tehdä.
Sen kehänopeus on noilla arvoilla (0,4m/2000rpm) 150,8km/h, eli 41,88m/s.
Tuossa unohdat sen, että syylärin lävitse virtaavan ilman nopeus on merkittävästi hidastunut, samaten tilavuusvirtaus on laskenut rajusti. Eli konehuoneen lävitse virtaavan ilman tilavuusvirtaus on murto-osia auton ohitse virtaavan ilman määristä, luojan kiitos.
Jos ei olisi noin, niin empä haluaisi edes yrittää ajaa merikonttia 200km/h nopeudella, sillä se keula kehittäisi nostetta melkoisesti.
Sehän flippaisi ympäri kuin Mersun smartit moottoritiellä.
Joten tuon ns. generaattoriefektin merkityksen voi unohtaa, sen ollessa lähinnä kuriositeetti.
Sen verran voisin tarkennuksena sanoa koko tähän vääntöön ja omiin vastauksiini että en minä väitä etteikö viskon heitto mäkeen tee eroa, väitän vain ettei sillä ole jokapäiväisessä käytössä mitään havaittavaa merkitystä (ääntä lukuunottamatta) ellei jokaista kiihdytystä tehdä kaasu pohjassa pitkälle nopeusrajoituksen tuolle puolen.
Väitän taasen päinvastaista. Käytetty moottorin kierroslukualue vaikuttaa eniten tuossa. Tietysti jos kaikki kiihdytykset tehdään alle 2000rpm kierrosluvuilla, niin flektin vaikutus on pienempi.
Jospa tämä havainnollistaisi tuota.
