Jaguar XJ-S V12 -89 Series II + S-type 3.0 V6 -00

Laitetaan nyt tästäkin lyhyt esittely yleiskuvineen. Kyseessä aito imperiumin tuote, ekonomic täysmoottorilla: 5,3litr V12. Ihastuin tähän puolivahingossa yövuorossa tehdyn perinteisen nettisurffailun tuloksena... pari päivää koitin perustella itselleni että miksi tämmöistä ei tarttis. Huonoin tuloksin. Kauppiaan kanssa sovittiin katselmus, ja koeajo, paluuta ei ollut. Auto kun oli just niin siisti kuin myyntiesite antoi ymmärtää niin lyötiin herrasmies-tyylin kaupat lukkoon käden puristuksella.
Paperit tehtiin vähän myöhemmin.

Sitten alkoi odottelu, iso kissa kun oli luvattu jo elokuvan kuvauksiin toiseen kaupunkiin n. kk päiviksi enkä tästä lähtenyt vinkumaan mitään. Lopulta auto siirtyi mun haltuun ja vaikka jo muutenkin vähiinkäyvän ajokauden rippeet kuluivat odottelussa niin tämmöinen on ihan kiva lisä auton historiaan. Voi joskus kiinnostaa jotain, tai sit ei, mitä ei tiedä siitä ei huolehdita.

Kyseessä otsikon mukainen series II XJ-S coupe. Varsin maltillisilla kilsoilla, ~100tkm, ja kattavalla historialla oleva suomi-auto, ollut yhdellä omistajalla ihan viime vuosiin asti ja yleiskunnon sekä paperitavaran perusteella tekniikasta on pidetty huolta. Sisusta on ehjä ja siisti, konehuoneessa ei ole mitään teippi/rautalanka/harakiri-korjauksia. Maalipinta ja muukin ulkokuori orkkis, hyvässä kunnossa. Uudet kumitkin alla niin ei heti tarvi mennä rengasukon pakeille rahatukku kourassa.

Ajossa ei mitään valittamista. Käy nätisti, automaatti (GM 3-lovinen) vaihtaa hienosti, ei laske mitään alleen ja liemet näyttävät pysyvän omissa osastoissaan. Pl. bensa joka muuttu mukavaan tahtiin nesteestä kaasuksi...  Mut ei tässä mitään ECO-kinneriä oltu ostamassakaan, kulutus on Range-ukolle ihan linjassa.
Alusta ei kolise, ilmastointikin toimii ja auto-asennossa ei paljo tarvi sen touhuihin puuttua.

Ajoltaanhan tämä on kuin laiva, ei lölly eikä hylly mutta tuntee kyllä että nyt on paljon pitkää rautaa alla. Paksut the renkaat alla niin ei paljoa epätasaisuudet häiritse. Hirveä matala tämä on koriltaan, tämä tuo tietysti mukanaan sen että penkille tämmöinen mätisäkki saa urheilla hieman mutta kun siihen pääsee niin on varsin mukava. Ovi on pitkä ja raskas joten sen kanssa saa olla tarkkana. Takapenkit on, no ne on siellä.
Äänitaso on mallia hiljainen, ei juuri paha maailma ulkoa kuulu nopeudesta riippumatta. Tässä on sekin että ihan huomaamatta saattaa motarilla ajella  jo vallesmanniakin kiinnostavia nopeuksia kun nopeutta ei aisti juuri muualta kuin nopeusmittarista. Iso pata kehrää hiljaksiin ja vääntää ihan pintakaasulla menemään.

Vanha auto kuitenkin, joten tarkkasilmäsenä on jo lista mitä pitää tehdä ajan kanssa. Tekniikka siis toimii mutta korivarusteet tarvitsee hieman huomiota, esimerkiksi sähköpeilit sekä toinen sähköikkuna. Keskuslukon korjaus on sovittu myyjän kanssa koska se oli uupunut sen jälkeen kun lapuissa luki että myyntihetkellä olevassa kunnossa jne jne...
Yksi asia joka kevyesti harmittaa on soitin, vaihdatin autossa olleen minulle liian kalliin Beckerin pois ja orkkis Jagge-soitin laitettiin takaisin. Sen toiminta on nyt osoittautunut hyvinkin epäluotettavaksi. Joku voi asiaa ihmetellä mutta mua nämä soitinasiat harmittaa koska ne ei kiinnosta ollenkaan mutta joku peli classic rockin/hevin rimputteluun pitää olla. Eikä tähän voi laittaa mitn Biltsun venemankkaa.

