Tappikoneen viritys

Paskoja ja karstoja kun raapi pois, niin männistä löytyi merkinnät ,030.
Eli porattu ainakin kertaalleen.
Kk-laakerit oli STD-kokoiset Cleviten tuotteet.
Kaikki päällisin puolin siistissä kunnossa, nelosen männän helmassa muutama naarmu, muttei mitään mikä tähän vaikuttaisi. Vaikuttaa siltä että melko vähän on viimeisen remontin jälkeen ajettu.
Mäntien valmistajasta en saanut selkoa. Korkeus 71mm, tappi 22mm, renkaat 2-2-4,75. Sisällä joku valettu logo ja merkintä "V316"





Ainakin kahdesta veivistä männäntapin hela irti, ja männät keikkuu melko reippaasti. Joko korjataan tai vaihdetaan ehjemmät veivit.

Omien mittausten mukaan mäntä jää tässä 0,65mm alle dekin, joten sen verran otettava pois.

Laskeskelin että tuolla rengastuksella ja perävälityksellä kierrokset on n. 3000rpm, kun auto kulkee karvan alle 90km/h. Nelosvaihteella luonnollisesti.
4,1-perävälityksellä oleva Amazonissa pitäisi olla liki sama tilanne vakiorengastuksella.
Eli 5000rpm kampiakselilla, niin teoriassa auton pitäisi kulkea 145km/h
Tuollaisia nopeuksia ei tässä autossa tarvita, niin käytännössä ihan sama mitä sen jälkeisellä kierrosluvulla tapahtuu.
Ykkösvaihde on tässä ihan tolkuttoman lyhyt, samoin kuin kakkonenkin. Myös kolmonen on "maantieautoa" lyhyempi.
Joten ykkösellä ja kakkosella pärjää vaikka tehoa olis ruohonleikkurin verran. Sitten taas vaihtaessa 2->3 ja 3->4 vaihteille tarvitaan piiiiiitkää ja paksua vetoaluetta alakierroksilta asti.
Yläkireällä ja alhaalta laiskalla moottorilla tulee äitiä ikävä kiihdyttäessä. Saattaa tulla kyllä muutenkin.
Huolto- ja korjauskirjassakin lukee:
"Maksiminopeus täydellä kuormalla 100km/h" 

Jos sulla on maastoauto niin joku traktori c nokka vois olla hyvä? K ei mun mielestä mikään erityisen alavääntöinen ole.

Mä tein kaksi samanlaista konetta, toisessa oli 42mm ja toisessa 44 imuvenat. En huomannut mitään eroa kulkemisessa. Pakovena vaikuttaa enemmän, vakio 35mm on paljon mukavampi ajaa, tukkosempi 5000 kierroksesta ylöspäin. 38 pakovenalla huonompi alavääntö ja kovempi pörinä. 44/38 venoilla tosin sai pienen bensankulutuksen mikä johtuu ilmeisesti paremmasta ilmanvaihdosta. Jos pitopeli ja ajat paljon niin laita rst pakovenat ja kovat seetit, ei tarvi murehtia. Halvinta on vaihtaa aina "uusi" ehyempi vakiokansi ja tiivisteet kun vanhassa pakovenat liikaa uponnu. Vakiopalotila ja 0.8mm paljerako niin tulee nätti käynti ja hyvät alaväännöt. Imuvenan ympäriltä voi avartaa palotilaa, muualta ihan turhaa.

Koska kierrosluku jää kohtalaisen alas, tarpeen on enemmänkin kanavassa nopeasti virtaava seos, kuin suuri virtausmäärä.
Pienempi kanava ja pienempi venttiili tietääkseni edistää kyseistä asiaa.
Myös reippailla asteilla ja overlapilla oleva nokka-akseli toimii paremmin yläkierroksilla. Kun taas alakierroksille ja -väännöille parempi on vähän reilummalla nostolla, mutta pienemmillä asteilla oleva nokka.
Korjatkaa jos olen ihan metsässä 

Näin ollen vakionokista tuo C voisikin olla ihan jees.
Mulla on myös yksi B20 Penta, missä pitäisi olla mystinen P -nokka, minkä arvoista ei oikein missään ole mitään tietoa.
Väännöstä vaan puhutaan, muttei muuta.

