Kitkat vs. nastat -topic on kuulemma olemassa, mutta en sitä löytänyt.
Ensimmäistä talvea ajelen kitkoilla, ei ole vielä ole liukkautta, mutta jo nyt olen aikalailla myyty mies. Meluttomuus ja pieni kulutus on tärkeitä asioita, myös mukavuus. Ei ole sadekeleillä renkaat sutineet ja sivupitoakin on ollut riittävästi.
Ainoa miinus on hieman tunnottomaksi muuttunut ohjaus, auton suoraa ajaminen on jatkuvaa ohjausta moottori- ja maanteillä. Kesärenkailla mentiin kuin mikroauto. Toisaalta samalla hävisi myös urahaukkaisuus, eli jotain hyvääkin.
Erityisesti hyvä olo tulee siitä, että ei "rouhi ja kuluta" asvalttia, eikä aiheuta melua ympäristöön.
Ja nastat vs. kitkat vääntöön on uutta tutkimustulostakin. Aalto-yliopisto on testannut jäisissä olosuhteissa, että mikä olisi hyvä nasta- ja kitkarenkaiden suhde. Ainahan sanotaan, että ilman nastarenkaita kitkarenkailla ei tekisi mitään, sillä nastarenkaat karhentavat tien kitkarenkaille sopivaksi (jäisissä olosuhteissa siis).
No tässä vähnä havaintoja tuosta tutkimuksesta:
Nastaulkoneman hienoinen kasvaminen tämän tyyppisessä testauksessa on normaalia eli tois-
tuvat voimakkaat jarrutukset ja kiihdytykset lisäävät nastaulkonemaa testin aikana. Sama ilmiö
on nähtävissä lehtitesteissä
ja se osaltaan tarpeettomasti vahvistaa mielikuvaa nastaren-
kaiden ylivoimaisuudesta jäällä
. Normaaliliikenteessä ulkonema ei kasva samalla tavalla.
Tuulilasi-lehti kertookin nastaulkoneman kehityksen talvirengastestien eri vaiheissa, joka aivan
keskeistä jääpitoa arvosteltaessa. Rengastestauksessa kasvavat nastaulkonemat voivat lisätä
pitoa helposti saman verran kuin uusien kitka- ja nastarenkaiden pitoero on jäällä.Pari kuvaa:


Ja vielä:
5 Johtopäätökset tehdyistä mittauksista
Olosuhteissa joissa testi suoritettiin, nastarengasosuuden laskeminen esimerkiksi 50 prosenttiin
ei johda jään kiillottumiseen tai kitkan alenemiseen. Negatiivisia vaikutuksia kitkaan tässä koe-
asetelmassa on havaittavissa, jos nastarenkaallisten autojen osuus liikennevirrasta laskee alle
25 prosenttiin ja tämäkin vasta kohtuullisen liikennemäärän vallitessa. Esimerkiksi 0 % nasta-
renkaallisen kaistan kitkakerroin tippui maksimissaan n. 25 % suhteessa 100 % nastarengasvir-
taan.
Eri kaistoille syntyi isojakin visuaalisia eroja, kuten valokuvat osoittavat. Mitatut kitkamuutokset
eivät olleet niin suuria kuin valokuvista voisi päätellä.
On korostettava, että testin olosuhde oli kitkarenkaalle hyvin hankala lämpötilan puolesta ja ajo-
alustana olleen hyvin sileän jään tähden. On vaikea kuvitella olosuhteita, joissa kitkarenkaiden
kitka laskisi kiillottumisen vuoksi vielä enemmän.
Näin ollen katsomme, että kitkarenkaiden
osuuden merkittäväkään nosto liikennevirrassa ei vaaranna liikenneturvallisuutta jään
kiillottumisilmiön kautta. Toisaalta, tulosten perusteella nastarengasosuuden pudottami-
nen alle 25 % liikennevirrassa voi heikentää liikenneturvallisuutta ja haitata liikenteen su-
juvuutta.Viimeaikaisia lausuntoja lukiessa nasta-kitkarengas-asetelman ympäriltä on voinut jäädä vaiku-
telma, että vain nastarengas tarjoaisi hyvää pitoa jäällä. Tämä vaikutelma on täysin väärä. Mata-
lammissa lämpötiloissa kitkarengas pitää jäällä hyvin ja voi jopa ylittää nastarenkaan pidon näis-
sä olosuhteissa. Selitys lienee, että nasta ei tunkeudu kunnolla kylmään ja kovaan jäähän ja sen
sijaan kitkarenkaan pehmeä kumiseos pystyy pureutumaan jään pienen mittakaavan kauheu-
teen sulattamatta sitä samalla. Myös lämpötilan ollessa lähempänä nollaa, kitkarenkaallinen
auto on täysin ajettavissa jäällä. Tuntuu siltä, että viimeaikaista kitkarenkaissa tapahtunutta kehi-
tystä ei noteerattaisi lainkaan, vaan mielipiteet perustuvat kokemuksiin vanhemmista rengassu-
kupolvista.Rengastyyppien välistä kitkaeroa ääritilanteissa voi myös suhteuttaa samantyyppisen renkaiden
välisiin kitkaeroihin. Esimerkiksi hyvä kesärengas pysähtyy märällä 80km/h:sta 5km/h:ssa 30
metrissä, kun taas huonolta, mutta Suomessakin suositulta, kesärenkaalta se vie 37m [10]. Pa-
remman kesärenkaan kitka on siis 0,84 ja huonomman 0,68. Ero kitkakertoimessa on siis 0,16,
joka voi vastata nastarenkaan ja kesärenkaan pitoeroa jäällä. Saman rengastyypin sisällä voi
siis olla huomattavan suuria eroja, suurempia kuin mitä rengastyyppien välillä. http://users.tkk.fi/atuonone/files/Nastavirta_raportti.pdf