Moottoripää kyllä nauttii tämmöisillä ajelusta. Nyt alkaa olla jo valinnanvaikeus kun pitää valita Roverin tai Jagen välillä millä lähtee. Eikä Rangellakaan ole hullumpi päristellä. Ikäänkuin frouvalle kesäautoksi tämä tuli hankittua, toivoa sopii että nainen tykkäisi ajella tällä... en näe syytä miksei kun on kaikinpuolin helppokäyttöinen auto. Avaimesta käyntiin, D silmään ja menoksi, sähköpumpulliset ABS-jarrut niin silläkään osastolla ei tarvi paljoa jumpata.

On kyllä

Kisun koulutus aloitettu, eli päätä häiritseviä juttuja ruvettu näpräämään kuntoon. Ekaksi vaihtui antennin kumitulppa, tämähän oli ihan halki. Ruma, ja siitä lirisee vesi takalokariin joka ei pidemmän päälle tämmöisessä ulkonakin asuvassa kisussa ole yhtään hyväksi. Helkutin tiukka tulppa oli vängätä paikoilleen, eikä sähköantennin paksu varsi ollut juuri sen helpompi plopsauttaa. Inha paikka kun joutuu ikäänkuin nurkan takana voimistelemaan.


Samoilla liukkailla rappasin instrument clusterin käteen, tähän pitää saada vähän lisää kirkkautta. Näyttää olevan hyvinkin yleinen vaiva että mittaristo on kovin hämärä. Vaihdan taustavaloiksi joko inan tehokkaammat bulbit tai sitten jos sopivat ledit löytyy niin sellaiset sitten. Tavan T10 lamppuja.
Vanhakantaiseksi brittiautoksi oikein näppärästi irtosi, eikä edes muovit hajonnut kuten uudemmissa pilipalivehkeissä.

Mä laittaisin uudet hehkut. Niillä kirkastuu kun vanhat ovat varmasti tummuneet.

Ledeillä tulee vääränlainen värisävy.

Mä laittaisin uudet hehkut. Niillä kirkastuu kun vanhat ovat varmasti tummuneet.

Tämän lisäksi ton valkoisen muovin peseminen huolellisesti koloistaan kirkastaa mittaristoa entisestään.

Mä laittaisin uudet hehkut. Niillä kirkastuu kun vanhat ovat varmasti tummuneet.

Ledeillä tulee vääränlainen värisävy.

Näin tein, uudet 5W bulbsit vanhojen 3w tilalle. Juippi varoittelikin ledeistä, tässä kun semmoinen värikupu siellä clusterissa joka pitäis poistaa ettei tuu vihreestä hirveä sininen... Totuus paljastuu kun jurnuttelee illalla kotiin, hallia ei saanut niin pimeäksi että olisi voinu hyppiä riemusta, mittarit kirkastui kyllä mutta myöhemmin näkee kuinka paljon. Tykkään semmoisesta himmeän vihreästä, setän silmistä kun on parasta ennen päiväys mennyt jo aikoja sitten niin vähänkin liian kirkas sotkee pimeänäön pahasti.

Clusteri ei ollut kovinkaan likainen/pölyinen sisältä, joku pahansuopa voisi sanoa kuin tuore aviomies hääyönä ihanan immen viekussa... "jumal... täällähän on jo käyty"
Noi mittarien ikkunatkin luuttusin, sisällä ei ollut mitään mainittavaa mutta ulkopinnassa oli joku meikkarin lähmimä kalvo joka lähti pienellä pyyhkimisellä pois.

Ledit jäi muutenkin ostamatta, olisin halunnut sisävaloihin lediputkilot mutta kun ne on Mötönetissä nykyään tiskin takana niin pitäkööt tunkkinsa. Kiitos vaan epärehelliset ihmiset tästäkin kiusasta. 

Kaikki mittaristot ei kestä sitä 5w extra lämpöä, eli seuraa tilannetta. 

Kaikki mittaristot ei kestä sitä 5w extra lämpöä, eli seuraa tilannetta. 

Juu, tästä on vähän kahta mietettä näiden kanssa että kestääkö vai ei. Samoin kirkkaudensäädön potikka saattaa tykätä kyttyrää jos tulee liikaa kuormaa perään. Noi 3w lamput ei ollut käristänyt muoveja ollenkaan, joskushan vanhoissa on lamppujen poterot melko rapsakat.
Toi potikkakin voi vanhemmiten ruveta sellaiseksi että hukkaa virtaa alkuperäistä ajatusta enemmän, jos valaistus ei tyydytä niin saatan kokeeksi ohittaa sen.