Tarkoitus oli tehdä tämä nyt hyvin, eikä enää koskaan uudestaan. Siksi seetirenkaat ja venttiilitkin. Väitän että vuosittaiset ajomäärät jää kuitenkin melko pieniksi.
Voisi unohtaa sitten myös lisäaineläträilyt, vaikkei sitäkään paljoa vuodessa menisi.

Misab pystyimusarja on ihan perseestä, iso ovaali reikä ja avointa tilaa.

Ainoa asia josta tykkäsin oli että lähti laakista tulille ja sammui avaimesta ilman jälkikäyntiä.

Eniten kyllä kiinnostelee tuo Weber DGV tai vastaava FAJS. Koska uusi kaasutin on aina uusi. Vaikka miksei SU:tkin saisi kunnostettua, mutta rahaa palaa melko reippaasti. SU:t on kyllä hienot lisäksi 
Tässä tapauksessa laakista käyntiin ja avaimesta sammuksiin on myös melko suuri plussa.
Tuo Misabin imusarja näyttää kyllä juuri sellaiselle "yleisimusarjalle", joka ei oikein ole hyvä missään.
Siksi kävi myös mielessä jos tekisi tuubikäyristä itse imusarjan Weberille. Liekö siitäkään ratkaisua, mutta ainakin vaihtoehto.

Juu totta,huomena käväsen koneistamolla kankien kanssa niin eiköhä sielä selviä.

Tuskin holkki kovin paljoo pyörinyt on noissa omissa kun kahdesta eri koneen kangista molemmissa joissa holkki oli väärässä asennossa niin yläsilmät oli 0.01mm sisään samankokoset ja pyöreet eikä ollu jälkiä ainakaan että holkki olis pyörimällä syöny silmää.
Kun jos holkki olis syöny silmää pyörimällä niin melkosta tuuria olis että olis molempien yläsilmä 0.01mm sisään samankokoseks kulunu. 

Saakeli kun en muista minkä kokonen yläsilmä oli tarkalleen ja ei oo nyt kello käsillä. Onkoha noi kaikki yläsilmän holkit semmoset että ei oo yhtenäinen holkki vaan on ikäänkuin soiro käännetty pyöreeks ja päät vastakkain,eli halkaistu siis ikäänkuin?

Ajattelin kans että jos ei koneistamol onnistu jostain syystä niin luultavasti katon josko yhdistelis noista kahdesta setistä parhaat ja kattois vaan painot suunnilleen samaks.
Melko kallista toi holkkien vaihtokin kun hinnaks kerto 30e laaki.

Ja käytetyt kanget kun ostais niin ei kans tiä onko yläpäät misä kunnossa. Ei noisakaa kun parissa tuntunu kun juur semmonen välys että nippanappa tunsi kun keikutti mäntää ja silti oli holkki soikeeks kulunu. Jos olis jättäny mittaamatta ja iskeny kiinni vaan niin voi olla että ei olis huomannu mitään poikkeavaa ja elämä olis jatkunu mielekkäänä 

Hain tänään postista uudet kiertokangen holkit ja olin jo matkalla koneistamolle mutta ajattelin että vilkasen miltä ne näyttää. Noh ne olikin keinuvipujen holkit kun näytti vähän kaposilta ja katoin ACL numerolla mikä niisä oli. 

Tilailin sit taas vaihteeks uudet holkit ja tällä kertaa KG:ltä. 
Kaveri kyllä meinas että menis noilla keinuvipujen holkeillakin vaikka onkin 8mm kapeammat verraten veivin holkkeihin (22mm vs 30mm) mutta tilailin ny oikeet joka tapauksessa kun ei niin päivän päälle oo aikataulu. 

C nokalla tarvii olla ruttuja 9,5-10:1. En laittaisi enempää. Vanhempaa b20a kantta ei tarvii edes oikasta, itellä oli melkein 10 kun oikas lohkon ja laitto 0.85 elring pahvin. Ylikokoset männätkin vielä. Männät tarvii saada 0,05-0,1mm yli dekin. Jos et kierrätä konetta niin uskaltaa ottaa enemmän. Työlästä ja kallista hinkata tasoja. Ite en edes viitsi palotiloja muotoilla jos ei oo "pakko".

Pystykaasari ei tykkää jos paljon puristuksia ja overlappia nokassa. Pitää olla myös jakajan alipaine-ennakko käytössä niin toimii paremmin. Kokeile sitä vakio strömberiä, saattaa olla vähintään yhtä hyvä tai parempi. Ainakin vähemmän imuääniä kuin weberillä.