Ei mennyt ihan hukkaan, mittarit olivat luettavissa ilman hirmu tihrustamista. Nopeus-, ja kierroslukumittarit ovat aika pienellä fontilla ja numerot on tiheässä niin hämärä valaistus vaikeutti niiden tulkintaa ilman tuijottamista, nyt ne näkyy aikalailla ok eli saa olla näin.
Tämän päivän kisu sai huilia pihassa, kävinkin pikkuautolla töissä kun piti sekin saada välillä kuivumaan, aamulla heti halliin, 12h ovet ja luukut selällään niin häipyi enimmät kosteudet toviksi. Olihan se ihan kiva ajella kasillakin... 

Pitäis osata päättää millä menis huomenna. V8 autom, V8 manual, V12 autom?? 

Ei hälvetti mikä syherö... on kyllä mankun kytkentä mietitty.


Rupesin laittelemaan väliaikaista mankkua kun toi orkkis ei suostunut kunnolla toimimaan, tosin sittemmin löysin Kuukkelista yhen vinkin millä senkin voi saada pelaamaan... joku väärän marketin liikennetiedote voi olla päällä. Oireet olis just semmoset.

No toi johtohässäkkä pitää kyllä siivota anyway, ihan kauhea.

Auton orkkisjohtoja on jatkettu, ja näiden jatkojen päässä on ne standardi liittimet jotka käy useimpiin mankkoihin. Ok, mutta kun nämä jatkot on pahimmillaan kolmesta eri johdosta väkerretty... On  tina/kutistesukkajatkosta, sitten niitä hirveitä kovia abikoja, vähän parempaa pehmeää sellaista ja sitten ihan lattaliitinkin. Orkkismankan liittimessä  olevat johdot on nekin osa jatkettu, lattaliittimillä ja tietysti sekaväreillä.
Nämä piuhanpätkät on sitten liitetty siihen jo alunperin puukotettuun johtonippuun ryöstäjillä. (joita vihaan ylikaiken ja ne saa lähteä no matter what)

Sekin tässä on vielä että vasen puoli ei soi ollenkaan, tässä ei liene erillistä vahvistinta tms. joten piuhat lienee huonona jostain. Lienee jo tiedossa ollut vaiva kun tutkimus osoitti kaiuttimet, 4kpl, kytketyiksi kahteen kanavaan.

Raiskattuja mankanjohtoja, oi ku ihanaa... itekki savottaan joutunu ekan V70 kanssa.

Tutun näköinen johtosykerö monille vanhojen autojen harrastajille. Vanhojen omistajien todellisia viritelmiä, todennäköistä on että radio herää henkiin kunhan saat tuon nipun selvitettyä ja turhat johdot sekä liitokset poistettua.

Mankaksi pääty tähän hätään valkoisen Rangen soitin kun ko. auto on projektina eikä tarvi sitä. Bonuksena tässä on AUX mahdollisuus, ja halpis koneeksi ihan hyvä radio jos niitä kevytohjelmia haluaa mielenhäiriössä kuunnella.
Kanavaproblem selvisi AUX johdosta johtuvaksi, soittimen pään liitintä ei saa työntää ihan pohjaan... ah nämä halvat johdot on niin s**tanasta. Nyt raikaa kirkasääniset herrasmiehet, Ozzy, Lemmy ja joku AC/DC pikkubändi ausseista.

Keskuslukituskin tuli korjattua, tämän piti mennä myyjän piikkiin korjaamolle mutta päätinkin tutkia asiaa kun luotto korjaamoihin on aika matalalla. Jos ei muuten niin aikataulut tuntuu mättävän.
No, muiden arpoma vika oli väärin. Homma korjautui liittämällä irronnut klukkomoottorin ja lukkokoneiston välinen tanko, niksnaks homma mitä nyt kiusallisen ahdas asennuspaikka hankasi vastaan. Yhdellä kädellä ja peilin kanssa.
Tästähän oli sulake poistettu hullun estaas ajelun vuoksi, sen kun tökkäsi paikoilleen niin sähköpeilitkin rupes toimimaan 75%... apparin peili ei liiku ylösalas, katkaisija lienee sökö kun se on ollut näköjään aiemminkin auki. Ylimielisenä rupesin katselemaan uutta osaa mutta hinnat nähdessäni korjauskierros x:n yrittäminen rupesi kiinnostamaan. $180-250 oli Ebayssa hintalappuna, ihanan kallista. Tähän ei käy mikään harakiri katkaisija kun pitää olla semmoinen pikkuinen joystick. 