Tuplilla bensajäähdytys toimii paremmin, ei nakuta niin herkästi.
Dgv kanssa meni hermo kun kaasua painaessa kuuluu vaan ritinää, laitoin su:t ja hämmästyin kun kilinä loppui. Varjopuolena ei vaan toimi kylmässä niin hyvin kuin weber.

Jos ajelet maastossa ihan kenossa niin sitten ei ehkä weberiä, tulvii bensat yli. Juuttuvakurkkusia ollu yleensä bandvagn/maasturi volvoissa.

Meinasin että ainakin kokeilen eka tolla Strombergillä ja vakiojakajalla. Jakaja kun on nyt jo kunnostettukin. Tossa 123-jakajassahan ei alipaine-ennakonsäätöä olekaan.
Puristuksia ei oo tarkoitus mahdottomasti nostaakaan, mutta tasopinnat oon höyläyttäny joka koneesta, joka on tehty itelle pidemmäksi aikaa. Samalla tulee tuo paljerako tehtyä sopivaksi.
Kannesta meinasin pyöristää vaan terävät kulmat, en juuri muuta niiden pakoseetijuttujen lisäksi.

Bandvagneissa ja Lapplandereissa oon nähny tupla-SU:ita ja Strombergeja, sekä yksi- ja kaksikurkkuisia pysty-Solexeja. Eli liki kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.
Ja onhan tässä alunperinkin ollu ihan tavan pysty-kohokaasutin.
Riippuu vaan kaasuttimesta, mikä kestää kallistuskulmia enemmän ja mikä vähemmän. Esim. Lada Nivan vakiokaasutinkin tulvii vinoissa paikoissa.
Tossa Pentassakin on yksikurkkuinen Solex, ja veneetkin osaa aallokossa välillä vatkata suuntaan ja toiseen.

Kaasareita, sarjoja, sytkälaitteita saa vielä pikkuvaivalla vaihdettua edestakaisin, mutta konetta tai kantta ei viitti joka välissä purata. Nokka-akselinkin saa vaihdettua kone paikallaan, kunhan kääntää jäähdyttimen sivuun.

Mulla on kyllä yhdet irralliset 45 DHLA:t, muttei imusarjaa. Jotenkin ne ei vaan nyt ole tätä hommaa varten.
Yksistä SU:ista rautaimusarjalla yritin tehdä jo kauppaa, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin.

Hain tänään postista uudet kiertokangen holkit ja olin jo matkalla koneistamolle mutta ajattelin että vilkasen miltä ne näyttää. Noh ne olikin keinuvipujen holkit kun näytti vähän kaposilta ja katoin ACL numerolla mikä niisä oli. 

Tilailin sit taas vaihteeks uudet holkit ja tällä kertaa KG:ltä. 
Kaveri kyllä meinas että menis noilla keinuvipujen holkeillakin vaikka onkin 8mm kapeammat verraten veivin holkkeihin (22mm vs 30mm) mutta tilailin ny oikeet joka tapauksessa kun ei niin päivän päälle oo aikataulu. 

Ei oo viä kk-helat kotiutunu.

Mittailin tänään palotiloja ja laskeskelin puristus-suhdetta tohon väliaikaseen budjetti kötöstykseen.

Mutu-tuntumalta plaanasin kannesta siivun pois mutta jää puristukset vähän turhan alas kun 10.3 vaan tulis nyt
Tarvii alkuviikosta vetästä viä 0.5 tai 0.6mm pois niin josko pääsis sinne 10.7-11 kun hankala arviolta heittää paljonko vaikuttaa kun epämääräsen muotonen palotila.

Kampuran kaulat tarvis kiillotella varmaan huomena ja alkuviikosti kun helat tulee niin viedä kanget koneistamolle.Ja katkosvälykset tarvis renkaista kattoo kuntoon.  Ja tehdä jakopäänkoppaan stefan paikka tai sit tulpata B30 stefallisesta kopasta ohjuritappien reijät ja laittaa semmonen.

Ja tein moottoripukkiin tommosen kiinnityshätilän niin mukavempi teutaroida kampuran ja vp yms kasauksen kanssa.

Hieno teline. 

Hieno teline. 

Kiitos. Mukavoittaa näppäilyä mielestäni verrattuna "normaaliin" tellinkiin.