Katon sisävalo oli oikukas myös. Tästä löytyi syyksi keinumekanismin "kuulauran" kuluminen, detent  kuula joko pakeni ON asennossa kolostaan tai sitten se ei edes mennyt siihen ON asentoon ilman valon nitkuttelua. Keskikohtakin oli epämääräinen, valo toimi ovista miten halusi. Yleensä ei halunnut .
Jos valo ei ole kallis niin ehkä se on aika hankkia uusi, toisaalta tuon voisi saada korjattua sillä Biltsun muovikitillä ja pikaliimalla, jos tohon muoviin vaan tarttuu. Valokaluste on muuten ihan ensiluokkaisessa kunnossa.
Korjasin näillä yhden Roverin pahoin halkeilleen ratin muovipinnoitteen ja tuli hyvä.
EDIT: valokaluste maksaa uitusti kalkkaania, eli vähävaraisen on koiteltava korjausta.

Kisu on vaan lötkötellyt tallissa sateensuojassa, tänää olisi aikeissa käydä vähän jaloittelemassa naapuripitäjässä.

Kisun häntä tuli näperreltyä kuntoon kun työmaalla oli rauhallista ja yön työt tehty. Tämähän rupesi hiljan kiukuttelemaan, moottori ei pysähtynyt vaikka häntä oli pitkänä. Pikaensiapuna plugi irti moottorista ettei surraa itseään hengettömäksi.

Mukavaa tässä(kin) oli se että möhkäle on ihan helposti purettavissa palasiksi. Todennäköisin syy oireeseen oli piirikortin hapettuminen, tästähän oli se antennin kumigrommet riekaleina ja siitä sataa suoraan sinne antennikoneiston päälle jossa ei tiivis liitin on ja heti sen alla piirikortti. Asentotunnistus lienee toteutettu sillai että kortti tunnistaa moottorin ottaman virran ja kun liike menee stoppariin niin virta kasvaa ja kortti katkoo sähköt.

Käsissä pyöritellessä antenni ei suostunut oikein menemään lyhyeksikään vaan yksi pätkä jäi ulos, pätkä oli kait juminut kun lähtökiireessä vian ilmetessä koitin hieman kädellä auttaa kun arvelin että mekanismi ei vaan ole täysin pitkänä... tästä näköjään seurasi se että jatkos takertui. No, se lähti nyt kuitenkin liikkeelle ja masto on sinänsä varsin sujuvasti liikkuva.

Moottorilaatikko palasiksi ja ihmettelemään. Piirikortille pesu asiaankuuluvalla deodorantilla sekä muu mekanismi putsaten vanhoista ja likaisista rasvoista, mitään rikkinäistä ei ollut.
Uusilla rasvoilla kasaan ja pariin kertaan käsillä pyörittelemällä masto pitkäksi-lyhyeksi. Sitten kokkeilemaan, hyvin toimii. Nyt voi taas kisu juosta häntä uljaasti pystyssä ja levolle mennessä se vetäytyy suojaan. 

Sisävalo koljattu. Tämä oli niin hinnakas kaupassa että omin pikku kätösin suoritettu ehjääminen oli ihan kelvollinen säästö. Ongelmana oli se että kääntyvä valokaluste ei pysynyt halutussa asennossa, pikkuruinen kuula ei ollut tehtäviensä tasalla koska muovirunko oli antautunut ja kuula pääsi karkuun jolloin ON-OFF-OVI asennot ei toimineet. Saksalaista ladaa se tämäkin on, tosin ei 30v niin huono kesto ole vaikka tiedä häntä kuinka kauan tämä on ollut rikki.

Korjautui ihanasti kasvattamalla pikaliimalla ja silikaattijauheella lisää materiaalia kuulapitimen muovirunkoon, ja pikkaisen myös siihen linssin vastinkappaleeseen johon oli painunut kuulanmuotoinen kuoppa. Nyt on taas kolme asentoa, ja kaluste myös pysyy niissä itsekseen. 
Kaluste ei ehkä ollut tarkoitettu varsinaisesti purettavaksi mutta kyllä purkautui ja meni vielä kasaankin, erityisesti tuo linssin ähertäminen kehykseen oli vähän konstikasta sen jälkeen kun se kulunut/painunut alue oli turvotettu entisiin mittoihinsa.



Tonne vähän lisää materiaalia vanhan painuneen tilalle.


Muovi jotenkin vetäytynyt vanhuuttaan, ja ehkä ollut lämminkin jos on valo jäänyt päälle.


Näihin on vielä hankintalistalla ledisuikelot, kunhan joutaa.