Tänään kattelin männänrenkuloiden katkosvälyksiä.
Ylimmät renkaat 0.55mm,alemmat 0.4mm ja yksosaset öljyrenkaat 0.3mm. Onkos noille yksosasille öljyrenkaille joku ohje tolle katkosvälykselle? Mahlen tekeleet mutta en löytäny mistään ohjetta. 

Ja kampuran kaulat kiillottelin. Ei hyvä,ei huono vaan inhimmillinen. 

Kakkosrenkaaseen lisää välystä, sanoisin 0,65.

Kakkosrenkaaseen lisää välystä, sanoisin 0,65.

Juu samaa meinasivat kun kyselin KG:ltä.

Meinsivat sielä että myös öljyrenkaaseen tarvisi saman 0.55-0.65mm? Öljyrengas on semmonen yksosanen.

Ne mahlen paksut öljyrenkaat voi tähdätä lähimpään roskakoriin. Mulla on pari rempattua konetta ollu sellasilla ja ne söi öljyä niin että sininen savu vaan leijaili perässä moottorijarrutuksissa. Todella ärsyttävä ominaisuus. Jotkut hastingsit pistin tilalle niin loppui.

Ne mahlen paksut öljyrenkaat voi tähdätä lähimpään roskakoriin. Mulla on pari rempattua konetta ollu sellasilla ja ne söi öljyä niin että sininen savu vaan leijaili perässä moottorijarrutuksissa. Todella ärsyttävä ominaisuus. Jotkut hastingsit pistin tilalle niin loppui.

Okei  Paljonko ö-renkaitten katkosvälys oli noissa? 

Taidan kyllä tästä huolimatta mennä noilla kun ne jo on ja eipä siitä nyt muutenkaan niin tiptop tule 

Laitoin kaikkiin 0.45mm mikä oli jo valmiiksi ja hyvin on toiminut.

Viilailin tänään noi männänrenkaat.
Nyt on ylin 0.55,toka 0.6mm ja ö-rengas 0.6mm. 

Onkos noi Mellingin M91 valurautaset öljypumput ihan käypäsiä?
Löysin kaks niitä ja molemmat tuntuu olevan ihan OK iskussa. Onks tohon jotain muuta tutkimustapaa kuin visuaalinen tutkimus?

Molemmissa oli ylipaine venttiilissä se kara,jousi ja pyöreepäinen kuppi. Onkos siihen jotain parempaa tilalle laittaa kun olin ymmärtävinäni että toi kuppi malli on huono?

Kannesta plaanasin viä 0.4mm pois niin ruttua tulee nyt 1mm pahvilla tasan 11.
Kannen paksuus 83.9mm ja palotiloista vaan terävät reunat pyöristelty 

KG myy noita mellingin pumppuja suurtehopumppuina, mutta on aivan samankokoinen kuin orgis. Pieni pettymys oli kyllä itselle, kun pumpun tuotekoodi  on sama kuin sillä oikealla suurtehopumpulla. Mutta kyllä se toimii ihan ok.

Itse kaivoin sylinteriputken yläpäähän hieman muotoa kun kansi on leveämpi kuin poraus.

KG myy noita mellingin pumppuja suurtehopumppuina, mutta on aivan samankokoinen kuin orgis. Pieni pettymys oli kyllä itselle, kun pumpun tuotekoodi  on sama kuin sillä oikealla suurtehopumpulla. Mutta kyllä se toimii ihan ok.

Itse kaivoin sylinteriputken yläpäähän hieman muotoa kun kansi on leveämpi kuin poraus.

Okei!








Tuossa eka pumppu,onks toi nyt OK näkönen viä?









Tossa toinen. Jälkimmäisessä tuo kansi ei ole kulunut niin paljoa kuin ekassa,tosin ekassakin varmaan vain n.0.02-0.03mm kun nippanappa sormeen tuntee.

Minkä näkönen ton pesän kuuluis olla? Meinaan että onks ne alunpitäen noin krouvin näkösiä vai onks noi jauhanu jotai mennesänsä?

E: Niin ja molemmissa on se luoti-tyyppinen yp-venttiili. Ja molemmissa se on aika saatinan jämpti läpeensä. Joutuu kuusiokolo avaimella kampeen putken puolelta ne pois kun kiinni painaa sormin. Jouset oli molemmissa hyvän näköset ja saman pituiset keskenää.
Kuuluuks olla noin jämyt?